Agricolan kirja-arvostelut

ISSN 1796-704X

"Ele polghe Kiria quin Sica waicka henes on wehe wica"
Agricola » Julkaisut » Kirja-arvostelut

Vaiettu muttei unohdettu – Kalevan tuho kesällä 1940

11.9.2009 Wunsch, Sinikka <sinikka.wunsch@oulu.fi> tutkija, FT, Historiatieteet, Oulun yliopisto
Niku, Risto: Kalevan kuolemanlento. Edita, 2007. 229 sivua. ISBN 978-951-37-4965-1.


Matkustajakone Kalevan 14.6.1940 Suomenlahdella tapahtunut alas ampuminen on askarruttanut historian harrastajia ja tutkijoita vuosikymmeniä. Risto Nikun teos on hyvin ajankohdan historiaan nivottu ja sujuvasti kirjoitettu kertomus tapahtumasta ja sen syistä. Se valottaa samalla yhtä Suomen ja Venäjän historian kipupisteistä ja on siksikin mielenkiintoinen lisä sotavuosien historiantutkimukseen.

Kaksi neuvostoliittolaista pommikonetta odotti kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 hiukan kello 14 jälkeen suomalaista matkustajakone Kalevaa Suomenlahden yllä kahden kilometrin korkeudessa. Kone oli lähtenyt säännölliselle vuorolennolleen Tallinnasta Helsinkiin puoli tuntia aiemmin. Toinen venäläiskoneista ampui varoituslaukauksia, mutta Kaleva jatkoi matkaansa. Kerin majakkasaaren läheisyydessä toisen pommikoneen konekivääriampuja avasi tulen kohti matkustajakonetta noin 50 metrin etäisyydeltä. Osuman saanut Kaleva syöksyi mereen.

Suomessa matkustajakoneen tuhoutumisen syy tiedettiin välittömästi, koska tapahtumista oli vielä tuoreeltaan saatavilla virolaisia silminnäkijähavaintoja parin päivän ajan. Sen jälkeen Neuvostoliiton toimeenpanema Viron miehitys katkaisi suorat yhteydet virolaisiin. Myös Suomen oma tiedustelu pystyi seuraamaan venäläisten radioliikennettä. Silti asiasta ei esitetty Neuvostoliitolle vastalausetta. Päinvastoin, julkisuudessa lentokoneen syöksyminen mereen selitettiin onnettomuudeksi. Jännittyneen välirauhan kauden sensuroitu lehdistö ei spekuloinut tapahtumilla millään tavalla, vaikka tieto koneen ampumisesta levisikin epävirallista tietä ja sai aikaan huhujen vyöryn Baltian maiden miehityksen hermostuttamassa maassa.

Syyskuussa 2007 ilmestynyt Risto Nikun teos ”Kalevan kuolemanlento” käy läpi matkustajakone Kalevan vaiheet kohtalokkaana päivänä tunti tunnilta. Teoksessa annetaan tietoja koneen seitsemästä matkustajasta ja selvitetään myös silminnäkijäkuvauksia tapahtumapäivältä, sensuurin osuutta salassapitoon sekä konetta lentäneiden kahden suomalaisen lentäjän ja heidän perheidensä henkilökohtaista tragediaa. Kirjan kolmas osa keskittyy tietoihin, joita Kalevan tuhosta oli vuoteen 2007 mennessä saatu, sekä tapahtuman syiden arviointiin myös kansainvälisen oikeuden loukkaamisen kannalta.

Se tiedetään, että Kalevan matkustajista kuusi oli erilaisia diplomaatteja ja kuriireja. Siksi arvellaan, että koneessa kuljetettiin Neuvostoliittoa koskevia tiedustelutietoja ja muuta arkaluontoista aineistoa, mikä olisi sinetöinyt koneen kohtalon.

