Kuinka hyvin tietoa oikeastaan on Internetistä löydettävissä ja minkä tasoista löydetty informaatio on? Tämän kysymyksen selvittämiseksi tehdään verkossa tavallisen hakukoneen avulla kaksi historian alaan liittyvää hakua, joista toinen käsitteli Napoleonia ja toinen Turkin ja Kreikan sotaa.

Nuorena nöösipoikana hankin hetken aikaa elantoni yrittämällä myydä lasten ja nuorten tietokirjoja erään nimeltä mainitsemattoman puhelinmyyntiyrityksen, tai kuten he mieluummin asian ilmaisivat: suoramarkkinointiyrityksen, palveluksessa. Vastahakoiset asiakkaat eivät usein olleet kovinkaan innostuneita sijoittamaan vähäisiä säästöjään jälkikasvunsa sivistystason kohentamiseen. Haluamatta kuitenkaan vaikuttaa oppineisuutta väheksyviltä, he monesti turvautuivat teknologisuskonnolliseen väitteseen:

"Eihän kirjoja enää tarvita, kaikki tieto löytyy nykyään sieltä Internetistä".

Lause jäi mieleeni sen välittämien viestien ristiriitaisuuden takia. Toisaalta se heijasteli tietoa teknisen kehityksen huimista edistysaskeleista, toisaalta taas termi "sieltä" viittasi selvästi puhujan haluun hakea etäisyyttä itsensä ja Internetin välille. Internet siis todennäköisesti koettiin yhtä aikaa sekä mystiseksi "kaiken tiedon" lähteeksi että hieman vieraaksi, ehkä jopa pelottavaksi asiaksi.

Vaikka ymmärsin hyvin, että kyseessä oli pelkkä retorinen kikka päästä myyntimiehestä eroon, niin väite on jäänyt kummittelemaan mieleeni. Kuinka hyvin tietoa oikeastaan on Internetistä löydettävissä ja minkä tasoista löydetty informaatio on? Tämän ongelman ratkaisemiseksi päätin turvautua käytännön kenttätyöhön ja tehdä verkossa kaksi historian alaan liittyvää hakua. Tutkimuksen kattavuuden turvaamiseksi toisen hauista tuli olla helppo ja paljon hakutuloksia tuottava, jotta olisi mahdollista arvioida sitä, kuinka paljon työtä tiedon arvottaminen ja jäsentäminen vaatii. Toisen haun taas pitäisi asettaa hakurobotit koville olematta kuitenkaan aivan järjettömän obskuuri.

Marengon kana

Ensimmäiseksi aiheeksi päätin valita Ranskan keisarin Napoleonin. Siis sen järjestysluvultaan ensimmäisen. Hakukoneeksi valitsin suomenkielisen Googlen ja hakusanaksi laitoin yksinkertaisesti "Napoleon". Alku vaikuttaa lupaavalta, ensimmäinen ehdotettu sivu on www.napoleon.org., joka ensi silmäyksellä vaikuttaa melkoisen tyylikkäältä populaarihistorialliselta "saitilta". Normaalin tapaan etusivulla mainostetaan sivustolle tehtyjä lisäyksiä. Kuukauden kirjana näyttää olevan (tätä kirjoitettaessa) Rory Muirin "Britain and the Defeat of Napoleon" ja kuukauden maalauksena (!) esitellään Géricaultin "Officier de chasseurs à cheval de la garde impériale chargeant". Lisäksi uutisosastossa on linkit kahteen näyttelyyn, joista toinen pidetään Hongkongissa ja toinen Regensburgissa, ja yhteen muistotilaisuuteen.

Muistotilaisuuslinkissä mainitaan arvoituksellisesti jonkun Cavourin kuolemasta, katsotaanpa mitä linkin takaa löyty. Ahaa, kyseessä on Camillo Cavour, kuuluisa Conte di Cavour, jonka kuolemasta on 6.6. 2003 tullut kuluneeksi 142 vuotta. Muistotilaisuuden järjestää Camillo Cavour Foundation ja mikä parasta, ohjelmaan on merkitty seppeleenlaskun ynnä muun jälkeen paikallisten viinien maistelua. Harmi, että 6.6. meni jo, saisivat päivittää sivustoaan hieman useammin.

Uutuuksien lisäksi etusivulta löytyy vetovalikko, josta pääsee sivuston muihin osiin. Hetken sitä selailtuani löysin ilokseni "Fun Stuffin" alta alavalikon nimeltä "Bon appetit". Nimensä mukaisesti sivulta löytyy muutama ruokaohje ensimmäisen ja toisen keisarikunnan ajoilta. Erityisesti Marengon kana kuulosti herkulliselta.

