haku Historian äärelle kartta
uutta hakemisto


Sanan Saattaja Viipurista 1841, nro 47
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 15 päivänä Marras-kuuta 1841.
N:o 46.
Huomena, 23 Sunnuntaina P. Kolminais. päivästä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Arkidiakonus Hougberg: Suomalaisessa seurakunnassa Kirkkoherra Norring; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe.
Lemin-Pitäjä.
( Klemis ).
( Loppu 45 N:rosta ).
Koska joku aikoo avioliittoa rakentaa, tapahtuu se seuraavalla tavalla: Sulhainen ei koskaan itse ilmoita asiaansa, vaan valitsee siihen puhemiehen, jolle antaa tietää missä se tyttö löytyy, jota hänen sydämensä rakastaa.
Puhemies menee matkaansa varustettuna hopia-sormuksella ja muutamalla punaisen silkkivaatteeseen käärityllä Hopia-Ruplan kappaleella, josta syystä hän myös Rahankantajaksi kutsutaan.
Tultuansa morsiamen kotiin ilmoittaa hän asiansa rakastetulle ja vanhemmille.
Jos ei estettä löydy, niin annetaan sormus, rahat ja vaate Morsiamen käteen.
Puhemies palajaa ja julistaa päätöksen sulhaiselle.
Mutta ei vielä ole asia vahva; ensimäisenä Sunnuntaina taikka Pyhäpäivänä kysytään kirkon mäellä sukulaisilta, jos heillä on siihen mitään sanomista ( joka kyselmys kutsutaan Rokan seisattamiseksi ).
Tähän sukulaisten tutkintoon astuu toisinansa toinen kosia, joka, jos morsiamen ja vanhempien mielestä on parempi, silloin kaataa rokan.
Samana sunnuntaina pidetään kihlajaiset.
Asiaanomaiset tulevat pappilaan, ja papin edessä toinen toisellensa antavat lupauksensa.
Sitten mennään morsiamen kotiin, jossa kappale Maanantaipäivää vietetään, ja pitoen pidettyä lähtee Morsian Sulhaisensa seurassa katsomaan rukin ( vokin taikka ketrouspuun ) siaa siinä tuvassa, kussa valittu ystävä asuu.
Sen jälkeen menee Morsian kerjäämään ympäri koko pitäjän.
Morsianta seuraa silloin vaimo, joka päistärsäkiksi kutsutaan - Tämä vaimo on morsiamen suu ja pyytää hänelle apua tekemään - Morsiamelle antaa yksi villaa, toinen pellavia, kolmas palaisen <> palttinaa ja joku myös muutaman raha-kopekan.

