haku Historian äärelle kartta
uutta hakemisto


Kokki-Kirja
AGRICOLA


[10:nes Jako.] [Sisällys] [12:ta Jako.]

-132-

11:ta Jako.

Marja-hillojen keitoksista.
Ruoka-hedelmöiden astioittemisesta säästymään, niiden suolaamisesta ja kuivaamisesta.

A ) Marja-hillojen keitoksista.

N:o 299. Marjojen keitoksista yhteisesti.

Näitä ei saa keittää tinatussa astiassa, vaan malmi-padassa taikka messinki-kattilassa.
Marjoihin ja marja-liemiin, elikkä nesteisiin, otetaan sama paino sokeria kuin niitäkin on.
Paraasta-päästä tehdään tätä näin: Sokeri-kappale' kastetaan kokonansa veteen, niin että hän saa sitä imee vähän sisäänsä, pannaan sitte', virutuksesta märkään keitin-astiaan, raikkaassa vedessä hiljasella valkialla kiehumaan siirapiksi.
Kuin sokeri on sulanut, nostetaan astia valkialta, ja vahto kuoritaan päältä pois; pannaan sitte' taas valkialle', ja nostetaan toistamiseen pois kuorittavaksi.
Tätä tekoa tehdään niin kauan että siirappi saadaan hyvin selkiäksi; aina nostaen joka kuorimista vasten astian pois valkialta.
Valmiiksi saatuna pannaan tähän marjat perattuina, taikka hedelmät, joita hilloksi tahdotaan.
Kiehumaan ruvettua nostetaan tämä pois valkialta kuorittaa, samalla lailla kuin jo neuvottu on, jota tehdään niin kauvan kuin sameutta keitoksen päälle' selkiä.
Sitte' kuin marjat näkyyvät kirkkaiksi ja vajoovat, on hillo valmista. <>

-133-

N:o 300. Hillon teosta toisella lailla.

Kaikkia marjoja ei sovi hilloksi keittää edellä neuvotulla lailla, vaan muutamia keitetään myös näin: Marjoja levitetään vadin pohjalle', ja niiden päälle' vähän vahvalta pienennettyä sokeria; sitte' taas marjoja kertaaseensa, ja sokeria päälle'.
Tällä lailla ladotaan näitä vuorottaisin niin kauvan kuin kumpiakin kestää.
Sitte' kuin tässä tilassa ovat olleet muutaman tunnin, taikka siksi että ovat tulleet vetisiksi, kaadetaan ne' keitin-astiaan, jossa ne' keitetään ja otetaan kiehumasta, niin myös kuoritaan maannosta samalla lailla ja niin monasti, kuin tämän edellisessä on neuvottu.

N:o 301. Marja-hillojen säilytyksestä.

Tämän edellä ( N:o 299 ja N:o 300 ) neuvotulla lailla tehdyt hillot säästyyvät hyvinä vuosikauden ja runsaamminkin, jos ne' pannaan pikkusiin klasi-pulleihin ( purkkeihin ), taikka silattuin posliini-pulleihin, joita ei järki usein tarvitte' avata.
Pullien pitää oleman vedellä lämmitetyt, mutta kuivat silloin, kuin hillo kuumana niihin pannaan.
Ne' pitää myös pantaman täpi-täyteen.
Jähtyneenä peitetään hillo kauttaaltansa niin suurella konjakkiin kastetulla paperin-liuskalla, kuin kuhunkin pulliin mahtuu.
Sitte' niotaan kanneksi, neulan-nirkolla taajaan lävistetty paperi, jonka perästä ne' pannaan vilposeen, mutta ei umpinaiseen huoneeseen olemaan.

N:o 302. Hilloa ruskeista kirsimarjoista.

Kirsimarjat perataan, kivet särjetään ja <> sydämmet otetaan sisältä pois ja pannaan marjojen sekaan.

-134-

Marjat keitetään hilloksi veteen kastetun sokeri-kappaleen seassa, jota pitää oleman sama paino kuin marjojakin, niinkuin N:o 299 on neuvottu.