Ruokaohjeiden lisäksi tältä visuaalisesti tyylikkäältä sivustolta löytyy aikajanoja, näytönsäästäjiä, keräilijöiden palsta ym. Kovin syvälle menevää analyysiä esimerkiksi Napoleonin ajan politiikasta, taloudesta tai sodankäynnistä ei sivustosta suoranaisesti löydy, vaan se näyttää olevan enemmän keräilijöiden ja asianharrastajien ehdoilla tehty. Silti linkkien kattavuus tekee siitä varsin hyödyllisen avun lisätietoa etsittäessä.

Seuraava Googlen listaama sivu, www.pbs.org/empires/napoleon vaikuttaa jonkin PBS-nimisen TV-yhtiön ohjelmaesittelyltä. Aloitussivu on teknisesti aika raskas. Käyttäjäystävällisesti siinä pyydetään valitsemaan haluaako avata Flash 4 -sivuston vai pelkän HTML -sivuston. Lisäksi siinä varoitetaan "saitin" olevan optimoitu Flash 4+ selaimille ja annetaan linkki Flashin lataamiseksi omalle koneelle. Rohkeasti painan Flash 4 -sivustolle johtavaa linkkiä. Seurauksena on muutaman sekunnin pituinen mahtipontinen intro. Intron jälkeen valittavaksi tulee useita alasivustoja. Niistä "Special Features" -niminen vaikuttaa kiintoisalta, kokeillaanpa. Jälleen kerran olisi saatavilla sähköisiä postikortteja ja näytönsäästäjiä. Mutta onhan täällä myös videopätkiä Austerlitzista ja Waterloosta! Valitsen videopätkät. Pettymyksekseni niiden tiedostotyyppi on Real playerin "rm", jota en halua alkaa Internetistä etsimään ja yleiselle koneelle latailemaan

Internetin pitäisi olla interaktiivinen uusmedia. Interaktiivisuuden haasteeseen sivustomme vastaa Waterloosta kertovalla taistelukenttäsimulattorilla. Yksinkertainen scriptattu tekstiseikkailu johtaa ranskalaiseni tappioon kaksi kertaa ja kerran jopa Napoleonin kuolemaan. Epäreilua koodaamista! Antaa taistelemisen olla ja otetaan mieluummin selvää, kuka tämän sivuston takana oikein on.

Siirryn PBS Home nimisen linkin taakse. Kyseessä näyttää olevan amerikkalainen opetus- ja ajankohtaisohjelmiin erikoistunut tuottaja, jonka aiheet vaihtelevat Exxonin sponsoroimista näytelmistä löytämääni Napoleon-tuotantoon. Tämäkin Napoleon sivusto oli ihan asiallinen, vaikkei sekään mitään syvällisiä tutkimustuloksia sisältänyt.

Takaisin Googlen haun pariin. Kahden edellisen kaltaisia Napoleonin henkilöön ja hänen aikakauteensa keskittyviä epookkisivustoja näyttää olevan runsaasti. Löytyypä joukosta myös www.lucidcafe.com -niminen omalaatuinen "saitti", joka on "jo vuodesta 1995 tarjonnut palvelujaan kahvin, taiteen, historian ja kirjallisuuden ystäville". (Timi Sutton: What Happened to LucidCafe.com?) Erikoisimpia hakutuloksia olivat italialaisen 3 tähden Hotel Napoleonin kotisivu ja sivusto, joka sisälsi jonkun Napoleon Hill -nimisen ajattelijan kuolemattomia viisauksia kolutuksesta, itsensä kehittämisestä ja (yllätys yllätys!) rikastumisesta. Napoleon-haun huipensivat Napoleon-takkoja valmistavan yrityksen kotisivu

Se, että Napoleon tuotti niin paljon ja niin erilaisia hakuosumia, ei tietenkään ollut mikään yllätys. Internetistä löytyy huikeasti materiaalia Napoleonista, ilman että tarvitse turvautua maksullisin palveluihin. Kuinka käyttökelpoista tämä tieto sitten on, onkin jo toinen asia. Jos Napoleonista haluaisi tehdä ihan oikeaa tutkimusta, niin Internetin suurin hyöty lienee edelleen arkistojen ja kirjastojen yhteystietojen haussa, kirjallisuusluetteloissa jne.