-2-

- Päistärsäkille annetaan muutama kahmalo jyviä, rukiita taikka otria.
Häät pidetään tavallisesti Helluntai-pyhinä ja vihkimys tapahtuu kirkossa.
Läksiäisiä morsiamen kotosiassa vietetään päivä ja kaksi, kuinka vaan vara myöten antaa.
Koska morsian lähtee vanhempien tuvasta ja alkaa matkansa, niin nousee suuri huuto miehiltä: " susi viepi lammasta! "
Toisinansa nähdään tottakin tie suljetuksi suden verkoilla.
Vasta silloin avataan tie, kuin esteentekiöitä on viinalla lepytetty, jota ei suinkaan paljon ryypitä, vaan ainoastaan huulia kostutetaan.
Koska taas Sulhaisen kotiin tullaan, niin aljetaan kysellä, jos vieraita pitää otettaman vastaan.
Puhemies menee Sulhaismiehen Isän taikka sen siaisen luokse ja kysyy lupaa vieraille tupaan astuaksensa.
Kauan väitettyä ja paperin näytettyä, joka on passina, sanotaan: " terve tultuanne! " ja kohta alkavat hää-ilot, jotka ainakin pari päivää kestävät.
Nuorikko antaa miehensä sukulaisille lahjoja, jotka myymiksi kutsutaan.
Hääväki sitä vastaan kokoo nuorikolle rahaa, jotka pöydälle puukuppiin viskataan, ja sanotaan silloin juovan Huomenlahjoja.
Jokaisen rahanviskaajan nimi ilmoitetaan puhemieheltä, joka seisoo pöydän ääressä vadin luona ja tarkasti katsoo antajan perään ja sanoo: se ja se on ylimäinen.
Hääväki oikein kilpaa päästä ylimäiseksi; siksipä onkin monella nuorella miehellä taskuun varustettu tenuskoita, joita silloin tällöin vatiin heitetään.
Sitten kuin vatiin ei enempää panna, laulaa puhemies värsyn Virsi-kirjasta päätteeksi.
- Että näissä pidoissa tanssitaan, sen taitaa jokainen kyllä itsestänsä arvata.
Tanssivaisten jalat kevennetään Viulun soittajilta, jotka myös toisinansa joukkoon pyörähtävät ja vahvasti jalkojansa polkevat.
Näin on ilot paraimmallaan.
- Kolminaisuuden Sunnuntaina täytyy nuorikkoen paimentaa lehmiä.
Ensimäisenä Sunnuntaina Kolminaisuudesta menevät nuorikot miehinensä kirkkoon ja kirkosta tultuansa ravitsevat he sukulaisiansa viinalla, jota yksi vähän maistaa, toinen ei ensinkään.
Päätteeksi tahdon minä mainita että Lemin kirkko on lakialla paikalla; siitä näkee silmä kaksi järveä, Lahnajärven ja Kivijärven, jotka kaivantoen kautta ovat yhdistetyt.
- Eteläpuolimainen kaivanto, joka myös Vanhaksi ojaksi nimitetään, on kesän aikana kuiva; mutta pohjapuolimainen, jota Papinojaksi kutsutaan ( siitä syystä että Gestrin niminen Pappi antoi puhaista sen vähän taipaleen, joka on näiden vesien välillä ), nielee aina kulkkuunsa Lahnajärven vettä, niin että siinä on venetie, vaikka se kuivina kesinä venemiehiä ei juuri paljon auta.
Kirkon mäen ympärillä ovat Pappilan ja Lemin talon ( josta Pitäjäkin on nimensä saanut ) pellot.
Auringin nousupuolella kirkkoa on Hautauspaikka, joka kiviaidalla on piiritetty, ja auringon laskupuolella seisovat kauniit korkiat kellojalat ( rakennetut vuonna 1821 ), <> joista kolmella kellolla kansa kutsutaan astumaan Herran Temppeliin.

-3-

Itse Kirkko, joka vuonna 1786 rakennettiin, on tavallinen ristikirkko, vuoritettu edellisellä vuodella ja nyt keltaisella värillä maalattu.
Kirkon sisuksessa ei ole muuta maalattuna kuin Saarnastuolin hattu ja Saarnastuoli, joka ylösastumisen puolella on kaunistettu Aaronin ja Moseksen kuvilla, ja ympäryksellä ovat Evangelistain, joiden keskellä on Vapahtajan kuva.
Ahkerasti käyvät Lemiläiset kirkossa, olkoon ilma kuinka ryöpiä hyvänsä.
Meno on kirkossa kaunis; paikallansa liikkumata istuu kukin, virret veisataan nuotillensa, jonka edestä Lemiläisten tulee kiittää nykyistä Lukkaria Gabriel Laurenia; sillä hän on maksuta opettanut monta veisaamaan nuottien jälkeen.
Suomalaisten sanalaskuja.
( Jatk. N:o 39:stä ).
Alla kana kaunisnaki, päällä kukko kurjanaki.
Alta kuoren leipä kypsi, lihan luota liha makia.
Anna ahneelle niinkauan kun pyytää, koiralle niinkauan kun katselee.
Anna ainaki Jumala kyllin syödä, kyllin juoda, kyllin antoa kylälle.
Anna armias Jumala sitä miehen pähän, ettei huomenna katuisi töitä tämänpäiväisiä.
Anna Herra aamun tulla, Aamulla hyvät sanomat.
Anna Herra Illan tulla, illan ilman mainioitta.
Anna Herra ohravuotta, Jumala jyväkeseä: saisi orjatki olutta, kasakatki kaljavettä.
Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan: hevosell' on pää parempi pää parempi, luu lujempi.
Anna Jumala ajan kulua, päivän tulla, toisen mennä, iän saada illallehen.
Anna Jumala antamista, käden kahden kantamista.
Anna Jumala kuninkaan kuulua, vaan ei näkyä.
Edesmennyt eilispäivä, tämä on päivä tähän asti.
Edessä emoton lapsi emintimän leipoessa.
Edessä pitkä kanto kaskessa.
Edestä täysi köyhän aitta.
Edestänsä säästänyt löytää, mitä taakseen panee.
Ehdon valta ahvenella: Ottaa onkeen jos tahtoo.
Ehtoo karjan kokoaa, yö pahan perehen.

