Viime vuodesta lähtien on kirjasto- ja tutkijapiireissä alettu puhua FinELibistä eli Kansallisesta elektronisesta kirjastosta . Se on opetusministeriön käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on tutkimus- ja koulutusedellytysten parantaminen Suomessa. Hanke mahdollistaa elektronisten aineistojen, kuten tieteellisten lehtien ja erikoisalojen viitetietokantojen, hankkimisen. Se tehostaa verkkotiedon löytyvyyttä ja tarjoaa yhtenäisen pääsyn erilaisiin tietoaineistoihin. Hankkeessa pyritään kattamaan mahdollisimman monia tieteenaloja. Tämän vuoden budjetti on 18 miljoonaa markkaa, mikä rahoitetaan tutkimuksen lisärahoituksesta.
Miten FinELib sitten näkyy historiantutkijoiden työssä ja työpöydällä? Hankkeessa ovat mukana kaikki yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitoksia, kuten Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Museovirasto. Yliopistot ovat koko konsortion pohja, mutta ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat liittyneet hankkeeseen. Yliopistot ja muutkin mukana olevat voivat vaikuttaa siihen, mitä aineistoja valitaan ja myös päättää, minkä aineiston hankintasopimuksiin haluavat osallistua. Seuraavassa käsittelen tilannetta yliopistonäkökulmasta. Vaikka OPM rahoittaa hanketta, kaikki joutuvat satsaamaan siihen omaa rahoitusta. Aineistotarjontaa on eniten yliopistoilla, koska OPM:n rahoitus niille on laajin: moni- ja yleistieteellisestä aineistosta 1. sopimuskauden (1-3 v) rahoitus on 100%, jatkossa 80%. Tieteenalakohtaisesta aineistosta FinELib maksaa alusta lähtien 50% ja yliopisto 50%.
Varsinkin tieteenalakohtainen aineisto vaihtelee eri yliopistoissa, koska kukin yliopisto on mukana omien tutkimusalojensa ja myös rahatilanteensa mukaisesti. FinELibin sivulta näkyy, mistä aineistosta on sopimukset. Vuoden 1999 alussa oli käytettävissä 2500 - 3000 kokotekstilehteä ja noin 70 tietokantaa. Tämän hetkinen tarjonta ei ole lopullinen, vaan koko ajan etsitään uusia ulkomaisia aineistoja ja hiotaan uusia lisenssisopimuksia. Tänä vuonna kartoitetaan myös kotimainen aineisto ja tehdään ratkaisuja hankinnoiksi. Se, mitä aineistoja eri yliopistoista pääsee käyttämään, näkyy parhaiten kunkin yliopistokirjaston kotisivuilta. Aineistojen käyttö on pääsääntöisesti rajattu yliopistojen tietokoneiden IP-osoitteisiin eli pääsy on vain kyseisen yliopiston verkossa olevilta koneilta. Yliopistojen verkkojen ulkopuolella olevat voivat käyttää aineistoja yliopistokirjastoissa.
Historiantutkijan kannalta FinELib on tuonut uusia mahdollisuuksia. Elektronisista lehdistä kiinnostavin on EBSCOn Academic Search Elite - paketti, joka tarjoaa yli 3200 lehden artikkelitiivistelmät sekä 1100 lehden artikkelit kokoteksteinä. Siinä on hyvin yhteiskuntatieteellisiä ja humanistisia lehtiä. Tietokannan aiheenmukaisesta lehtiluettelosta löytyy 144 historian lehteä, joista kokotekstit on 26 lehdestä. Monelle löytyy lisää hyödyllisiä lehtiä lähialoilta, vaikkapa antropologiasta, arkeologiasta, filosofiasta, politiikasta tai aluetutkimuksesta. Tiivistelmät alkavat vuodesta 1984 ja kokotekstit vuodesta 1990. Tietokannasta voi tehdä hakuja ja haun tulokset voi tulostaa paperille, ottaa levykkeelle tai lähettää itselle/kollegalle sähköpostilla. Koska jo pari vuotta käytössä olleet Academic Pressin palvelun kokotekstilehdet (174 lehteä vuodesta 1996) eivät tarjoa kuin puolisen tusinaa historian ja lähialojen lehteä, EBSCOn sopimus on tärkeä, ja se on FinELibin rahoituksella (100%) kaikilla yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla. Muut lehtipaketit painottuvat enemmän tekniikkaan ja luonnontieteisiin.
FinELib toi paljon muutoksia myös historioitsijoille tarpeellisten tietokantojen käyttöön, sillä moni CD-romina tutuksi tullut tietokanta on nyt käytössä verkon kautta. Kaikki yliopistot ovat Cambridge Scientific Abstracts -palvelun käyttäjiä. Palvelussa on noin 60 tietokantaa mm. monelle tuttu Sociological Abstracts.
