Tapahtumakalenteri

Agricola » Ajankohtaista » Tapahtumakalenteri » Tapahtuma » 2059

Väitös: Egyptin juudealaiset persialaisaikana (539-332 e.Kr.) arameankielisten dokumenttien valossa

Tapahtuman tiedot
Ajankohta:31.3.2017 klo 10:00
Paikka:Fabianinkatu 33, Helsinki, Suomi

TM Esko Siljanen väittelee 31.3.2017 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Judeans of Egypt in the Persian period (539-332 BCE) in light of the Aramaic Documents" (Egyptin juudealaiset persialaisaikana (539-332 e.Kr.) arameankielisten dokumenttien valossa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XIV, senaatintorin puoleinen sisäänkäynti.

Vastaväittäjänä on professori Antti Laato, Åbo Akademie, ja kustoksena on professori Martti Nissinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
***
SUMMARY IN FINNISH (TIIVISTELMÄ)

Siljanen Esko: Judeans of Egypt in the Persian Period (539-332 BCE) in Light of the Aramaic Documents

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisen kuvan Egyptistä löydetyt erilaiset arameankieliset asiakirjat antavat persialaisaikana (539 332 eKr.) Egyptissä asuneista juudealaisista.

Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat Egyptistä löydetyt arameankieliset asiakirjat, jotka ovat peräisin persialaisajalta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisen kuvan Egyptistä löydetyt persialaisaikaiset arameankieliset asiakirjat antavat Egyptissä asuvista juudealaisista? Millainen oli Egyptin juudealaisten uskonto? Oliko heillä tietoa niistä teksteistä ja uskonnollisista traditioista, jotka tunnemme Vanhasta testamentista ja erityisesti sen sisältämästä Mooseksen laista? Millaisen kuvan nämä arameankieliset asiakirjat antavat Persian valtakunnan hallinnosta, armeijasta ja taloudellisesta järjestelmästä Egyptissä? Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavia persialaisajan arameankielisiä asiakirjoja lähestytään historiallisen analyysin kautta. Tämä analyysi toteutetaan lähdekritiikin, sisällönanalyysin ja tulkitseva vuoropuhelun avulla. Lähdekritiikin avulla todennetaan lähteitten luotettavuus ja validiteetti, sisällönanalyysiä taas käytetään sirpaleisen ja laajan lähdeaineiston tarkkaan tutkimiseen, tulkitsevan vuoropuhelun tarkoituksena taas on ymmärtää sisällönanalyysin tuottamien tutkimustulosten merkitys suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tämän tutkimuksen laajan, 1042 arameankielistä asiakirjaa sisältävän, lähdeaineiston systemaattisen läpikäymisen tuloksena kuva juudealaisten asutuksesta Egyptissä tarkentuu ja asettuu persialaisajan kehyksiin. Tutkimus osoittaa, että juudealaiset olivat asettuneet asumaan pääasiassa Etelä-Egyptissä sijaitsevaan Elefantineen sekä Memfiksen alueelle Pohjois-Egyptissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että juudealaisilla oli perheet mukanaan Egyptissä, mikä puolestaan todistaa juudealaisten asutuksen pitkäaikaisuudesta. Tutkimus näin ollen vahvistaa jo aikaisemmin esitetyn teorian siitä, että juudealaisten asutus Egyptissä oli peräisin todennäköisesti seitsemännen vuosisadan lopulta tai kuudennen vuosisadan alusta eKr. Tutkimuksen uusi löytö on havainto, että juudealaiset toimivat Egyptissä pääasiassa tavallisina sotilaina ja ammattimaisina arameankielen kirjureina, heitä ei kuitenkaan mainita Persian armeijan upseereiden joukossa. Heidän erityisosaamisensa kirjureina pohjautui arameankielen sujuvaan hallintaan, joka oli Persian imperiumin hallinnon yleiskieli. Tutkimus myös osoittaa sen, että Egyptin juudealaisella yhteisöllä oli pääasiassa Jahvistinen ryhmäidentiteetti, joka oli todennäköisesti peräisin pakkosiirtolaisuutta edeltäneen kuningasajan Juudasta. Tämän ryhmäidentiteetin keskeisin tunnusmerkki oli Jahven temppeli Elefantinen saarella ja siitä todistavat myös Jahvistiset henkilönnimet, jotka olivat vielä persialaisajalla runsaasti käytössä. Edellisestä huolimatta uskontojen sekoittumista on myös havaittavissa erityisesti juudealaisten ja aramealaisten kesken. Tämä sekoittuminen todennäköisesti johtui näiden kahden etnisen ryhmän jokapäiväisestä kanssakäymisestä Persian armeijan palveluksessa. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että vaikka juudealaiset ammensivat samasta uskonnollisen tradition lähteestä, josta myös Vanhan testamentin tekstit ovat peräisin, heidän tietämyksensä Mooseksen laista oli kuitenkin rajallista. He halusivat säilyttää hyvät suhteet Jerusalemin ylipappiin, mutta heillä ei näyttänyt olevan mitään tietoa kultin keskittämisestä Jerusalemiin. Egyptistä ei ole löydetty yhtään persialaisaikaista Vanhan testamentin tekstin kopiota. Ilmeisesti uskonnollinen traditio siirtyi Juudeasta Egyptin juudealaisille suullisen perimätiedon muodossa. Tämä tutkimus laajentaa käsitystä Persian valtakunnan hyvin organisoidusta hallinnosta, tehokkaasta taloudellisesta järjestelmästä ja voimakkaasta armeijasta, jotka aktiivisesti vaikuttivat Egyptissä ensimmäisen persialaisjakson aikana (525 404 eKr.). Persian valtakunnan suurimmat haasteet johtuivat Egyptin perifeerisestä sijainnista sekä useiden Persian viranomaisten korruptoituneisuudesta. Sen jälkeen, kun Persia menetti valtansa Egyptissä viidennen vuosisadan lopulla eKr., myös Egyptin juudealaiset katosivat historian näyttämöltä.

Lisätty 7.3.2017

Suosittele muille:


Uutiset ja keskustelu | Ajankohtaista | Historian äärelle | Julkaisut
Agricolan kartta | Haku Agricolasta | Hakemisto | Uutta!
Tekijät | Palaute ja yhteystiedot | Etusivulle

Etusivulle

Päivitetty 21.5.2015 09:29