N:o 303. Hilloa hohtavista kirsimarjoista.

Kirsimarjat perataan, niinkuin jo on neuvottu, ja joka marjaan pannaan sen kivestä otettu sydän; sitte' keitetään ne' hilloksi, niinkuin tämän edellisetkin, taikka niinkuin N:o 300 on neuvottu.

N:o 304. Vadelma-hilloa.

Vadelmat ruokotaan puhtaiksi, punnitaan sitte' ja tehdään hilloksi, niinkuin N:o 299 taikka N:o 300 on neuvottu.

N:o 305. Maan-muurama-hilloa.

Näitä tehdään hilloksi samalla lailla kuin vadelmiakin.

N:o 306. Muurama-hilloa.

Muuramat ruokotaan ja punnitaan; tehdään sitte' hilloksi niinkuin N:o 299 taikka N:o 300 on neuvottu.

N:o 307. Hilloa punasista taikka valkosista viina-marjoista.

Kaikkein tuleentuneemmat marjat leikataan oksista, ja puhtaiksi ruokottuina keitetään ne' hilloksi sokerista keitetyssä siirapissa, niinkuin N:o 299 on neuvottu; pannaan sitte' säilymään N:o 301 neuvotulla tavalla. <>

-135-

N:o 308. Musta-viinamarja-hilloa.

Tätä tehdään edellä mainitulla lailla; mutta ennen kuin se pannaan pulliin säästymään, virutetaan pullit viinan-syöksyllä ja kaadetaan sitte' pois.
Tässä säästyy hillo enemmän aikaa hyvänä.

N:o 309. Hilloa valkosista kruusu-marjoista.

Suurinta laija punasia kruusu-marjoja noukitaan tuuleentumattomina, ennen kuin punasiksi ovat ehtineet; sitte' perataan ne' ja avataan kukan puolelta, josta siemenet visusti pois otetaan.
Sen perästä varitaan ne' kiehuvalla vedellä, ja peitetään.
Jähtyneinä pannaan ne' liina-rievulle' ( palttinalle' ) valoomaan vedestä.
Sill'aikana keitetään veteen kastetusta sokeri-palasesta, jota pitää olla sama paino kuin marjojakin, vetelää siirappia.
Siirapin jähdyttyä pannaan siihen marjat, joita siinä visusti hölkytetään, mutta kuitenkin niin että täytyyvät siirapista.
Tämä hillo jätetään kolmeksi päivää sillensä, jolla ajalla sitä usiasti hölkytetään.
Sitte' kuurnataan kasi pois niistä, jonka perästä ne' keitetään runsaammassa sokerissa, joka niihin sitte' kaadetaankin ja säilytetään pulleissa, niinkuin N:o 301 on neuvottu.

N:o 310. Hilloa punasista kruusu-marjoista.

Sitte' kuin marjat ovat peratut, virutetut ja valoneet, pannaan ne', tavallisuuden jälkeen, sokerista keitettyyn siirappiin kiehumaan hohtaviksi, niinkuin N:o 299 on neuvottu. <>

-136-

N:o 311. Puola-hilloa.

Hyvin tuulentuneita ja hallan-panneita puoloja perataan, virutetaan ja pannaan ruoka-siivilään.
Sitte' keitetään veteen kastetusta sokeri-palasesta, jota pitää oleman sama paino kuin marjojakin, siirappia; ja tässä siirapissa keitetään marjat hilloksi, niinkuin N:o 299 on neuvottu.

N:o 312. Astioittuja Puoloja.

Hallan-panneita puoloja perataan ja virutetaan, niinkuin tämän edellisessä on neuvottu; sitte' pannaan ne' malmi-pataan kiehumaan yhtämittasella sekottamisella.
Vähän ajan kiehuttua, ja päälle' kuohuneen vahdon pois kuorittua, kaadetaan sekaan sokeri-siirappia, sen jälkeen kuin marjat tahdotaan makosiksi; taikka naula siirappia joka marja-kannua kohden, niin myös keitettyjä palotettuja pomeranssin-kuoria ja kaneli-murenoita.
Kuin marjat näkyyvät kirkkaiksi ja rupeevat vajoilemaan, ajetaan ne' isohkoihin pulleihin ja sidotaan paperi peitteeksi, sitte' kuin ovat jähtyneet.

