haku Historian äärelle kartta
uutta hakemisto


Sanan Saattaja Viipurista 1841, nro 46
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 6 päivänä Marras-kuuta 1841.
N:o 45.
Huomena, Pyhäin Miesten Sunnuntaina saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Kirkkoherran Apulainen Winter; Suomalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe.
Ensi-Tiistaina 9 päivänä tätä kuuta saarnaa: Kihlakunnan Käräjän saarnan Kirkkoherra Norring.
Viipurista.
Keisarillinen Viipurin Hovi-oikeus on nimittänyt 28 p. Elo-kuuta tänä vuonna: v. Advokat Viskaaliksi Notariuksen H. Wärnhjelm; 5 p. Lokakuuta Notariukseksi Vara ( Extra ) Viskaalin H. F. Floman; 16 p. mainittua kuuta Vara-Viskaaliksi Aktuariuksen, Rotocolli-Sihtierin J. A. v. Born; Aktuariukseksi Kansellistin O. W. Tudeer ja Kansellistiksi v. Tuomarin G. L. Mallerus; 23 p. Notariukseksi Vara-Viskaalin, Rotocolli-Sihtierin v. Born; ja 30 p. samaa kuuta Vara-Viskaaliksi, Registratorin, Tuomarin C. Löfgren; Regi stratoriksi Kansellistin J. Snellman ja Kansellistiksi v. Tuomarin W. Forsman.
Mainittu Keisarillinen Hovi-oikeus on 16 p. Loka-kuuta Auskultantiksi ( Apumieheksi ) ottanut Opinharjoittaneen B. D. v. Fieandt.
Keisarilliselta Hovi-oikeudelta ovat Väli-tuomariksi määrätyt: Loka-kuun 5 päivänä Hovi-oikeuden Vara-Kansellisti J. C. Hornborg toimittamaan tuomarin virkaa Käkisalmen Eteläisessä Tuomarikunnassa 21 päivästä nimitettyä kuuta hamaan 22 päivään asti tulevaa Marras-kuuta.
18 p., v.Tuomarin R. Hasselblatt toimittamaan Tuomarin virkaa Sortavalan Kihlakunnassa tämän vuoden loppuun asti.
26 p., v.Tuomarit C. G. Masalin ja E. R. Jung tämän vuoden loppuun asti toimittamaan Tuomarin virkaa, Masalin Mikkelin pitäjässä ja Hirvensalmen <> Kappelissa, Mikkelin Tuomarikuntaa, ja Jung Mäntyharjun ja Kangasniemen pitäjissä, samaa Tuomarikuntaa.

