haku Agricola - Suomen historiaverkko kartta
uutta hakemisto


Tampereen historiaa rahvaalle
AGRICOLA


Monet ovat ennustaneet paikalliskulttuurien nousua yhdentyvässä Euroopassa. Murteet kiinnostavat ja erilaisia paikallisuuteen kiinnittyviä julkaisuja, historiikkeja, murresanakirjoja, seuroja ja yhdistyksiä syntyy entisten lisäksi. Nämä Tamperetta käsittelevät paikallishistorialliset sivutkin ovat selvä osoitus kiinnostuksesta paikallisuuteen. "Historiabuumi", joka Ruotsissa on jo riehunut joitakin vuosi on tulossa nyt myös Suomeen. Ennustan, että 5 vuoden sisällä yksikään itseään "paikkakuntana" pitävä kylä, kunta tai kaupunki ei voi olla ilman paikallishistoriallisia WWW-sivuja.

Tampereen historiasta kiinnostunutta on siunattu peräti kahdella varsin laadukkaalla paikallishistoriallisella sivustolla. Tampere, melkoinen kaupunki. Rahvaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan historiaan on ilmeisesti ensimmäinen WWW-sivuilla julkaistu paikallishistoriikki Suomessa. Sivut pystytettiin vuonna 1996. Ne perustuvat aikaisemmin julkaistuun kirjaan josta WWW-versio on toimitettu. Kirja puolestaan pohjautuu tamperelaisessa paikallisradiossa Radio 957:ssa vuonna 1988 aloitettuun ohjelmasarjaan. Sivuston käsikirjoitus on Jari Niemelän ja Jari Korkin, WWW-version on tehnyt Jari Niemelä.

Teksti on selvästi tarkoitettu populaariesitykseksi ei niinkään ryppyotsaisen tieteelliseksi esitykseksi. Se kertoo olevansa yleisesitys, jokamiehen tutkimusmatka tai johdanto Tampereen historiaan ei mikään kaikenkattava historiallinen esitys.

Sivut on ryhmitelty aiheiden mukaisesti 30:ksi lyhyehköksi luvuksi joiden oheen on liitetty valokuvia. Ajallisesti sivusto kattaa koko tunnetun Tampereen historian esihistoriasta alkaen. Jutut on otsikoitu mm. seuraavasti: Kallioperä ja ensimmäiset asukkaat, Pirkan miehet verottavat Lappia, Käsityöläispajoista vapriikkien aikaan, Tsaarien aikaan, Kunnalliselämän vaiheita, Amuri - sadan vuoden puutaloidylli, Kyttälän rytöpesissä, On vain yksi Pispala, Tytärkaupunki Hervanta, Kirkot ja hautuumaat, Juomaa, ruokaa ja yösijoja, Kun von Notbeck sähkön sytytti. Vossikalla ja automapiilillä ja Värikkäitä persoonia. Tekstit nojautuvat populaariesityksiin ja tieteellisiin Tamperetta käsitteleviin historiallisiin tutkimuksiin, joista on laadittu oma lähdeluettelosivunsa. Itse esitys noudattaa perinteisen paperijulkaisun formaattia. Hypertekstiominaisuuksia tai linkityksiä muualle verkkoon ei juurikaan ole käytetty.

Sivustossa käsitelllään kuuluisimpien tamperelaisten alueiden kuten Amurin, Pispalan ja mikä on ilahduttavaa, myös 1970-luvulla rakennetun Hervannan historiaa. Ilmeisesti tällaisiin populaaariesityksiin kuuluu paikallispatrioottinen kehuskelu. "Tampere, melkoinen kaupunki"-sivustosta voi lukea hieman puuduttavan, mutta toki tarkoituksellisen "kieli poskella" laaditun listan siitä miten tamperelaiset ovat olleet kaikessa jos ei maailman, niin pohjoismaiden, tai sitten ainakin Suomen ensimmäisiä tai suurimpia. Lukijalle kerrotaankin, että tamperelainen on hypännyt ensimmäisenä suomalaisena pituutta yli 7 metrin, lentänyt ensimmäisenä suomalaisena suihkukoneella tai että Koivistonkylän EKA-Market oli valmistuessaan 1976 Suomen suurin.

