haku Agricola - Suomen historiaverkko kartta
uutta hakemisto


Tietotekniikan valoisaa ja vähän pimeääkin historiaa Internetissä
AGRICOLA


Kuinka alun perin syntyi ajatus tietokonehiirestä? Milloin ja missä alan ammattilaiset löysivät ensi kertaa "tietokonebugin" (rakenteisiin eksyneen yöperhosen)? Mitä tekemistä IBM:llä ja natseilla on toistensa kanssa? Vastauksia löytyy WWW-museoista ja -näyttelyistä. Tarjolla on tietoa sekä 1800-luvun varhaisista saavutuksista että viime vuosikymmenten tietoteknisistä innovaatioista.

Vuonna 1996 perustettu, voittoa tavoittelematon The Computer Museum History Center Keskuksen tarkoituksena on säilyttää ja esitellä jälkipolville infomaatioaikakauden varhaisia kehitelmiä ja innovaatioita. Se tarjoaa kattavasti aineistoa tietotekniikan historiasta. Konkreettisiin kokoelmiin kuuluu mm. yli 3000 esinettä ja 5000 valokuvaa viimeisten sadankymmenen vuoden ajalta. Tätä aineistoa säilytetään Piilaakson sydämessä, Kaliforniassa.

Projektiin kuuluvat luonnollisesti myös viimeistellyt kotisivut. Niiltä löytyy muun muassa aikajana , jonka avulla vierailija voi tutustua vuosina 1945 - 1990 tehtyihin keksintöihin, tietokonealan toimijoihin, keinoälyn visioijiin ja erilaisiin sattumuksiin, alan kirjallisuuteen ja kaunokirjallisiin visioihin (kuten William Gibsonin Necromanceriin). Lisäksi tarjolla on erityisnäyttelyitä esimerkiksi mikroprosessorien kehityksestä. Sivusto toimisi varmaankin hyvänä johdattelijana esimerkiksi koululaisille, tietotekniikkaan liittyviä ryhmätöitä ajatellen, (edellyttäen, että ihmiset hallitsevat englantinsa kyllin hyvin). Ne tarjoavat myös runsaasti kuvia valtavista konehuoneista ja muusta eilispäivän teknologiasta.

Yksittäisempään keksintöön keskittyy puolestaan MouseSite , tietokonehiiren historiasta kertova sivusto. Tietokonehiiri on nopeasti muuttunut miltei itsestäänselvyydeksi, mutta alussa täytyi olla idea, josta hiiri oli lähtöisin. Suhteellisen suppea sivusto esittelee Berkeleyn yliopistossa työskennelleen Douglas C. Engelbartin visiota hiirestä ja idean vaiheittaista kehittelyä. Ensimmäisen kerran "hiirtä" esiteltiin jo vuonna 1968, mutta vastoin Engelbartin toiveita kesti vielä sangen pitkään, ennen kuin keksintö pääsi yleiseen käyttöön.

Hiiri-sivuston tarkoituksena on koota tietoa hiiren synnystä ja siihen liittyneestä kehityksestä, tutkimuksen tekijöistä ja käytetystä aineistosta sekä ideoiden leviämisestä. Ylläpitäjät ilmoittelevatkin sivustoilla useaan otteeseen toivovansa yhteydenottoja tahoilta, joilla on tarjota lisätietoja tai lisäaineistoa.

Molemmat sivustot sopivat tematiikkansa puolesta erinomaisesti siihen Internet-ympäristöön, jonka vähittäisestä synnystä ne kertovat. Ne osoittavat, että uusimpien tietoteknisten innovaatioiden taustalla on lukemattomien vuosikymmenien työ, että samoja ideoita on pyöritelty ja tahkottu aikakaudesta toiseen.

Näillä kahdella sivustolla tietotekniikan historia on pääosin myönteistä kehitystä kohti kompaktimpaa, nopeampaa, pienempää ja parempaa. Mikäli lukija jää kaipaamaan toisenlaista näkökulmaa, hän voi ehkä vastapainoksi poiketa sivustolla IBM and the Holocaust - How Did Hitler get the Names? . Portaali ylläpitää juutalaisten joukkotuhoon liittyviä tietokantoja. Nizkor on hepreaa ja tarkoittaa "me muistamme".

Sivut kertovat mm. Edwin Blackin hiljattain ilmestyneestä teoksesta, jota on kommentoitu myös kansainvälisessä lehdistössä (mm. Newsweek, 19. helmikuuta 2001). Teoksessaan Black tuo esiin IBM:n roolin juutalaisten joukkotuhon valmisteluprosessissa, väestörekisterien ylläpitoon tarvittavien laitteistojen tuottajana. IBM:n valmistamien reikäkorttilaitteistojen avulla natsi-Saksan viranomaiset kykenivät tuottamaan kattavat rekisterit juutalaisista, ja IBM tarjosi myös muuta tarvittavaa teknologiaa mm. joukkotuhon vaatiman tarkan logistiikan kehittämiseksi.

IBM on yksi lukuisista yrityksistä, joita on nyttemmin syytetty natsi-Saksan "etnisten puhdistustoimien" hyväksymisestä ja niistä hyötymisestä. Vastaavasti monia saksalaisia teollisuusyrityksiä on syytetty vankityövoiman käyttämisestä, ja entiset vankityöntekijät esittävät yhä korvausvaatimuksiaan. Blackin mukaan muitakin vastaavia yrityksiä voidaan osoittaa. IBM:n nykyinen johto on kiirehtinyt pahoittelemaan yrityksen mahdollisia synkkiä taustoja ja tuomitsemaan natsiajan tapahtumat.

Anu Lahtinen
Turun yliopisto
Historian laitos

Agricolan Tietosanomien pääsivulle
Lehden arkisto
Lehden toimituskunta
Kaikkien numeroiden sisällysluettelot yhtenä tiedostona


Agricolaverkon vintti