N:o 313. Keitettyjä Puoloja ilman makeutta.

Sitte' kuin hyvin tuleentuneet nykysin noukitut puolat ovat peratut ja virutetut, pannaan ne' valoomaan vedestä.
Sill'aikana pannaan malmi- taikka kivi-pataan, pikkusessa vedessä kiehumaan muutama kokonainen kanelin palanen ja yhden sitronin-kuori.
Tähän sekaan kaadetaan kiehuessa vedestä valoneet puolat, jossa ne' keitetään sakiaksi hilloksi; tämä hillo pannaan nyt <> kivi-astiaan jähtymään toiseksi päivää, jona se jähtyneenä pannaan klasi-pulleihin säästymään.

-137-

Tarvittaissa sekotetaan tähän hiukan hyvää siirappia.

N:o 314. Karpalo-hilloa.

Karpaloista keitetään hilloa samalla lailla kuin puoloistakin.

N:o 315. Marja-märkyyden elikkä nesteen säilytyksestä.

Puhtoisiksi pestyt pullot lämmitetään vähitellen aina kuumaa kuumemmalla vedellä; pannaan sitte' pystyyn suillensa, vedestä kuiviksi valoomaan liina-kankaalle'.
Senperästä pistetään pullon suusta pohjalle' palamaan tulikivetty nöyle', elikkä liinan-lanka.
Kuin nöyle' on palanut loppuun, ja vielä sauhun pullossa suitteissa, kaadetaan padasta - sitä valkialta pois ottamata, marja-vesi kiehuvana pulloon.
Kuin tästä enin kuumuus on vähentynyt, kaadetaan päälliseksi pulloon lusikallinen ruoka-yljyä, niotaan sitte' paperia suulle' peitteeksi, ja pannaan toiseen päivään saakka jähtymään, jona pullo taikka pullot suullistetaan hyvin lujaan, hartsitaan sitte' ja pannaan kellariin säilymään.
Ennen kuin tästä pullosta mitään otetaan, niin pistetään siihen pumpuli-tukko, joka imee siittä öljyn sisäänsä.

N:o 316. Kirsimarja-nestettä.

Kivi-kruukuun pannaan oksista puhtaiksi ruokottuja tuleentuneita kirsi-marjoja ja sitte' kansi päälle', joka tukitaan kyrsällä umpihenkiseksi ja pistetään vuorokaudeksi jähtyneeseen uuniin.
Uunista <> otettua puserretaan niistä, liinasen-pussin läpitte', märkyys elikkä neste' pois, joka sitte' punnitaan ja joka naulaa kohden pannaan puoli naulaa sokeria.

-138-

Tämän annetaan kiehua äkkinäisesti kolmeen taikka neljään piihin malmi-padassa, ja kuoritaan joka kiehumisessa maanto päältä pois.
Tätä säästetään pulloissa, niinkuin tämän edellisessä Numerossa on neuvottu.

N:o 317. Kruusumarja-nestettä, sitronin-nesteen verosta viljeltäväksi.

Suuria, mutta ei täysiksi tuleentuneita kruusu-marjoja sullotaan puu-aseella pytyssä mäihäksi.
Seuraavana päivänä puserretaan niistä märkyys elikkä neste' jouhi-kankaan läpitte' kivi-kruukuun, jossa sen annetaan vuorokauden selitä.
Selkiä kaadetaan malmi-pataan, jossa sitä keitetään kuuden minuutin paikoilla, ja kiehuessa kuoritaan ahkerasti päälle' kuohuva maanto.
Tätä säilytetään niinkuin N:o 315 on neuvottu.
Sitronin-nesteestä sopii tätä panna punsiin j. m. s.