-4-

Ehtoolla laiska viriäksi tulee.
Ei aika miestä odota, ell'ei mies aikaa.
Ei aikaa ajan mentyä, vuotta lehden langettua.
Ei ajettu tie ruohoitu.
Ei anna mammona maata, eikä lekkeri levätä.
Ei anneta hullulle miekkaa, eikä kyykäärmeelle silmiä.
Ei anneta sianpää vaivaisen kaaliin.
Ei anoppi armaskana vedä vertoa emolle; eikä mielevin miniä ole oman tytön tapainen.
Ei astuva vaihda itsiänsä istuvaan.
Ei aurinko aina yhden puolen paista.
Ei auta ampuminen, kun ei ole nuolen noutajata.
Ei auta laulamahan, koska ei kuulla kumminkahan.
Ei auta linnun lentäminen, kun on siivet leikattuna.
Ei autuaankaan aitta aina muassa ole.
Ei elä kissa kiitoksella koira pään silityksellä.
Ei emä tiedä, kun ei lapsi itke.
Ei ennen minun emoni mieltä mierolta kysynyt, oppea ojan takoa.
Ei ennen minun emoni vienyt villoja kylähän, kuljetellut kuontaloita; niinkun nyt nykyiset nuoret vievät villansa kylähän, kuljettavat kuontalonsa.
Ei ennen pidä hyppäämän, kun oja tulee.
Ei ennen saadulla kauan eletä, Jos Jumala vastaista anna.
Seuraavaiset laivat ovat tänne tulleet: Loka-kuun 22 päivänä, Laiva Merchants Packet nimeltä, kippari W:m Taylor, tuleva Newcastle kaupungista, tyhjänä; Alexander, Michel Tikka, Pietarista, viljalla; Hebe, N. H. Hedman, Hull, suoloilla; 25 p. Atlas den Andra, C. A.Ingeström, Hull tyhjänä; Ilmari Abr. Rawander, Liwerpool, suoloilla; Tikka, Jacob Tikka ja 26 p. Catharina, Gustaf Wilmarkus, Pietarista, viljalla; Marras-kuun 2 p. William Shepherd, Francis Karnaby ja Robert & George, Peter Dixon, Kronstadtista, tyhjänä; 3 p. Österstjernan, H. J. Hanson, Lovisasta suoloilla.
Seuraavaiset Laivat ovat täältä pois lähteneet: Loka-kuun 26 p. Nimetöin Laiva, Jacob Koho, Pietariin, ikkunalasilla; 30 p. Suomi Carl M. Ek, Hull, lankuilla; Pandora, J. H. Snellman Liwerpool, lankuilla; Marras-kuun 1 p. Merchants Packet, W:m Taylor, Newcastle, lankuilla; Charlotta, Joh. Malm, Gloucester, lankuilla.
Tätä Aviisia seuraa Lisä-Lehti.
Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841.
Imprimatur.
Censor Joh. Thessleff.

-5-

Lisä-Lehti Sanan Saattajalle Viipurista.
N:o 46.
Vuonna 1841.
[Ruotsinkielistä tekstiä]

-6-

[Ruotsin-, saksan- ja venäjänkielistä tekstiä]
Manttaali-kirjoituksen listoja on myötävänä Kirja-kaupassa 5 kopeikasta kappale.
Neuvottelia jokapäiväisessä kaupassa Suomen Suuressa Ruhtinaskunnassa v. 19841 tapahtuneen rahan muutoksen johdatuksesta ja uutta mynttiä banko assignationein kanssa verraten, toimitettu A. J. Palmilta.
1 Rupla Hopiassa.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava


Uutiset ja keskustelu | Ajankohtaista | Historian äärelle | Julkaisut
Agricolan kartta | Haku Agricolasta | Hakemisto | Uutta!
Tekijät | Palaute | Etusivulle

Etusivulle