Kaikki ne yliopistot (HY, JoY, JY, OY, TaY, TY, ÅA), joissa on historian opetusta ovat mukana FinELibin Historical Abstracts -viitetietokannan tilauksessa yhden tai useamman yhtäaikaisen käyttäjän versiolla. Uuden yhteyden myötä on voitu siirtyä dos-hausta www-hakuun, jonka tietokannan tuottaja ABC-CLIO toi markkinoille viime syksynä. WWW-haku tehdään entisen kaltaiselle lomakkeelle. Onneksi vanhan ohjelman joistakin knopeista, vaikkapa lainausmerkkien runsaasta viljelystä, on päästy. Entisille käyttäjille on HA:ssa mukava tuttuuden tuntu, ja uudet käyttäjät pääsevät siihen sisälle todennäköisesti entistä vähemmällä opettelulla. Monet asiat, kuten eri hakemistojen selaus tai opasteet, löytyvät nyt helpommin . Vanhojen tulostusmahdollisuuksien - paperin ja levykkeen - rinnalle tullut viitteiden lähettäminen sähköpostilla. HA on tällä hetkellä verkkokäytössä vuodesta 1967 ja sitä päivitetään kuukausittain, joten uusi tieto on käytössä entistä nopeammin. CD-romiin lisättiin myös taannehtivaa aineistoa, jota toivottavasti saadaan jatkossakin, jotta vanhoja painettuja osia ei enää tarvitsisi selailla. Yliopistoissa käydään parhaillaan keskusteluja, pitäisikö Yhdysvaltain ja Kanadan historian tietokanta America : History and Life hankkia myös FinELibin kautta. Sehän ei ole käytettävissä, vaikka se ärsyttävästi näkyy HA:n aloitussivulta. Ratkaisut suuntaan tai toiseen tehtäneen lähiaikoina. Tähän asti se on tainnut olla CD-romina vain Helsingin yliopiston kirjastossa.
Periodical Contents Index -viitetietokanta (PCI) v.1770 - 1990 on myös uusia tulokkaita ja se painottuu yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Tietokanta seuraa noin 2 500 lehteä ja sisältää n. 8,5 miljoonaa viitettä. Historiantutkijan kannattaa muistaa työssään PCI jo pitkän aikavälin vuoksi, vaikka se antaa pelkät viitetiedot ilman tiivistelmiä tai kokotekstejä.
Muista tietokannoista historiantutkijaa voi palvella kielitieteen, kirjallisuuden ja perinnetieteiden MLA, joka on ollut monessa yliopistossa CD-romina. Lisäksi eräät kirjastot ovat hankkineet IIMP (International Index of Music Periodicals) - tietokannan.
Monet taloustieteitä opettavat yliopistot hankkivat nyt Abi Inform: ProQuest Direct -tietokannan (1971- ), jonka lehdistä n. 750 on kokotekstilehtiä (1987-).
FinELibin aineistohankintaa on valmistellut useita työryhmiä, joissa on ollut kirjastojen ja tietopalvelujen edustajia. Aika monet historia-alan esitykset - esim. Historical Abstracts - ovat jo toteutuneet. Samat työryhmät jatkavat aineiston kartoitustyötä vastaisuudessakin.
FinELibin jatkaa tänä vuonna aineistojen kartoitusta ja hankintaa (ks. toimintasuunnitelma .) Kokotekstilehdet luetteloidaan kansalliseen Linda-tietokantaan/kirjastojen kokoelmatietokantoihin sekä tutkitaan viitetietokantojen ja kokoelmatietokantojen integrointia keskenään, jotta tiedon löytyvyys paranisi. Samalla valmistellaan yliopistojen uuden kirjastojärjestelmän (, joka valittaneen tänä vuonna) ja FinELib-palvelujen integrointia. Käyttöliittymää ja opastuspalveluja kehitellään, jotta aineistojen käyttö tulisi kaikille käyttäjille mahdollisimman yksinkertaiseksi. FinELib ja eri kirjastot tekevät myös työtä palvelujen tekemiseksi käyttäjille tutuksi. Kirjastot ovat järjestäneet ja järjestävät käyttäjille tietokannoista ja elektronisista lehdistä koulutustilaisuuksia ja tietoiskuja.
Edellä on käsitelty Kansallisen elektronisen kirjaston tarjoamia tietokanta- ja lehtiaineistoja. FinELib pyrkii kiinteään yhteistyöhän myös muiden käynnissä olevien kansallisten hankkeiden kanssa. Näitä ovat mm. Virtuaalikirjastoprojekti , elektronisen julkaiseminen ELEKTRA, elektronisen aineiston arkistointi EVA , käyttäjien tunnistus eli Henkilön sähköinen tunnistus -projekti, tekijänoikeuskysymykset jne.
Marita Jokinen
Historian informaatikko
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Sisällysluettelo 2/99
Agricolan Tietosanomien pääsivulle
