 |
 |
 |
 |
 |
1700-luku
⇐ 1600-luku - 1700-luku - 1800-luku ⇒
| 1620-1721 | |
| 1700-1721 |
Suuri Pohjan sota |
| 1700 |
Daniel Jusleniuksen Aboa vetus et nova ilmestyi |
| 1705 |
Ensimmäinen suomenkielinen almanakka painettiin |
| 1707 |
Turun Akatemian kirjasto sai vapaakappaleoikeuden kaikkiin valtakunnassa julkaistuihin painotuotteisiin |
| 1709 |
Nurmijärven Raalaan perustettiin ensimmäinen hienoteräinen saha |
| 1710 |
Kenraalikuvernööri Carl Nierothin kirje ruton vastustamisesta 29.10.1710. (Kruhsen kokoelma)
|
| 1713-1721 |
ns. Iso viha |
| 1713 |
Pälkäneellä vuonna 1713 käydyn taistelun karttakuvituksen ja siihen liittyvän animaation on tehnyt Timo Muola.
|
| 1720-1725 | |
| 1720-1730 |
Margareta Capsia maalasi mm. alttarimaalauksia ja muotokuvia Suomalainen Jacob Frese saavutti Ruotsissa suosiota runoillaan Keskeisin osa tuotannosta julkaistiin kokoelmassa Kårta Sede-Läror och Sede-Tillämpningar.
Teenjuonti ja tupakanviljely yleistyivät |
| 1721 |
Sopimusteksti ruotsiksi ja venäjäksi (Kruhsen kokoelma)
|
| 1722 |
Vaasaan perustettiin maan ensimmäinen tupakkatehdas
|
| 1723 |
Hamina (Fredrikshamn) sai kaupunkioikeudet ja sitä alettiin rakentaa ympyräkaupungin muotoon
Uusi valtiopäiväjärjestys ja hallitusmuoto Lopetettiin käytännössä kuninkaan itsevaltius ja siirrettiin korkein valta säädyille.
|
| 1724 |
Uusi koulujärjestys, jota noudatettiin Suomessa vuoteen 1843 |
| 1725 |
Porvoon lukio perustettiin |
| 1726 |
"Konventikkeliplakaatilla" kiellettiin kirkon ulkopuolella tapahtuvat hartauskokoukset |
| 1729 |
Saaren kartanon digitaalinen arkisto Saaren kartanon vanhat asiakirjat (1729-1958)
|
| 1734 |
Kirkollinen vihkiminen tuli tämän jälkeen pakolliseksi Ruotzin Valdacunnan yleinen laki 1734 Lain suomenkielinen versio on verkossa kokonaisuudessaan.
|
| 1736-1737 |
Ranskalainen Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698-1759) teki Tornionjokilaaksossa astemittauksia Niiden avulla mm. todistettiin, että maapallo on navoiltaan litistynyt.
|
| 1736 |
Samuel Bernerin suunnittelema Turun raatihuone valmistui
|
| 1738 |
Esaias Wechter perusti verkatehtaan Turkuun |
| 1739 | |
| 1740-1750 |
Ilmestyi kahdessa osassa Johan Wegeliuksen postilla Se Pyhä Ewangeliumillinen Walkeus Rippikoulu-instituutio syntyi |
| 1740 |
Kuninkaallinen asetus maanviljelyksen edistämiseksi 1740 (Pekka Järvisen kokoelma)
|
| 1741-1743 |
Hattujen sota Sota johti 1742 venäläismiehitykseen, ns. pikkuvihaan.
|
| 1742 |
Elisabetin manifesti, jota levitettiin Suomeen |
| 1743 |
Freds-Fördrag emellan Sverige och Ryssland i Åbo den 7 Augusti 1743. (Kruhsen kokoelma)
|
| 1745 |
Daniel Jusleniuksen Suomalaisen Sana-Lugun Coetus ilmestyi (Ensimmäinen suomen kielen sanakirja)
|
| 1747 |
Ohjeita maanmittaukseen, Viikin tiedekirjasto, Vanha metsäkirjallisuus kokoelma.
|
| 1748 |
Giambattista Nolli: Nuova Pianta di Roma Digitaaliseen muotoon tallennettu painos vuodelta 1748. (Kansalliskirjaston Pelasta Kirja -verkkokirjasto)
Someron Åvikin lasitehdas sai perustamisluvan |
| 1749 |
Niclas Wasström: Oeconomisk Beskrifning öfwer Åbo Stad Wasströms dissertation har publicerats av Historiska Samfundet i Åbo som faksimil år 1967 (i festboken till Oscar Nikulas ära).