N:o 318. Vadelma-nestettä.

Vadelmat likistellään puu-aseella mäihäksi; tästä mäihästä puserretaan liina-kankaisen pussin läpitte' märkyys elikkä neste', joka pannaan kiehumaan moneen-piihin, ja kiehuessa kuoritaan tarkasti pois päälle' selkiävä kuohu.
Sitte', kuin kaikki kuohu on pois saatu, pannaan sokeria mielen perästä sekaan, jonka perästä sitä keitetään ja kuoritaan samalla lailla kuin ennenkin.
Tätä säilytetään niinkuin N:o 315 on neuvottu. <>

-139-

N:o 319. Nestettä punasista, valkosista ja mustista viina-marjoista.

Sitte' kuin viinamarjat ovat vadissa rikki likistelty, valmistetaan niistä neste' samalla lailla kuin vadelmistakin, jota tämän edellisessä on neuvottu.

N:o 320. Nestettä puoloista.

Suuria hallan-panneita ja perattuja puoloja virutetaan ja pannan malmi-pataan kiehumaan.
Kuin marjat ovat kiehuneet pikkusiksi taikka tyhjiksi, otetaan ne' padasta jähtymään; jähtyneenä väännetään niistä liina-kankaisen pussin läpitte' märkyys pois, johonka pannaan mieltä myöden sokeria, ja sen perästä nostetaan kolmeen- taikka neljään-piihin kiehumaan.
- Kiehuessa kuoritaan pois päälle' kuohuva maanto.
Valmiina säilytetään tämä niinkuin N:o 315 on neuvottu.
Se pysyy sokeria sekaan panematakkin hyvänä.

N:o 321. Nestettä mustikoista.

Tätä tehdään samalla lailla kuin puoloistakin.

N:o 322. Mansikka-vettä.

Puolen-kolmatta naulaa sokeria, sulatettuna yhdessä kannussa kaivo-vedessä, keitetään siirapiksi.
Haliaksi jähtyneenä pannaan tähän puolen-kuudetta korttelia mansikoita ja annetaan olla sillänsä 8 päivää, jolla ajalla sitä kuitenkin joka päivä huiskutetaan.
Sitte' kuurnataan se ja kaadetaan sekaan hiukan franskan palo-viinaa.
Tässä tilassa 8 päivää oltuansa tyhjennetään se pulloihin, jotka suullistetaan hyvin tiiviiksi. <>

-140-

B ) Ruoka-hedelmöiden astioittemisesta säästymään.

N:o 323. Pikkusien Etikka-gurkkujen astioittemisesta.

Pienintä laija gurkkuja ruokotaan ja virutetaan, varistellaan sitte' päälle' hiukan pieniä suoloja ja jätetään sillensä yhdeksi päivää; sen perästä ladotaan ne' kivi-pulliin, pannen joka latomuksen väliin 3 taikka 4 laaperin-marjanlehteä, 4 taikka 5 neilikkaa, hiukan pippuroita, muskotblommaa ja pieneksi palotettua piparuuttia.
Sitte' kaadetaan hyvää keitettyä etikkaa kuumana sekaan ja annetaan peitettynä jähtyä, mutta jähtyneenä niotaan suullinen lujasti kiinni.
Joka tahtoo saa myös muuttaa gurkut klasi-pulliin.

N:o 324. Pitkien Gurkkujen astioittemisesta.

Pitkistä vihriäisistä gurkuista otetaan kuori pois, niin ohkoselta kuin vaan saadaan.
Gurkut leikataan sitte' pitkinpäin neljään osaan ja otetaan hopia-veittellä siemenet sisästä ulos; sen perästä pannaan ne' raikkaaseen kaivo-veteen kolmeksi taikka neljäksi päivää, ja vettä muutetaan joka päivä.
Vedestä otettua pannaan ne' liina-rievulle' valoomaan, ja senperästä pistellään niihin kanelin-rippuloita ja neilikoita.
Sill'aikana keitetään etikkaa, josta kuohu kuoritaan kiehuessa pois päältä.
Etikan sekaan pannaan muutama kanelin-rippula, yhden sitronin-kuori ja muutama muskotblomma.
Kuin tämä on vähän kiehunut, pannaan gurkut sekaan, joidenka myös annetaan <> hetken kiehua, mutta ei pehmosiksi.