-2-

Porvoon Hiippakunnan Sanomia.
Kärkkölän kappalaisen vaaliin on pantu: 1:ksi Väli-ajan Saarnaaja mainitussa Kappelissa J. F. Palm, 2:ksi Kirkkoherran Apulainen Hirvensalmesta J. N. Sirelius ja 3:ksi Linnan Saarnaaja Viipurista W. L. Lundan.
- Kappalaisen vaalissa Joutsenossa on Kirkkoherran viran toimittaja Jämsästä A. A. Appelroth saanut enimmät huudot, jonka tähden hän on määrätty Kappalaiseksi mainittuun Pitäjään, kuin myös Mäntsälän Kappalainen E. Niklander kappalaiseksi Askolaan.
- Leppävirran Kirkkoherra L. Tallgren kuoli 8 p. edesmännyttä Loka-kuuta.
- Kirkkoherran virkaa toimittamaan on määrätty: Leppävirralle Kirkkoherran Apulainen siellä v. Kirkkoherra J. J. Grönros ja Jämsään Padasjoen Kirkkoherran Apulainen, Magisteri G. Lindeqwist.
- Haettavana on: Kirkkoherran virka Leppävirralla ja Kappalaisen virka Mäntsälässä.
Lemin Pitäjä.
( Klemis ).
( Jatkanto 44 N:rosta ).
Työssänsä on Lemiläinen hidas ja hiljainen, mutta päälleenpitävä ja uupumatoin.
Aamulla unesta herättyänsä ja istualle pantuansa raapii hän päätänsä, hieroo silmiänsä, oikoo käsiänsä ja haukotteleiksen.
Se maa, jota hän viljelee, on kyllä kivinen, ja niin muotoin työläs perata; mutta ei hän kuitenkaan siihen kyllästy vaan kyntää sitä kaikessa hiljaisuudessa nurkkumata, toivoen itsellensä siitä elatuksen.
Papit erinomattain mainittu Kirkkoherra Roschier, Lemillä, niin kuin monessa muussakin paikassa, ovat maan ruukissa olleet Seurakuntansa jäsenille hyvänä esimerkkinä.
Kivet pellolta ovat raunioin kootut, taikka on niistä tehty kiviaitaa, ( pappilan peltojen ympärillä on 950 ja muutama syli päälle kiviaitaa, kaikki Kirkkoherran Roschierin aikana toimitettu ), jota nykyisesti jo löytyy monen talon pellon ympärillä, niin että niistäkin on hyöty valmistetty.
Peltonsa kyntävät Lemiläiset kolmasti ja neljästi ennen kuin siihen siementä heitetään.
Kaksi viljaa, rukiin ja touon ottavat he siitä, ja jättävät sen sitten vuodeksi lepäämään, kutsuen sitä silloin kesannoksi.
Metsämaata raatavat he ylen paljon, metsälle kyllä suureksi vahingoksi, mutta siihen ovat he olleet pakotetut, sillä heinämaata ei löydy <> niin kosolta, että sillä suurempaa karjaa voisi pitää, mudan antavia soita on vähän, ja havupuita siksi aivan harvassa että niistä voisi lisää tateelle toivoa.

-3-

Kylläpä maakunta kuitenkin osaa soitakin viljellä.
Koskas talvi-iltana satut astumaan Lemiläisen tupaan, niin saat sinä nähdä käsitöitä toimitettavan.
Miehet tekevät rekiä, vannettavat asteita, painavat vempeleitä, kutovat verkkoa, ja vanhin kiskoo pärettä.
Vaimoväki on ahkera, harvoin näet sinä sen ilta myrinäkään pituudellansa penkkiä mittaavan.
Neulomus on hänellä kesällä työhönkin mennessä käsissä.
Palonviertamisessä ja aidan panemisessa ovat he aivan oppineet.
Seppiä löytyy pitäjässä monta, pian joka kylässä.
Näistä minä mainitsen Matti Olkosen.
Hän on jo vanha mies; mutta tule milloinka hyvään hänen taloonsa, niin ei pidä löytämäsi häntä muualla kuin pajassa.
Hän on niinkuin vasaraansa vihitty.
Jos hänen jolloin kulloin talon asiain suhteen täytyy itsensä siitä eroittaa, niin valittaa hän kohta ruumiinsa pakottavan.
Ja hän ei ole ainoastaan rauta-seppä, vaan myös vaskea taitaa hän joltisesti takoa.
Nuoruudessansa on hän myös laittanut yhden lyömä-seinäkellon, joka melkein hyvin käypi.
Kaikessa käytöksessänsä ja elämäkerrassansa on hän kunnioitettava Ukko.
Työnsä toimellisuuden suhteen on hän myös Suomen Huoneen Hallitus Seuralta tullut muistetuksi hopia medalilla, jonka päällenkirjoitus on: " Taito ja Toimi. "
Suutaroida osaa pian totta joka mies.
Räätäriä on pitäjässä kyllä, jotka niinkuin suutaritkin ainoastaan talonpoikaisia töitä tekevät.
Huttulan talonmiehet toimittavat aivan oivallisia myllykiviä.
Näitä kiviä ei lohota vuorista, vaan etsitään maan sisästä, ja valmistetaan niinä aikoina vuotta, joina maanruukki ei käy laatuun, nimittäin myöhään syksyllä ja pitkin talven selkää.
Lankku-taikka lautarahtia tehdään enimmältä osalta silloin, kuin suola talosta puuttuu.
Kauppamiehen tavaroita vedetään jonkun kerran talvella.
Kesäksi rakastavat nuoret miehet mennä Inkeroon, jossa taikka antavat itsensä rengiksi taikka päivittäin vaan tekevät työtä, nyt yhdelle nyt toiselle Isännälle.
Syksyllä sieltä palatessansa panevat talon isännältä keväillä, kotoa lähteissä, määrätyn rahasumman talon tarpeiksi, ja tähteet, jos niitä on, pistetään omaan kukkaroon.
Kaikella työllänsä Lemiläinen voittaa, minkä ruumiin ravinnoksensa tarvitsee.
Harva on varsin köyhä; ominensa pyrkii kukin edes.
Jos yksi katovuosi tulee, niin ei vielä hätää pitäjässä; mutta jos kaksi perättäin seuraa, niin köyhimmät riistanlainalla autetaan rikkaammilta; hopussa ei jätetä toista hätään.
Lemiläisten suurin rikkaus on riistassa, joka sillä tavoin joutuu heillä säästöön, että parempina vuosina muisti Jumalan koskevasta kädestä on syvästi painettu heidän sydämiinsä.
He eivät koskaan myö riistaansa, vaan pitävät sen aina salvossansa.
Monella on <> monenvuotiset lavat ( aumat ) puimata.