Tämä kehuskelu on kuitenkin tehty sellaiseen tyyliin, ettei sitä oikein voi ottaa turkulainenkaan haudanvakavasti. Miksi paikallishistorioiden pitäisi olla vain pelkästään asiallisia ja vakavia? Teksteistä on pyritty tekemään mahdollisimman luettavia ja aihevalinnat ovat yleisesti kiinnostavia ja lähellä ihmisten arkipäivää. Tästä näkökulmasta katsoen sivusto on onnistunut hyvin historian popularisoinnissaan.

Toinen Tamperetta käsittelevä sivusto on Jari Niemelän Sattumuksia Mansesta - Tampereen historian verkkojulkaisun. Se on luonteeltaan aika samantyypinen, kuin "Tampere, melkoinen kaupunki"-sivusto. Sivusto käsittää useita artikkeleita, joiden yhteisenä nimittäjänä on tavalla tai toisella Tampere ja tyylilaji on samalla tavoin "rahvaanomainen" tai populaari kuin " Tampere, melkoinen kaupunki-sivuissakin". Jari Niemelä ryhmitellyt juttunsa muutaman isomman aihekokonaisuuden alle: Kaupungin maantiedettä, Ihmisten tekemisiä, Kiakkoa ja muuta urheilua, Kulttuuria ja musiikkia, Kuppia on nostettu!, Patsaita ja muistomerkkejä, Sattumuksia Tampereelta ja Tampereen sydämessä. Juttujen perässä on lisäksi aihetta käsittelevä bibliografia, jonka perusteella niihin pääsee syventymään tarkemmin.

Kirjoittajan tavoitteena on saavuttaa laajoja lukijapiirejä kevyillä jutuilla ja hän onnistuukin kirjoittamaan mielenkiintoisista tapahtumista mukaansa tempaavalla tyylillä. Oikeastaan on kummallista miksi näitä kahta sivustoa ei ole yhdistetty ja luotu hypertekstiä, jossa populaariin tyyliin kirjoitettuun runkoon olisi upotettu tieteellisempiä artikkeleita, joita voisi lisäksi silmäillä lisäksi omana kokonaisuutenaan? Niemelän sivuston parasta antia ovat laajasti viihdekulttuuria käsittelevät artikkelit "manserokista", tamperelaisesta jazzista ja Rauno Lehtisestä.

Eräs puute kuitenkin nousee esiin kummastakin Tampere-sivustosta. Jos paikallishistoriikin tulee miellyttää mahdollisimman monia niin sen tulee pidättäytyä loukkaamasta ketään ja tästä seuraa helposti se, että ikävät asiat lakaistaan maton alle ja unohdetaan. Koska se on "tamperelaista" se on silti maailman parasta tyylinen hymistely voi johtaa kritiikittömyyteen. Pidemmälle menevää analyysiä syistä, jotka johtivat esimerkiksi Amurin tuhoutumiseen ei oikein tohdita esittää vaikka rivien välistä voikin lukea kriittisen asenteen vanhan rakennuskannan tuhoamiseen. Kansalais-sodan tapahtumista Tampereella ei kirjoiteta paljoakaan. Vuoden 1918 tapahtumat liitetään luonnonkatastrofien ja onnettomuuksien yhteyteen ja ohitettaan vähäisellä huomiolla. Toivottavasti tuollaisen kritiikin esittämiseen ei välttämättä tarvittaisi tylsästi kirjoitettua tieteellistä historiankirjoitusta vaan se voitaisiin esittää myös suurta yleisöä kiinnostavalla tavalla.

Jäin kyllä myös kaipaamaan sivuilta hiukan laajempaa analyysiä mustanmakkaran historiasta. Mutta kiinnostavia pikkutietoja sivuilta löytyy, kuten se, että Pyynikin oluttehdas vei ensimmäisenä suomalaisena panimona ulkomaille suomalaista olutta. Vuonna 1953 nimittäin lastattiin 300 000 tamperelaistaTähti-olutpulloa laivaan vietäväksi Senegaliin Länsi-Afrikkaan.

Tapio Onnela

Sisällysluettelo 4/98
Agricolan Tietosanomien pääsivulle

Agricolaverkon vintti