-141-

Sitte' pannaan gurkut erinänsä pulliin, joka peitetään, ja etikka toiseen astiaan, myöskin peiton alle'.
Kuin molemmat ovat jähtyneet, kaadetaan etikka gurkuihin, jotka sitte' säilytetään kylmässä huoneessa, kahdenkertanen paperi suulle' niottuna.
Näitä ei saa kuitenkaan niin kylmään huoneeseen panna että jäätyyvät.

N:o 325. Tillin astioittemisesta.

Tilli virutetaan, ruokotaan, leikataan pieneksi ja pannaan sitte' puhtosiin pulloihin, jotka täytetään hyvällä viina-etikalla.

N:o 326. Panskan-löökin taikka Sipulin astioittemisesta.

Ne' otetaan maasta ennen halla-öitä, päällinen kesi kuoritaan tystin ja niin tarkasti ett'ei sipulit haavoitu taikka loukkaannu.
Isot erotetaan pikkusista, ett'ei keittäessä yksi kypsyisi ennen kuin toinenkaan.
Sitte' pannaan ne' kahdeksi vuorokautta niin väkevään suolaveteen, joka kannattaa munan, sen perästä taas kahdeksi vuorokautta vähän heikompaan, josta ne' kaadetaan seulaan valoomaan ja sitte' liinaselle'-rievulle'.
Nyt pannaan sen verran etikkaa kiehumaan, että sipulit siinnä peittyyvät, ja etikan sekaan kryydi-pippuroita, neilikoita, hiukan sokeria ja vähän kokonaista muskotblommaa.
Etikan kiehumaan ruvetessa kaadetaan sipulit sekaan, jossa ne' keitetään hohtaviksi mutta ei vallan pehmosiksi.
Sitte' kaadetaan ne' pulleihin ( burkiin ) jähtymään peiton alla, ja jähtyneenä niotaan pullien-suut <> tukkoon ja viedään kellariin taikka muuhun huoneeseen säästymään, jossa eivät jäädy.

-142-

N:o 327. Punajuurikoiden astioittemisesta.

Tähän otetaan mielukkaammin suurinta laija punajuurikoita.
Ne' keitetään; mutta jos eivät ole pehmeneväistä laija, niin otetaan ne' vähän kiehuttuansa padasta, kiedotaan liina-riepuun ja nuijitaan hiljasellen puu-nuijalla.
Jähtyneinä kuoritaan ne' ja leikataan lohoiksi, pannaan sitte' klasi-pulleihin ja sekaan hiukan kokonaisia kryydi-pippuroita ja halastuja neilikoita.
Viimmeseksi kaadetaan joukkoon hyvää viina-etikkaa, johonka saa myös ruoka-etikkaakin sekottaa.

N:o 328. Penaatin suolaamisesta.

Suolattava penaatti pitää oleman niin myöhään kylvetty, että se vasta syyskuussa on täysi kasvosta, jona se otetaan maasta, ruokotaan, virutetaan, lyöpätään ja pannaan valoomaan.
Vasta jähtyneenä ladotaan se kerta-kerralta pyttyyn taikka pulliin pienennettyjen suolojen kanssa.
Päälle' lasketaan kansi ja painoa kannelle', että suolavesi nousisi päälle'.
Tämä säilytetään kellarissa, ja tarvittaissa liotetaan se ensin vedessä ja lyöpätään sitte', jolla se saadaan suolattomaksi.

N:o 329. Portlaakan suolaamisesta.

Portlaakan saa ainoastansa suolaamalla hyvänä pysymään, sillä sen vetiset varret eivät tahdo kuivua hyväksi; kuivaessa katoo myös siittä se hyvä happamus, joka on sen arvosa <> maku.

