Kun perustetaan työryhmä, jossa on kaksi tohtorieverstiä ja yksi sota- ja ilmailuhistoriaan ja Venäjän arkistoihin perehtynyt diplomi-insinööri (tohtori h.c.), joka ottaa tehtäväkseen kirjoittaa kirjan Suomen sodat 1939–1934, niin pitää kysyä miksi? Suomen kolmesta viime sodasta on kirjoitettu faktakirjallisuutta satoja hyllymetrejä, tarkkoja dokumenttikirjasarjoja ja mitä erilaisimpia tutkimuksia ja tietokirjoja fiktiosta puhumattakaan. Mitä uutta kyseisellä kolmikolla on annettavanaan historiankirjoitukseen?