-4-

Talvella syövät kauraleipää; mutta kesällä, koska kovempi työ on käsissä, ravitsevat he vahvemmin ruumistansa ja syövät silloin ruisleipää.
Avullisuus toisiansa kohtaan ei ainoastansa osota itsiänsä riistanlainaamisessa, vaan myös muussa tarpeessa on se nähtävä.
Jos joku rakentaa huoneita ja tarvitsee apua, niin hän sen löytää naapuristansa; jos hirsiä eli polttopuita kaukaisemmasta matkasta pitää kotiin saatettaman, niin kutsutaan kylänmiehiä talkooseen, ja, jos suinkin mahdollinen on, niin ovat he toistensa kutsumukselle kuuliaiset.
( Loppu toiste ).
Vuoden 1842 tavalliset Laagmanni-oikeuden Käräjät pidetään Keisarillisen Viipurin Hovi-oikeuden ala kuuluvissa Laagmannikunnissa seuraavina aikoina: Viipurin Laagmannikunnassa: Kymin, Lappeen ja Jääsken Kihlakuntien Laagmanni-käräjät 25 päivänä Tammi-kuuta Lappeenrannan Kaupungissa.
Käkisalmen Eteläisen, Käkialmen Keskimäisen, Sortavalan ja Salmen Kihlakuntien Laagmanni-käräjä 15 p. Maalis-kuussa Käkisalmen kaupungissa.
Rannan ja Äyräpään Kihlakuntien Laagmanni-käräjä 14 p. Loka-kuuta Viipurin Kaupungissa.
Karjalan Laagmannikunnassa: Pielisjärven, Karjalan Alapuolimaisen, Liperin, Kuopion, Iinsalmen, Rautalammin ja Pieni-Savolahden Alapuolimaisen Kihlakuntien Laagmanni-käräjä 27 p. Tammi-kuuta Kuopion kaupungissa.
Kymin Laagmannikunnasa: Juvan, Mikkelin ja Heinolan Kihlakuntien Laagmanni-käräjä, Käräjä-huoneissa, Olkolan tilalla, Mikkelin kaupungin tienoilla 2 p. Maalis-kuuta.
[Ruotsinkielistä tesktiä]
Tätä Aviisia seuraa Lisä-Lehti.
Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841.
Imprimatur.
Censor Joh. Thessleff.

-5-

Lisä-Lehti Sanan Saattajalle Viipurista.
N:o 45.
Vuonna 1841.
[Ruotsinkielistä tekstiä]

-6-

[Ruotsin-, saksan- ja venäjänkielistä tekstiä]

-7-

[Ruotsin-, saksan- ja venäjänkielistä tesktiä]
Manttali-kirjoituksen listoja on myötävänä Kirja-kaupassa 5 kopeikasta kappale.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava


Uutiset ja keskustelu | Ajankohtaista | Historian äärelle | Julkaisut
Agricolan kartta | Haku Agricolasta | Hakemisto | Uutta!
Tekijät | Palaute | Etusivulle

Etusivulle