-143-

Tämä otetaan maasta, ennen kuin hän on ehtinyt paljon siemenelle' tulla, ruokotaan sitte' isommista varsista, niinkuin siemenistäkin hyvin tyystin, mutta pikkusemmat varret jätetään.
Se lasketaan sitte' puhtosessa hapaassa kiehuvaan veteen pariksi kuohauksen ajaksi ja sen perästä seulaan valoomaan.
- Sill'aikana keitetään suolavettä, pannen joka vesi-kannulle' runsas kortteli suoloja ja puolen kannua etikkaa, niin myös pari lusikallista kryydipippuroita.
Näiden sekasin kiehuttua kuurnataan suolavesi ja pippurit pannaan ohkoseen liina-pussiin.
Sitte' kuin portlaakka ja suolavesi ovat jähtyneet, pannaan portlaakka pulliinsa ja suolavesi kaadetaan päälle'.
Pippuri-pussi pannaan viimmeseksi päälle' ja peitetään sitte' puu-kannella, jonka päälle' pannaan paino.
Tässä reidassa viedään pulli hyvään kellariin säilymään.

N:o 330. Persiljan suolaamisesta.

Suolattava persilja otetaan hyvin myöhäseen maasta, virutetaan, ruokotaan ja suolataan pienennetyillä suoloilla pyttyyn taikka pulliin; pannaan sitte' kansi päälle' ja painoa kannelle'.
Ennen kuin tätä pannaan ruokiin, liotetaan se vedessä.
- Kuivattuna on persilja sentään parempaa kuin suolattuna.
Sitä suolataan myös seuraavalla lailla: Virutettuna ja perattuna leikataan persilja pieneksi, sotketaan sitte' nuoressa voissa ja pienissä suoloissa hyvin sekasin - suoloja otetaan puoleksi voin painosta.
Sekasin sotkettuna sullotaan se pulliin, pullin-suu niotaan umpeen ja viedään kellariin säilymään.
Tätä persiljaa pannaan ainoastansa <> kasiin ja höysteisiin ( stufningar ), joihin sitä otetaan hiukan toisen voin sekaan.

-144-

N:o 331. Ruoho-löökin suolaamisesta.

Sitä suolataan samalla lailla kuin tämän edellistäkin.

N:o 332. Gurkkujen suolaamisesta.

Gurkut suolataan ennen kuin ovat tulleet siemenille', mutta isot ja pikkuset erinänsä, puu-pyttyin kummatkin.
Pyttyjen pohjat ja joka liite' silataan happamalla kyrsällä.
Gurkut pyhitään liina-rievulla ja hiastetaan pois siinnä olevaiset nyppylät.
Sitte' otetaan lehtiä tuoreesta kirsimarja-puusta ja oivukka-pensaasta, yhtäläisesti kummastakin, ne' pestään itikoista ja tomusta hyvin puhtaiksi, ja kuivataan sitte' vähän tuuleessa.
Näistä lehdistä pannaan vähän pytyn pohjalle' ja gurkkuja ladotaan päälle' kertaaseensa, kuitengin niin ett'eivät gurkut ole kiinni laidassa eikä toinen-toisissansakkaan, vaan lehtiä kungin välissä.
Gurkkujen päälle' varistetaan tillinlalvan-päitä ja sitte' taas lehtiä pitkin astiaa kertaaseensa, ja lehtien päälle' gurkkuja - vuorottain kumpiakin, niin paljon kuin astiaan mahtuu, johon viimmeseksi kaadetaan hyvin väkevää keitettyä suolavetta jähtyneenä niin paljon, että gurkut ovat suolaveden alla, jonka perästä kansi päälle' lasketaan ja painoa kannelle'.
Tässä tilassa pannaan ne' huoneeseen kahdeksi viikkoa käymään, jolla ajalla kansi joka päivä avataan, pyhitään liina-rievulla ja gurkuista kuohuva home' kuoritaan pois.
Sen perästä nostetaan ne' kellariin säilymään. <>

-145-

N:o 333. Vihriäisen-kaalin suolaamisesta.

