Peri+ Tieteellisten aikakauskirjojen kirjasto

Peri+ tietokantaan on digitoitu historian tutkimukseen, suomalaisuuteen, suomen kieleen ja suomalaiseen kirjallisuuteen liittyviä tieteellisiä aikakauskirjoja. Tällä hetkellä tietokanta sisältää Historiallisen Aikakauskirjan vuosilta 1903-1999 ja Suomi-lehden vuosilta 1841-1938. Lehtiä voi selata joko vuoden ja numeron perusteella tai sitten hakea haluamaansa tekstiä hakukoneen avulla.

Peri+ täydentää Elektra-hankketta, johon kuuluu pääasiassa Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenorganisaatioiden julkaisuja, jotka ovat keskeinen kotimainen tieteellisen tiedon jakelukanava. Se on toteutettu digitoitujen lehtien julkaisijoiden: Suomen historiallisen seuran, Historian ystäväin liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhteistyönä. Kopiosto ry on kehittänyt hankkeen tekijänoikeuksien sopimusmallin.

Peri+ tietokannan selaushaku on hyödyllinen, jos tiedossa on haettavan aikakauslehden tarkka numero. Jos taas tarkoituksena on vain selailla mahdollisia mielenkiintoisia artikkeleita, sisällysluetteloiden etsintä ja niiden perusteella oikean artikkelin löytäminen on suhteellisen raskasta. Selaushaun ongelmista suurin on sivunumerojen puuttuminen. Kuten palvelussa huomautetaan, digitoidun materiaalin selausnäytössä näkyvät numerot eivät vastaa sivunumeroita, koska esimerkiksi kansilehdille on omat numeronsa.

Nopeampi tapa löytää haluttu artikkeli on käyttää hakukonetta. Hakumahdollisuuksia ei ole kuitenkaan kovin montaa. Artikkeleita voi hakea hakulausekkeella tai päivämäärällä. Hakukoneella löytää suhteellisen hyvin haettavan asian ja sumea haku, joka ottaa huomioon mahdolliset erilaiset kirjoitusasut parantaa haun onnistumista. Ohjeet hakukoneen käyttöön löytyy "näytä opasteet" linkin takaa. Satunnaiselle selaajalle jää kuitenkin epäselväksi voiko hakukoneessa käyttää lainausmerkkejä osoittamaan haettavaa fraasia tai boolean hakutapaa. Lainausmerkkejä voi käyttää, mutta ne eivät ole pakollisia. Boolean hakutapa löytyy laajennetun haun yhteydessä. Asiasanahakua tai luokitushakua ei voi hakukoneessa tehdä.

Tekstiä lukiessa voi valita kolmen lukumuodon välillä. GIF ja TIF -muotoisina kuvina tekstit aukeavat sivu kerrallaan luettavaksi ja sivun yläreunassa juoksevien numeroiden mukaan voi siirtyä seuraaville sivuille. Jo pienimmällä ja nopeimmalla kuvamuodolla tekstiä voi lukea vaivatta. Valittavana on myös PDF-muoto. PDF-muoto saattaisi olla lukijaystävällisempi, mutta suurien tiedostojen lataaminen suhteellisen nopeallakin laajakaistayhteydellä kestää liian kauan.

Tieteellisesti korkeatasoisia ja merkittäviä internet-sivuja selatessa tulee joskus ajatelleeksi, että onko tähdellistä kiinnittää huomiota sivujen ulkoasuun. Tämän tyyppisillä sivuilla tieto on luonnollisesti pääosassa, mutta toisaalta kovin askeettiset sivut saattavat karkottaa luotaan kiinnostuneetkin selaajat. Peri+ palvelun raa'an näköinen aloitussivu ei houkuttele testaamaan sivujen mielenkiintoista sisältöä.

Vaikka kirjastosta voidaan löytää pieniä ongelmakohtia on projekti kokonaisuudessaan merkittävä ja tarpeellinen. Se helpottaa ja tasapuolistaa mahdollisuuksia päästä käsiksi aikakauskirjoissa olevaan tietoon. Enää ei tarvitse kävellä kirjastoon ja tilata vuosikertaa kerrallaan vain huomatakseen, että se artikkeli olikin seuraavan vuoden numerossa. Nopeat hakumahdollisuudet antavat helpon tavan tarkistaa, vaikka viitettä kirjoittaessa, että koska se kuuluisa nuijasotakeskustelu oikein käytiin tai mitä siinä yhdessä kirja-arvostelussa oikeasti sanottiin. Vanhempia aikakauskirjoja projekti myös suojelee. Säilyneet kappaleet eivät kulu vaikka tuhannet käyttäjät käyttäisivätkin materiaalia. Aikakauskirjojen todellista ja esteettistä lukukokemusta verkkokirjasto ei kuitenkaan uhkaa.

Peri+ Tieteellisten aikakauskirjojen kirjasto

Akseli Salmi

Tämän numeron pääsivulle
Agricolan Tietosanomien pääsivulle
Agricolan Tietosanomien arkisto

Lehden toimituskunta