Agricolan kirja-arvostelut

ISSN 1796-704X

"Ele polghe Kiria quin Sica waicka henes on wehe wica"
Agricola » Julkaisut » Kirja-arvostelut

Kartanon keittiön tuoksuja

10.6.2017 Henna Karppinen-Kummunmäki <hkarpp@utu.fi> FM, tutkija, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
Kuurne, Jouko: Louhisaaren linnan talousreseptit (n.1770‒1850). SKS, 2017. 183 sivua. ISBN 978-952-222-039-4 s. 183. Lisätietoja: 2. painos. Ensimmäinen julkaisu 2008.


Louhisaaren linnan talousreseptit on lähdeteos, joka vie aikamatkalle kartanon keittiön saloihin 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen.

Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta. Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008.

image

Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku? (ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta.

Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten käsikirjoitus on päätynyt Suomen kansallismuseon haltuun ja millä perusteilla hän on ajoittanut talousreseptit Mannerheim-suvulle kuuluviksi 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen.  Reseptien muistiinmerkitsijöiden joukossa on ollut muun muassa  kreivi Carl Erik Mannerheim (1759‒1837) sekä tämän Wendla Sofia (os. von Willebrand) (1779‒1863). Johdantoon on lisäksi liitetty kuvat eri käsialanäytteistä, joita reseptikokoelma sisältää. Kirjan lopussa on sanasto, kirjallisuus, mittaluettelo, luettelo resepteissä esiintyvistä kasveista sekä liitteenä kuvaus käsikirjoitusniteen ulkoasusta ja leimoista.

image

Kuva: Cajsa Wargin keittokirja, Hjelpreda i hushållningen för unga Fruentimber, 1755. Wikipedia.

Reseptikokoelma sisältää ohjeita laidasta laitaan. Aluksi on esitelty nykyajan keittokirjoistakin tutut ruoka- ja leivontaohjeet sekä reseptejä erilaisten alkoholijuomien valmistukseen ja säilöntään. En kuitenkaan itse lähtisi näillä tiedoilla reseptejä kokeilemaan. Mittayksiköt eivät ole kovinkaan tarkkoja ja selkeästi valmistusohjeissa kokki saa luottaa omaan kokemukseen siitä, mikä parhaiten toimii. Toisaalta leivontaharrastajaa saattaisi houkutella sitruunakakku, johon tulee pullollinen viiniä (oletettavasti valkoista), 25 kananmunan keltuaista, kuuden sitruunan mehu ja kahden raastettu kuori sekä ”riittävästi” hienoa sokeria. Täyte kaadetaan krokaanitaikinapohjalle, jonka ohjetta ei kokoelmassa valitettavasti ole.

Ohjeita myös peräpukamiin ja syöpäläisten torjuntaan

Nykykeittokirjoista poiketen, kokoelma sisältää lisäksi erilaisia kotitalousohjeita muun muassa kynttilöiden valmistukseen, vaatteiden pesuun, kankaiden värjäämiseen ja syöpäläisten torjuntaan. Lisäksi on paljon hoito-ohjeita ja lääkereseptejä niin aikuisille, lapsille kuin eläimillekin. Erityisesti vilustumiseen (vilutautiin) ja peräpukamiin löytyy useampikin hoitokonsti. Mitähän tästä voi päätellä reseptien kirjaajien terveydentilasta?

Muutaman mielenkiintoinen kuriositeettikin löytyy. Kreivi Nils Bielken eliksiiri on

”melko hyvää muistin parantamiseen ja kaikkien muiden sisäelinten vahvistamiseen, se puhdistaa verta, avaa henkeä, pitää hyvässä kunnossa ja antaa pitkää ikää. Jumalan avulla.” (s.142)

Oikea ihmelääke siis! Toinen kaikki ongelmat ratkaiseva lääke on luonnollisesti salmiakkia sisältävä Elämän eliksiiri (s.146‒147). Näille ohjeille on tietenkin helppo naureskella, mutta kun ottaa huomioon, miten hyvin lääketeollisuudella tänä päivänä menee, voi vain todeta, että ihmisten usko lääkkeiden voimaan on jopa kasvanut muutamassa sadassa vuodessa. Kukapa ei olisi nähnyt mainoksia, joissa ratkaistaan kaikki ongelmat ottamalla pilleri purkista?

Sukupuolihistorioitsijana kiinnitin huomiota vielä yhteen erikoiseen reseptiin, joka on otsikoitu ”Hyödyllinen ohje noin 15-vuotiaiden tyttöjen sairasteluun”. Salviasta, rosmariinista, kehäkukista ja peltomintusta keitetään yrittiseos, joka juodaan lämpimänä ennen nukkumaan menoa. Vielä varmuudeksi otetaan lämmin jalkakylpy ja mennään nukkumaan sukat jalassa. Koska tätä lääkehoitoa täytyy suorittaa neljä päivää ennen ja jälkeen täyden kuun, on oletettavaa, että kyse on kuukautisvaivojen (tai vuodon puutteen) hoitamisesta.

image

Kuva:Punaviinimarja (Riber rubrum) Svensk botanik teoksesta 1804. Teoksen kuvitusta

Kirjan ulkoasu on varsin herttainen: hieman reilu A5-kokoinen kansi on kermanvärinen ja sitä koristavat piirretyt kasvien ja marjojen kuvat.  Kuvitus on muutenkin runsas ja se tukee hyvin tekstisisältöä.  On ilahduttavaa, että kirjaa toimitettaessa on satsattu värikuviin. Kuvatekstit valottavat aikakauden arkielämää, ja ne tukevat hyvin muuta tekstiä. Kirja on varmasti mielenkiintoinen elämys niin tutkijoille kuin ruokakulttuurista kiinnostuneille.

 

Suosittele muille:
Kommentit:

Ei kommentteja

Kaikki kentät ovat pakollisia. Ainoastaan omalla nimellä lähetetyt kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitetta ei julkaista.







Uutiset ja keskustelu | Ajankohtaista | Historian äärelle | Julkaisut
Agricolan kartta | Haku Agricolasta | Hakemisto | Uutta!
Tekijät | Palaute ja yhteystiedot | Etusivulle

Etusivulle

Päivitetty 21.5.2015 09:46