Täksi otetaan punajuurikoiden, mangoldin ja myöskin mollan lehtiä, joita siihen aikaan saadaan.
Lehdet puhdistetaan isommista varsista ja pienistä suonista, pannaan sitte' kiehuvaan veteen kiehumaan vähäksi aikaa, jonka perästä ne' kaadetaan seulaan jähtymään.
Jähtyneinä puserretaan ne' kuiviksi ja suolataan pyttyyn sillä lailla, että pannaan ensin suoloja pohjalle' ja lehtiä kertaaseensa päälle', sitte' taas suoloja ja lehtiä, niin kauvan kuin lehtiä kestää ja astiaan mahtuu, jonka perästä kansi lasketaan päälle' ja painoa kannelle'.
Tässä tilassa säilytetään se kellarissa.
- Jos suolaveteen ilmaantuisi hometta, niin kuoritaan se pois, suolavesi pannaan kiehumaan ja kaadetaann jähtyneenä taas kaaliin.

N:o 334. Kukkas-kaalin suolaamisesta.

Kaali ruokotaan ja palotetaan kohtuläntäsiin osiin, jonka perästä se hiukan lyöpätään ja kaadetaan seulaan valoomaan.
Jähtyneenä pannaan kaali pyttyyn, jonka pohjassa pitää olemaan tapin-läpi.
Joka kaali-kerran väliin pannaan suoloja niin paljon, ett'ei kaali koske toinen toiseensa.
Tämä suolataan myös sillä lailla, että ensin pannaan suoloja ja sitte' kaalia, vuorottain kumpaakin, niin paljon kuin astiaan mahtuu; mutta painoa ei panna päälle'.
Jos kaalin päälle' ilmaantuisi suolavettä, niin lasketaan se oitis ulos tapin-lävestä.
- Tästä syötää ottaissa keitetään se puhtaaksi suoloista kahdessa taikka kolmessa <> vedessä, jonka perästä se valmistetaan samalla lailla kuin tuore' kaalikin.

-146-

- Näitä suoloja sopii käyttää usiammat vuodet peräkkanasin samallaisien kaalien suoloiksi.

N:o 335. Turkin Pöönien suolaamisesta.

Ne' noukitaan täysikasvosina, ruokotaan suonista puhtaiksi, leikataan pieniksi ja suolataan pienillä suoloilla kokonaisien persilja-oksien sekaan; pannaan sitte' kansi päälle' ja painoa kannelle', ja säilytetään kellarissa.
- Niitä suolataan myös kokonaisina pienillä suoloilla ja pidetään suolavesi aina päällä, jossa reidassa niitä säilytetään.

N:o 336. Penaatin kuivaamisesta.

Penaatti noukitaan lämpösenä päivänä, jona ei ei se ole nehkiä elikkä lauhtunut, ruokotaan siemenistä ja varsista puhtaaksi, levitellään sitte' liina-rievuille' takaselle' laattialle', semmoseen huoneeseen johon tuuli pääsee, mutta ei päivän paiste'.
Ensimmäisinä päivinä sekotetaan ja käännellään sitä, ja kuivaneena säilytetään se paperi-pusseissa.

N:o 337. Persiljan kuivaamisesta.

Persilja kuivataan pieneksi hakattuna samalla lailla kuin penaattikin.
Sitä kuivataan myös astioissa uunissa, mutta se kuivauskeino on huonompi.

N:o 338. Meiramin kuivaamisesta.

Tätä on paras leikata kuivaan Elo- ja Syys-kuussa, jona se on täysikasvonen.
Pisimmät <> oksat sidotaan pikkusihin tukkuloihin ja ripustetaan kuivaan, mutta pikkuset oksat kuivataan paperilla taikka puhtosilla laudoilla.

-147-

- Pikkuset oksat ovat paremmat kuin isot.