O Polemos tou 1897

Toinen hakuni on vaikeutustasoltaan huomattavasti vaativampi. Aiheeksi valitsen niinkin vähän tunnetun tragedian kuin Kreikan ja Turkin välisen vuonna 1897 käydyn noin kuukauden kestäneen sodan, joka aikoinaan myös Thessalian sotana tunnettiin. Nyt täytyy jo pähkäillä hetki pelkkien hakusanojen kanssa. Laitetaanpa vaikka "Greco turkish war 1897". Heti osui! Tuloksia tosin tuli vaatimattomat viitisenkymmentä, kun Napoleonin kohdalla niitä tuli noin 257 000.

Ensimmäinen hakutulos http://94.1911encyclopedia.org johdattaa meidät vuonna 1911 julkaistun tietosanakirjan pariin. Missään ei tosin näy, että mikähän ensyklopedia tämä oikein mahtaa olla. Itse artikkeli käy uskollisesti läpi standardiversion sotatapahtumista ja vihanpidon lopettamista seuranneista rauhanehdoista. Tyylistä ja horjuvasta translitteroinnista päätellen teksti taitaa tosiaan olla ihan oikeasti vuodelta 1911.

Seuraava hakutulos http://memory.loc.gov/ näyttää melkoisen hämärältä. Hetken sitä selailtuani huomaan kyseessä olevan Yhdysvaltojen kongressin kirjaston kokoelma vanhoja stereovalokuvia, joista voi myös tilata itselleen kopioita. Ihan hauskaa, muttei kovinkaan informatiivista. Seuraava haku!

Osoitteesta www.onwar.com löytyy "Armed Conflict Events Data" -niminen tietoisku hakemastamme konfliktista. Lyhyt kuvaus on luonteeltaan perinteistä poliittista historiaa ja keskittyy päasiassa sodan poliittisiin esi- ja jälkinäytöksiin. Käytännöllinen tietosanakirjamainen teksti, jos pitää nopeasti selvittää mistä ihmeestä oikein on kyse. Sama sivusto antaa myös mahdollisuuden käydä läpi kaikki konfliktit, missä Turkki ja Kreikka ovat viimeisen 200 vuoden aikana olleet mukana.

Www.alexandrastreet2.com tarjoaa pohjois-amerikkalaisten naisten historiallisia kirjeitä 1600-luvun puolivälistä 1970-luvulle.Sivuston listauksista löytyy myös yksi vuoden 1897 tapahtumia koskeva dokumentti, mutta ikävä kyllä kyseessä on Alexandra Street Pressin maksullinen palvelu, joten kyseisen kirjeen tai päiväkirjan sisältö jää arvoitukseksi.

Seuraavakin hakutulos www.sirgarnet.com jää melko laihaksi. Sir Garnetin (kukahan hänkin lienee?) luomus on 1800-luvun sotahistoriaan erikoistunut sivusto, josta pitäisi löytyä materiaalia myös Thessalian sotaa koskien. Tällä kertaa tiedonhakijan pettymys ei johdu rahan tai tunnussanojen kärttämisestä, vaan siitä, että vaikka konfliktimme kronologisesta listauksesta löytyykin, sitä ei ole lainkaan linkitetty! No, ehkä tänne kannattaa palata joskus myöhemmin.

Lopetan ekskursioni Internethakujen maailmassa kuvaavaan esimerkkiin. http://members.aol.com/_ht_a/balkandave/epirus.htm sisältää lyhyen selostuksen Epiroksen sotahistoriallisista nähtävyyksistä. Myös vuoden 1897 tapahtumat mainitaan yhdessä Aktionin meritaistelun 31 eaa. ja vuosien 1912 ja 1940 yhteenottojen kanssa. Sivut on selvästikin kirjoittanut sotahistoriasta kiinnostunut matkailija, joten niiden sisältö jää muutamaan maisemavalokuvaan ja ajo-ohjeisiin.

Toisin kuin Napoleon, Kreikan ja Turkin välinen sota vuonna 1897 osoittautui melko vähän materiaalia tuottavaksi hauksi. Usein tiedon saaminen tyssäsi maksullisiin tai rajoitetusti saatavilla oleviin palveluihin, tai sitten kyseessä oli vain ohimennen tehty viittaus, joka johti sivuston päätymiseen hakutulosten joukkoon. Jos aiheesta tarvitsee enemmän tietoa, niin julkisen, kaikkien käytössä olevan Internetin, varsinainen hyöty on kirjasto- ja arkistotietokantojen tutkimisessa. Hyvällä onnella saattaisi olla mahdollista saada lainaan ihan oikea, vanhanaikainen musteella paperille painettu kirja!

Tero Karasjärvi

Agricolan Tietosanomien pääsivulle

Tämän numeron pääsivulle
Lehden arkisto
Lehden toimituskunta
Kaikkien numeroiden sisällysluettelot yhtenä tiedostona