(Kruhsen kokoelma)
Tuomiokapitulit alkoivat pitää väestötilastoa |
| 1750-1760 |
Gustaf Creutz julkaisi Ruotsin hovissa rokokoo-henkistä runoutta (mm. paimenidyllejä) |
| 1752 |
Chydenius, Samuel: Steniga backars upodling Viikin tiedekirjasto, Vanha metsäkirjallisuus kokoelma.
|
| 1753-1761 |
Pehr Kalmin En resa till Norra Amerika I-III ilmestyi |
| 1753-1778 |
Pehr Kalmin Turun akatemiassa ohjaamat väitöskirjat vuosilta 1753-1778 Digitaaliseen muotoon tallennettuja painoksia. (Kansalliskirjaston Pelasta Kirja -verkkokirjasto)
|
| 1753 |
Anders Chydenius: Americanska Näfwerbåtar,1753 (Chydenius instituutti) Gregoriaaninen ajanlasku tuli voimaan Ruotsi-Suomessa Suomen ensimmäinen majakka rakennettiin Se rakennettiin Utön kallioluodolle Pohjois-Itämerelle Turkuun johtavan väylän suulle. Merenkulkuturvallisuuden historiaa: Väylien varsilta - Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat |
| 1754 |
Tehtiin ensimmäinen rokotus maassamme |
| 1756 |
Länsi-Suomen Rukoilevaisuus syntyy (Länsi-Suomen Rukoilevaisten ry.)
|
| 1757 |
Isojakoasetus annettiin Kuninkaallinen kirje torppien perustamisesta 1757 (Pekka Järvisen kokoelma) |
| 1759 |
Maan ensimmäinen sairaala avattiin Turkuun |
| 1760-1770 |
Abraham Achrenius julkaisi useita virsikokoelmia C.F. Schröder suunnitteli useita kartanoita Hänen töitään olivat Inkoon Fagervikin, Askaisten Lempisaaren ja Perniön Teijon kartanot.
Pitäjänmakasiinit yleistyivät |
| 1762 |
Mäkitupa-asetus 1762 (Pekka Järvisen kokoelma) Pommerin sodasta palanneet sotilaat toivat mukanaan perunan |
| 1763 |
Tuomas Ragvaldinpoika: Ensimmäinen maallinen arkkiveisu Tuomas Ragvaldinpoika kirjoitti vuonna 1763 Suomen ensimmäisen maallisen arkkiveisun suuhalkioleikkauksestaan. (Suomen Kirjainstituutti)
|
| 1764 |
Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin v. 1763-1764
|
| 1765 |
Anders Chydenius: Den Nationnale Winsten
Pohjanlahden kauppapakko poistettiin Pori, Vaasa, Kokkola ja Oulu saivat tapulioikeudet.
|
| 1766-1768 |
H.G. Porthanin De poesi Fennica ilmestyi Teos oli ensimmäinen erikoistutkimus suomalaisesta runoudesta.
|
| 1768 |
Ensimmäinen suomenkielinen puutarhanhoitoa käsittelevä kirja (Doria-tietokanta)
|
| 1770 |
Aurora-seura perustettiin Kalms, Pehr: Beskrifning öfwer eenens egenskaper och nytta: förra delen Viikin tiedekirjasto, Vanha metsäkirjallisuus kokoelma.
Kalms, Pehr: Beskrifning öfwer eenens egenskaper och nytta: sednare delen Viikin tiedekirjasto, Vanha metsäkirjallisuus kokoelma.
|
| 1771 |
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo alkoi ilmestyä vuonna 1771 (Historiallinen sanomalehtikirjasto)
|
| 1772 |
Hallitusmuoto, Sveriges Rikes Regeringsform, jolla säätyjen valtaa kavennettiin. (Kruhsen kokoelma)
Kustaa III:n vallankaappaus |
| 1773 |
Aurora-seuran musiikkijaosto järjesti maan ensimmäisen julkisen konsertin Kirkkoihin hautaaminen kiellettiin |
| 1775 |
Kuopio perustettiin Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus vuonna 1775
|
| 1776 |
Kuopioon perustettiin upseerikoulu Koulu siirrettiin 1781 Rantasalmen Haapaniemeen.
ns. Vanha Kirkkoraamattu ilmestyi Rakennusvalvonta organisoitui Kaikkien julkisten rakennusten piirustukset tuli tästä lähin hyväksyttää Tukholman yli-intendenin virastossa.