N:o 339. Kukkas-kaalin kuivaamisesta.

Kukkas-kaali ruokotaan puhtaaksi, palotetaan ja lyöpätään kiehuvassa vedessä, jossa palanen voita pitää oleman seassa; pannaan sitte' liina-rievuille' valoomaan ja sen perästä posliini vadille' heikkoon uuni-lämpömään kuivumaan.
Tällä lailla on niitä parempi kuivata kuin lankoin puetettuina tuulessa, joka myös on paikottaisin tapana.
Ennen kuin tätä syötää valmistetaan, liotetaan se pari tuntia vedessä ja lyöpätään sitte'.

N:o 340. Sokeripavun-palkojen kuivaamisesta.

Yhden kokosia pavun-palkoja puetellaan vahvoille' langoille', lyöpätään sitte' kiehuvassa vedessä, jossa vähänen persilja-tukkula on seassa ja voin palanen.
Sitte' ripustetaan ne' kalpeen kuivaan, tuuleen, johon ei päivä paista, vähän erinänsä toinen toisistansa.
Näitä säilytetään paperi-pusseissa lämpösessä huoneessa.
- Niitä sopii myös heikossa uuni-lämpömässä kuivata, sitte' kuin ensin ovat lyöpätyt.

N:o 341. Panskan-löökin kuivaamisesta.

Tämä löökki ei pysy maasta otettuna kauvan homehtumata, sentähden säilytetään se paraiten kuivaamalla.
Se kuoritaan, leikataan <> pytkyihin ja nelis-tahkuliaisiin palasiin, joina se pannaan posliini- taikka kivi-vadille' heikkoon uuni-lämpömään kuivumaan.

-148-

Kuivaessa käännellään ja sekotellaan sitä, mutta hyvin kuivana pannaan se vadille' muutamaksi päivää olemaan avoimena vapaassa huoneessa; jonka perästä se pannaan klasi- taikka kivi-pulleihin, joidenka suut niotaan kiinni, ja viedään sitte' säilymään kuivaan huoneeseen.
Tämä on monissa tarpeissa hyvä, erinomattain suolasien- ja liko-kalojen kasena.

N:o 342. Turkin Pöönien kuivaamisesta.

Pöönit noukitaan ennen kuin ovat täysikasvosiksi ehtineet, perataan ja lasketaan hapaassa kiehuvaan veteen muutamaksi minuuttia kiehumaan, jonka perästä ne' levitellään pöydälle jähtymään ja leikataan sitte' tavallisella lailla pieniksi ja pannaan astioissa heikkoon uuni-lämpömään hajalle kuivumaan.
Tarkka vaari pitää otettamaan ett'eivät kadota muotoansa ylöllisessä kuumuudessa.
Uunista otettuna levitellään ne' pariksi päivää pöydälle', jonka perästä ne' säilytetään paperi-pusseissa.
Näitä valmistetaan ru'aksi niinkuin tuoreitakin pöönejä.
Niitä sopii myös kuivata samalla lailla kuin sokeri-pavun-palkojakin ( N:o 340).

N:o 343. Omenoitten kuivaamisesta.

Omenoita, höllemmästä laissa, kuoritaan ja halotaan, siemen-pesät otetaan pois, jonka perästä omenan-puolikkaat levitellään astioille' ja pannaan heikkoon uunin-lämpömään kuivamaan. <>

-149-

- Rauta-pelleillä kuivattuna tulisivat ne' ylön mustiksi.

N:o 344. Sipuloitten kuivaamisesta.

Sipulit leikataan hyvin pieniksi, levitellään kivi-astioille' ja pannaan heikkoon uuni-lämpömään kuivamaan.

[10:nes Jako.] [Sisällys] [12:ta Jako.]


Uutiset ja keskustelu | Ajankohtaista | Historian äärelle | Julkaisut
Agricolan kartta | Haku Agricolasta | Hakemisto | Uutta!
Tekijät | Palaute | Etusivulle

Etusivulle