Suomalaisissa tiedotusvälineissä on viime päivinä kauhisteltu ulkomaille leviävää "väärää" kuvaa Suomen historiasta. European Schoolnetin sivulta lähteneessä linkissä oli lehtitietojen mukaan väitetty, että Suomi aloitti talvisodan ampumalla ns. Mainilan laukaukset. Linkin takana olevan Spartacus historiasivuston toimittaja John Simkins ihmettelee asiasta noussutta kohua: "eikö Suomessa kyetä erottamaan näkökulmaa, lähdettä ja niistä tehtyä tulkintaa " hän toteaa Agricolan Tietosanomien haastattelussa.

Väitteen historian vääristelystä toi ensimmäisenä esiin Hufuvudstadsbladet, joka kirjoitti 12.1. 2002 otsikolla: EU-kommissionens skolportal lyfter fram Stalins tolkning Webbskola lär att Finland sköt först (EU:n komission kouluportaali nostaa esiin Stalinin tulkinnan. Verkkokoulu opettaa, että Suomi ampui ensin.) Jutussa esitellään brittiläisessä Spartacus-historiasivustossa olleita epätarkkoja ja virheellisiä tietoja Suomen historiasta, kuten väärää itsenäistymispäivää. Siinä haastatellaan myös paria historianopettajaa ja professori Henrik Meinanderia. Itse jutun tekstissä ei väitetä, että sivuston mukaan Suomi aloitti talvisodan, vaan todetaan, että se tuo esiin neuvostoliittolaisen näkemyksen sodasta.

Uutinen levisi sitten STT:n kautta lukuisiin muihinkin medioihin, ja sitä jatkoi näyttävästi vielä maan laajalevikkisin päivälehti Helsingin Sanomat 13.1. 2002 joka tiesi otsikoida: EU:n kouluportaali välittää Suomesta virheellistä tietoa. Internetsivun mukaan Suomi aloitti talvisodan Mainilan laukauksilla.

Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan miten kouluportaali käyttää 1980-luvulla ilmestynyttä neuvostoliittolaista historiateosta lähteenä kertoessaan talvisodan alkamisesta. Ensinnäkään European Schoolnet ei väitä mitään, vaan kyseessä on linkki portaalista Spartacus-nimiselle historiasivustolle, jossa kerrotaan myös Suomen historiasta. Helsingin Sanomilla tuntuu olleen vaikeuksia myös ymmärtää moninäkökulmaista historiasta kertovaa tekstiä. Talvisodasta kerrotaan Spartacuksen sivulla otsikolla: Invasion of Finland Historialliset tapahtumat ja faktat on pyritty tuomaan siinä esiin objektiiviseen sävyyn. Spartacus kertoo mm. yksiselitteisesti Stalinin Neuvostoliitton hyökänneen Suomeen 30. marraskuuta 1939.

Historiallisten faktojen lisäksi Spartacus-sivusto on kuitenkin ottanut sivuilleen mukaan myös alkuperäisaineistoja ja eri tulkintoja tapahtumista tehdäkseen tunnetuksi sen historiantutkimukselle olennaisen seikan, että asioista on olemassa eri mielipiteitä, ja tulkintoja. Sivulla käytetään mm. Manchester Guardian-lehteä vuodelta 1939, sekä Konstantin Tarnovskyn kirjaa, Illustrated History of the USSR, vuodelta 1982, jossa todetaan suomalaisten avanneen tykistötulen 26. marraskuuta venäläisiä vastaan.

Sivusto tuo esiin sen, että vielä 1980-luvulla oli olemassa neuvostopropagandaa, jonka käsitykset esimerkiksi talvisodan syttymisestä poikkesivat huomattavasti suomalaisista näkemyksistä. Ei ole mitään syytä unohtaa ja piilotella tätä tosiseikkaa, varsinkaan Suomessa, jossa talvisodan alkamiseen johtaneiden tapahtumien käsittely ei aina ollut ulkopoliittisista syistä kovin toivottua.

Spartacus-historiasivuston toimittaja John Simkin sanoo itse luonnollisesti jyrkästi vastustavansa neuvostonäkemyksen kuvaa Suomen talvisodasta, mikä käykin kyllä helposti ilmi sivuston kertovasta osuudesta. "Eikö Suomessa kyetä erottamaan näkökulmaa, lähdettä ja niistä tehtyä tulkintaa toisistaan?", hän ihmettelee.

Simkin kertoo, että brittiläisissä kouluissa on 1980-luvulla tehdyn muutoksen jälkeen opetettu historiaa antamalla koululaisten tutkia sekä alkuperäislähteitä että eri tulkintoja niistä. Oppilaat joutuvat tekemään itse päätelmiä saamiensa tietojen pohjalta. Näin he pystyvät paremmin osallistumaan menneisyydestä käytävään keskusteluun. Historiankirjoitus halutaan tehdä läpinäkyväksi eikä opettaa yhtä, totuudeksi julistettua tulkintaa menneisyydestä. Metodi on kyllä tuttu Suomenkin kouluopetuksessa, mutta meillä tuntuu julkisuudessa elävän asenne, jonka mukaan historia olisi jonkinlainen tuomioistuin, jossa oikeudet ja vääryydet selvitetään ja lopuksi luetaan yksiselitteinen ja muuttumaton totuus.

Simkinin mielestä vain avoimella suhtautumisella menneisyyteen säilytetään demokratia elävänä. Ei ihme, hän toteaa, että diktatuurien noutessa valtaan, ensimmäisinä uhreina ovat historiankirjoitukset, josta Saksan ja Neuvostoliiton esimerkit 1930-luvulta kertovat

Spartacus-sivuston toimittaja John Simkin kertoo saaneensa lehtijuttujen jälkeen Suomesta runsaasti loukkaavaa ja hyökkäävää postia. Harva häneen yhteyttä ottanut kirjoittaja oli kuitenkaan vaivautunut itse lukemaan kyseisiä sivuja ja ottamaan selvää mistä niissä oikeasti oli kyse. Yhteydenottajien ainut tietolähde oli tuo epäluotettavaksi osoittautunut lehtijuttu Helsingin Sanomissa.

Simkin pelkää hieman, että hänen tapansa tuoda esiin asioiden eri puolia ja alkuperäisaineistoja voi aiheuttaa valituksia maissa, joissa on totuttu nationalistisempaan, yhden totuuden historiantulkintaan. Hän kertoo, että negatiivista palautetta on tullut Venäjältä, jonka historiaa Simkinin sivusto kaunistelematta käsittelee. Vihamielisintä postia Simkin kertoo kuitenkin saaneensa entisiltä FBI:n agenteilta, jotka ovat närkästyneet FBI:n roolin käsittelystä historiassa. Hyökkääviä kirjeitä (suomalaisten lisäksi) hän kertoo saaneensa myös Yhdysvaltojen "syvän etelän" rasisteilta, uusnatseilta sekä kommunisteilta.

Tapio Onnela