Suomenkieliset Tieto-Sanomat alkoi ilmestyä
Vaasan hovioikeus perustettiin |
| 1779 |
Anders Chydenius: Memorial, Angående Religions-Frihet, 1779 Af Anders Chydenius, Probst och Kyrkoherde i Gamla-Carleby. Stockholm, Trykt [sic!] i Kongl. Tryckeriet, 1779. Ing. i det Högw. Präste-Ståndet, den 11 Januarii 1779.
Upläst i det Högw. Präste-Ståndet, den 18 Januarii 1779. (Anders Chydenius säätiö) Haapaniemen Kadettikoulu perustettiin vuonna 1779 Haapaniemen Kadettikoulu toimi vuosina 1779-1819 (Maanpuolustuskorkeakoulu)
Tampere perustettiin vuonna 1779
|
| 1780-1810 |
Ljudmila Ivanovna Spiridonova: Venäjän Saimaan laivasto ja sen toiminta 1780 – 1810
(Museovirasto, Suvorovin kanavat-sivusto)
|
| 1782 |
Gadd, Pehr Adrian: Undersökning om de förnämsta orsaker til missväxt på såd i Finland Viikin tiedekirjasto, Vanha metsäkirjallisuus kokoelma.
|
| 1783 |
K. Gananderin Suomalaiset Arwotukset Wastausten kanssa julkaistiin Teos oli ensimmäinen alansa kokoelma.
|
| 1784-1800 |
Ilmestyi 56:nä väitöskirjana H.G. Porthanin Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka huomautuksin ja asiakirjalähtein valaistuna Teossarja vaikutti osaltaan siihen, että Porthania kutsutaan Suomen historiankirjoituksen isäksi.
|
| 1785 | |
| 1788-1790 |
Kustaan sota, jonka aikana syntyi Anjalan liitto |
| 1788 |
Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki eli Tieto ja Neuwwo tarpeellisimmista Lääkityxistä Se oli ensimmäinen suomalainen "lääkärikirja".
|
| 1789 |
Yhdistys- ja vakuuskirja Merkitsi käytännössä paluuta kuninkaan itsevaltiuteen.
|
| 1790-1799 |
Vaasan Luku-Kirjasto 1794-1845/ Läse-Bibliotheket i Wasa 1794-1845 Vasa svenska lyceumin kirjaston aarteita [Atk-tallenne] / Berit Öhman. - Internet-versio / julkaisija: Vaasan yliopiston kirjasto. Tekstiä (3 tiedostoa). - Vaasa : Vaasan yliopiston kirjasto, 1996. Nimeke nimiönäytöstä. - Julkaistu aikaisemmin painettuna Bibliophilos-lehdessä, 55. vsk, 1996, 1, s. 34-41.
|
| 1790-1800 |
Henrik Achrenius kirjoitti suomeksi "bellmanilaisia" laulurunoja Suosituin suomalainen runoilija oli Franz Mikael Franzén Hänen kiitetyin teoksensa oli runoelma Människans anlete.
|
| 1790 |
Musikaliska Sällskapet i Åbo - Turun Soitannollinen Seura aloitti toimintansa 1790 Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1927, ja tuolloin nimeksi tuli Turun kaupunginorkesteri.
