Tapahtumakalenteri

Agricola » Ajankohtaista » Tapahtumakalenteri » Tapahtuma » 2056

Väitös: Stable and Fluid War Traditions - Re-Thinking the War Material from Qumran

Tapahtuman tiedot
Ajankohta:24.3.2017 klo 12:15
Paikka:Unioninkatu 34, Helsinki, Suomi

TM Hanna Vanonen väittelee 24.3.2017 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Stable and Fluid War Traditions - Re-Thinking the War Material from Qumran". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Annette Steudel, Universität Göttingen, ja kustoksena on professori Martti Nissinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***

Tämän tutkimuksen aiheena ovat Kuolleen meren rannalta Qumranin luolista 1940- ja 1950-luvuilla löydetyt sotaa käsitteleviä tekstit. Painopisteenä ovat erityisesti luolasta 4 löydetyt, fragmentaariset käsikirjoitukset (4Q471, 4Q491a, 4Q491b, 4Q492 4Q497), jotka ovat aiemmassa tutkimuksessa jääneet luolasta 1 löydetyn laajan Sotakäärön (1QM) varjoon. Pyrkimyksenä on lukea luolan neljän fragmentteja niiden omista lähtökohdista käsin, ei ainoastaan luolan 1 löytöjä täydentävänä aineistona. Tutkimuksen yhtenä pääsisältönä onkin yksityiskohtainen analyysi luolan 4 sotateksteistä. Analyysi ei koske ainoastaan käsikirjoitusten sisältöä vaan myös käsikirjoituksia materiaalisina esineinä. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat käsikirjoituksista aiemmin tuotetut editiot, joita analysoidaan jatkuvasti kehittyvien editointiperiaatteiden valossa ja joihin esitetään korjauksia. Tutkimus osoittaa, että Qumranin sotakäsikirjoitusten välillä voidaan nähdä kolmenlaisia suhteita. Ensinnäkin voidaan osoittaa, että tietyt käsikirjoitukset ovat kirjallisesti riippuvaisia toisistaan. Vertailevan analyysin perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että 1QM-käsikirjoituksen kokoaja on todennäköisesti tuntenut tekstin, joka on säilynyt käsikirjoituksessa 4Q491a. Joissakin tapauksissa lähinnä sotaa koskevien sääntöjen kohdalla 1QM:n kokoaja on kopioinut tekstiä hyvinkin tarkasti ja tehnyt vain pieniä muutoksia, mutta esimerkiksi tekstiin sisältyviä rohkaisupuheita hän on muokannut merkittävästi. Toiseksi näyttää siltä, että jotkin käsikirjoitukset ovat syntyneet konkreettisesti osana toisen käsikirjoituksen syntyprosessia. Esimerkiksi 4Q492 on todennäköisesti eräänlainen luonnosversio, jota tarvittiin, kun 1QM:n palstalla 19 säilynyttä tekstiä muokattiin sen siirtämiseksi uuteen kontekstiin, 1QM:n 12. palstalle. Kolmantena on syytä kiinnittää huomiota käsikirjoituksiin, jotka eivät välttämättä ole suoraan kirjallisesti riippuvaisia mutta jotka kuitenkin käsittelevät samanlaisia teemoja. 1QM:n kokoaja todennäköisesti tunsi tekstin, joka vähintäänkin muistutti käsikirjoituksessa 4Q493 säilynyttä tekstiä. Käsikirjoituksille annetut samantyyppiset otsikot osoittavat, että sisällön erilaisuudesta huolimatta näiden käsikirjoitusten ajateltiin edustavan samaa traditiota, jota sitten muokattiin eri yleisöille sopivaksi. Yksityiskohtaisen, käsikirjoitus käsikirjoitukselta etenevän analyysin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan aineistoa myös kokonaisuutena. Kun aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty käsikirjoitusten välisiin eroihin, tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, mikä säilyy samana. Tutkimus osoittaa, että sotaan liittyviä ohjeita kopioitiin tarkasti, kun taas hymni- ja puhemuotoinen aineisto tarjosi laajemmat mahdollisuudet kirjallisen luovuuden toteuttamiseen ja uusien elementtien lisäämiseen. Tutkimuksessa myös todetaan, että perinteinen, tiukan kronologinen redaktiokriittinen malli, jossa jokainen käsikirjoitus edustaa tiettyä tekstin kehitysvaihetta, ei riitä selittämään käsikirjoitusten välisiä suhteita. Sotatekstien erilaiset käyttötarkoitukset esimerkiksi liturginen käyttö ja tutkimuskäyttö loivat tarvetta tuottaa erilaisia käsikirjoituksia, jotka olivat yhtä aikaa tärkeitä. Lisäksi sotavisioiden jatkuva kirjoittaminen koettiin todennäköisesti tarpeellisena myös siksi, että niiden sanomaa oli tarve tehdä eläväksi ja vakuuttavaksi yhä uudelleen ja myös uusille yleisöille. Sotatekstien kohdalla tärkein sanoma oli, että lopulta kaikki on aina Jumalan käsissä.

***

Lisätty 7.3.2017

Lisätietojahttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/175898
Suosittele muille:


Uutiset ja keskustelu | Ajankohtaista | Historian äärelle | Julkaisut
Agricolan kartta | Haku Agricolasta | Hakemisto | Uutta!
Tekijät | Palaute ja yhteystiedot | Etusivulle

Etusivulle

Päivitetty 21.5.2015 09:29