Tietotekniikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen-projekti kerää muistitietoa tietokoneista. Kyselyyn on vastannut jo yli kuusisataa ihmistä. Vastaajia on ollut kaikista ikäryhmistä ja muistikuvia on kertynyt 1950-luvulta näihin päiviin asti. Vanhin tallennettu kokemus käsittelee Suomen ensimmäiseksi tarkoitettua ESKO-tietokonetta, jota rakennettiin 1955-59. Hauskoja vastauksia on saatu runsaasti myös 1980-luvulta Hyvä lukija, olet sitten kuullut tai lukenut "sähköaivoista" ensimmäisen kerran lapsena 1950-luvulla, lajitellut reikäkortteja konttorissa 1960-luvulla tai vaikka tutustunut tietokoneisiin (pitkin hampain) 1990-luvulla Internetin innostamana, haluaisimme kuulla muistojasi näistä kokemuksista! Niin sähköaivot kuin mikrotietokoneet ovat osa tietotekniikan moninaista menneisyyttä, josta meillä kaikilla alkaa olla kokemuksia ja muistikuvia. Professori Hannu Salmen mukaan usein ensimmäinen kosketus tietotekniikkaan on saatu medioiden kautta. 70-luvun lapsen muistiin nouseekin Pikku Kakkosen uusinnat viime vuodelta: Avaruuskenguru Kössillä näkyy olleen suuri tietokone, joka neuvoi ties missä vaikealta tuntuvassa asiassa. Tosiasia on kuitenkin, että toistaiseksi tietotekniikan arkipäivää ja sen historiaa on tutkittu vain vähän. Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua muistitiedon keräykseen ja auttaa tutkijoita hahmottamaan paremmin miten nykyinen, intensiivisen tietotekninen maailmamme oikein syntyi ja kehittyi - hyvässä ja pahassa! Muistitietoa tietotekniikasta kerää Turun yliopiston "Tietotekniikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen: toimijat ja kokemukset" (TIESU) -projekti. Kyselyyn
voi vastata osoitteessa http://www.utu.fi/hum/historia/kh/tiesu/kysely/ Kyselyn virallinen julkistusajankohta oli helmikuun puolivälissä. Kyselyä on levitetty vaihtelevia kanavia pitkin eri tiedotusvälineille ja sitä on myös mainostettu laajasti Internetissä. Kuukauden sisällä kyselyyn on vastannut yli kuusisataa ihmistä. Vastaajia on ollut kaikista ikäryhmistä ja muistikuvia on kerääntynyt aivan 1950-luvulta näihin päiviin asti. Vanhin - ja ehkä yllätyksellisin - kokemus on ollut Suomen ensimmäiseksi tarkoitettua ESKO-tietokonetta, jota rakennettiin 1955-59, kuvitteellisesti käyttäneeltä diplomi-insinööri Osmo Ahokkaalta vuodelta 1958! ESKO ei ollut vielä valmis kun hän sai Teknillisen Korkeakoulun professoriltaan lopputyön aiheeksi ratkaista joitakin laskelmia ESKOn avulla. Diplomityö valmistui ajallaan mutta ESKO myöhästyi lopulta niin, että se oli jo valmistuessaan vanhanaikainen. Tässä mielessä ESKO oli melko tyypillinen tietotekninen laite. Ensimmäisen toimivan tietokoneen toi Suomeen IBM ja Postisäästöpankki loppuvuonna 1958. Yllättävän valaisevia ja jopa hauskoja vastauksia on saatu runsaasti 1980-luvulta. Tuohon aikaan virinneen tietoyhteiskuntakeskustelun perusteella mikrotietokoneiden ennustettiin leviävän muutamassa vuodessa koteihin, kouluihin ja työpaikoille. Tietotekniikan hallinnan uskottiin kovalentoisimmissa kannanotoissa olevan "huomisen lukutaitoa". Mikrotietokoneita ostettiin alkuvaiheessa koteihin erityisesti nuorten harrastusvälineiksi. Suurin osa mikrotietokoneharrastajista oli nuoria miehiä ja poikia, mutta vastausten perusteella on selvinnyt että koneiden käyttäjien keskuudessa oli myös yllättävän paljon naisia ja tyttöjä. Eräskin naispuolinen vastaaja muistelee, että kuinka koulussa miesopettaja tähdensi miten virta pitää laittaa koneisiin oikeassa järjestyksessä. Vastaajan mukaan koneiden käyttö oli hämmentävää ja vähän pelottavaa, mutta myöhemmin hän ymmärsi että opettaja itse ei tainnut olla kovinkaan hyvin perillä näistä uusista "masiinoista". Vastaavat esimerkit tai muut muistelmat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi! TIESU-projektia toteuttaa Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine, ja se on osa Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin rahoittamaa ProAct -tutkimusohjelmaa. Kyselyn toteuttaminen liittyy tutkimusprojektin tavoitteeseen tutkia tietotekniikkaan liittyneitä toimijoita mahdollisimman laaja-alaisesti. Lähtökohtana on ajatus, että kiinnostavina voidaan pitää varsin monenlaisia ihmisiä ja ryhmiä, ei vain perinteisesti alan vaikuttajina tarkasteltuja insinöörejä ja muita tekniikan asiantuntijoita. Siksi tutkimusprojektimme pyrkimyksenä on kerätä tietotekniikkaan kytkeytyvää muistitietoa myös muilta kuin vain perinteisesti äänessä olleilta alan johtajilta ja näkyviltä asiantuntijoilta. Näemme tärkeäksi tutkia ns. tavallisia käyttäjiä, jotka ovat törmänneet tietotekniikkaan työelämässä tai harrastuksissa ja joita ei tähän asti ole pidetty tutkimuksen arvoisina tietotekniikan historiallista kehittymistä tarkasteltaessa. Oletamme, että heilläkin on voinut olla tärkeää vaikutusta tietotekniikan muotoutumiseen Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Erityisen oleellista on tutkia näiden käyttäjien muuttumista ja heidän muuttuvia roolejaan tietotekniikan tuottamisessa Suomessa.
Kirjoittajat:
Agricolan Tietosanomien pääsivulle
|