Värälän rauha |
| 1791 |
Julkaisija: Turku : Omalla kustannuxella, 1791 ( Frenckell) (Doria-tietokanta)
|
| 1792 |
Erik Palmstedtin suunnittelema Mustion kartano valmistui Kustaa III:n murha oopperanaamiaisissa |
| 1793 |
Gabriel Bonsdorffin suunnittelema Brinkhallin kartano valmistui Kakskertaan Suomen Kulttuuriperinnön säätiö
Nuutajärven lasitehdas on maamme vanhin toiminnassa oleva lasitehdas. |
| 1795 |
Jacob Tengström: Läse-öfning för Mina Barn Digitaaliseen muotoon tallennettu painos vuodelta 1795. (Kansalliskirjaston Pelasta Kirja -verkkokirjasto)
|
| 1797 |
Finska Hushållningssällskapet / Suomen Talousseura perustettiin vuonna 1797
|
| 1798 |
Hämeenlinnaan valmistui Louis-Jean Desprez'n suunnittelema pyöreä keskeis-kirkko |
| 1799 |
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Julistus Koskeinperkamisesta Suuresa Ruhtinan=Maasa Suomesa |
Yleistä 1700-luvusta | |
|
1700-luvun alussa pietismi levisi Suomeen 1700-luvun puolivälissä tapahtui kaakeliuunien läpimurto Chydeniuksen aika, Anders Chydenius-sivut (Chydenius-Instituutti) Chydenius-Instituutin Anders Chydeniusta käsittelevät-sivut. Tekstejä, elämäkerta ja muuta aikaan liittyää.
Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin Erkki Savolainen: Kirjasuomen kehitys (Kohdassa K) (Internetix, vaatii rekisteröitymisen)
Haku Muisti-tietokannasta ajanjaksolta 1700-1799 Muisti on kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Turun akatemian opiskelijamatrikkeli tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Vilhelm Lagus (1821–1909) kokosi ylioppilaiden tiedot teokseen Album studiosorum academiæ Aboensis, Åbo akademis studentmatrikel å nyo upprättad. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 on tarkistettu ja uudistettu matrikkelitietokanta, joka sisältää yli 18 000 ylioppilaan tiedot.
Herman Hofberg, Svenskt biografiskt handlexikon, 2nd edition, 1906, 2 volumes Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1900 Kaikki Suomessa vuosina 1771-1900 ilmestyneet sanomalehdet ovat saatavilla tämän palvelun kautta. Kansalliskirjaston kokoelmista on digitoitu sanomalehtien lisäksi aikakauslehtiä, pienpainatteita ja kirjoja. (Helsingin yliopiston kirjasto)
Johan Helmich Roman (1694-1758), Sjukmans Musiquen Kahvinjuonti yleistyi ja ensimmäiset kahvilat avattiin Kangas- ja paperitapetit yleistyä säätyläistaloissa Kartanoihin alettiin luoda tyylikokonaisuuksia Kustavilaisen ajan taiteilijoita Suomen taiteen museo, Ateneumin kokoelmavalikko.
KYHIKA, Kymenlaakson historialliset kartat. Käsinpiirrettyjä karttoja 1500-luvulta 1800-luvun puoleen väliin. Pääkohteet ovat Kymenlaakson alue Kaakkois-Suomessa sekä Suomenlahti. Maksullinen palvelu.
Könnin suvun valmistamat kaappikellot alkoivat saavuttaa kuuluisuutta Suomessa ja Venäjällä sijaitsevien linna- ja linnoituspaikkakuntien kulttuurimatkailua tukeva tiedotusportaali.
Monet koristekasvit, esim. syreeni, samettiruusu, neilikka, yleistyivät N.F.S. Grundtvig (1783-1872): Salmer i utvalg Kokoelma kristillisiä virsiä
Pitäjänpuvut eli ns. kansallispuvut kehittyivät Rokokoon aikakauden taiteilijoita Suomen taiteen museo, Ateneumin kokoelmavalikko.
Säädökset alkuperäisinä (Finlex) Säätyläiskoteihin ilmestyivät ensimmäiset huonekasvit; myrtit, Säätyläistalojen ympärille alettiin rakentaa puutarhoja Ensin suosittiin ranskalaisia (symmetrisiä) ja sitten englantilaisia (ns. luonnonmukaisia) puutarhoja.
Vanha metsäkirjallisuus. Digitoitua vanhaa metsä- ja maatalousalan kotimaista kirjallisuutta Kokoelma sisältää metsäalan suomalaisia pienpainatteita, metsä- ja luonnontieteellisiä lehtiä ja sarjoja, Turun akatemian väitöskirjoja, sekä tärkeimmät kasvitieteelliset kirjat 1740 –luvulta lähtien. (Viikin tiedekirjaston kokoelma)
|
|
⇐ 1600-luku - 1700-luku - 1800-luku ⇒