Niku sijoittaa koneen tuhon välirauhan kuumaan kesään tavalla, joka pitää lukijan otteessaan. Taustana tapahtumalle ovat talvisota, neuvostojoukkojen marssi Baltiaan ja laajeneva maailmansota. Hän kertoo laajan lähdeaineiston pohjalta Kalevan turman vaiheet jännittävästi ja jäntevästi.

Teoksen kaksijakoinen rakenne on hyvin oivallettu. Toisaalla seurataan Kalevan viimeisen lentopäivän vaiheita: kone lähti lennolleen Tallinnaan Tukholmasta perjantaina 14.6. kello kymmenen. Määränpäänä oli aluksi Turku, josta kone jatkoi edelleen Helsinkiin. Tallinnaan se saapui iltapäivällä puoli kahden aikaan. Jo kello 13.40 se lähti paluumatkalle Helsinkiin. Matka katkesi neuvostokoneiden konekiväärituleen kello 14.13.

Reaaliaikaisiin tapahtumiin tekijä lomittaa taitavasti niin konetyypin kuin itse Kalevankin historiaa. Siitä selviävät paitsi lentokoneen ja sen rakentaneen yhtiön, myös Suomen matkustajalentoliikenteen alkuvaiheet.

Ansiokkaasti hän valottaa myös suomalaista todellisuutta talvisodan jälkeisenä keväänä ja kesänä sekä poliittisella että taloudellisella rintamalla. Yhden lentokoneen ja sen matkustajien kohtaloista kertomus laajenee välirauhan ilmapiirin kuvaukseksi: vaikka talvisota oli päättynyt, maassa ei siirrytty rauhantilaan. Kalevan tuho ei myöskään jää irralliseksi tragediaksi kesän 1940 suurten tapahtumien vyöryssä. Kirja on nivottu paitsi suomalaisiin myös Euroopan poliittisiin ja sotilaallisiin jännitteisiin ja tapahtumiin.

Teos on sivumäärältään aiheeseen nähden ehkä turhankin laaja, tiivistämällä olisi voitu välttää jonkin verran esiintyvää toistoa. Sinällään valittu muoto ja sivumäärä toimivat kuitenkin hyvin. Eikä ole tekijän vika, ettei täydellistä varmuutta matkustajakoneen alas ampumisen syistä ole vieläkään saatu. Kalevan kohtalosta on Suomessa Neuvostoliiton hajoamiseen saakka keskusteltu enimmäkseen epävirallisesti. Vasta niin myöhään kuin tapahtuman 65-vuotispäivänä Suomen Ilmailumuseolla järjestettiin 14. kesäkuuta 2005 tieteellinen Kaleva-seminaari, jossa selvitettiin Kalevan tuhoa ja siihen liittynyttä poliittista tilannetta. Seminaarin järjestäminen kertoo siitä tarpeesta, mikä matkustajakoneen kohtalon selvittämisellä Suomessa on ollut.

Jo aiemmin ilmestyneissä teoksissaan Niku on osoittanut kykynsä taustoittaa lähihistorian tapahtumia tehokkaasti ja taitavasti. Tuomalla lisävalaistusta matkustajakone Kalevan kohtaloon kirja on paitsi sujuvaa tapahtumien ja ajankuvausta, myös askel Suomen ja Venäjän välisten, historiaan liittyvien kipupisteiden poistamisen tiellä ja jo senkin vuoksi arvokas lisä sotavuosien historiantutkimukseen.

Lisätietoja:
Suosittele muille:
Kommentit:

Ei kommentteja

Kaikki kentät ovat pakollisia. Ainoastaan omalla nimellä lähetetyt kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitetta ei julkaista.







Uutiset ja keskustelu | Ajankohtaista | Historian äärelle | Julkaisut
Agricolan kartta | Haku Agricolasta | Hakemisto | Uutta!
Tekijät | Palaute ja yhteystiedot | Etusivulle

Etusivulle

Päivitetty 21.5.2015 09:46