Rintamalinjahan lyheni, kun väliin saatiin järviä, ja talvisodan Tolvajärven tapaiset yllätykset eliminoitiin. Aika luovasti saa ajatella mikäli rintamalinjojen ajateltiin lyhentyvän. Kuten olen maininnut, esimerkiksi Laatokan rannan pidentyminen ainoastaan altisti suomalaisten linjat sivustaiskuil...

Sivumennen, mahdollinen ajatus siitä, että Saksan johtajan ja Neuvostoliiton ulkoministerin tapaamista käsittelevä pöytäkirja olisi muuten väärennetty ihan vain suomalaisia varten tarkoitetuksi propagandaksi olisi kyllä aikamoista kansallista turhamaisuutta. On absurdia otaksua, että suurvaltasuhte...

Mitä taas tulee viittaukseen syksyn 1941 tilanteeseen, niin yhtä hyvin voi väittää, että Saksan pohjoisen armeijaryhmän seisahtuminen Leningradin edustalle ja von Leebin panssarivoimien huoltovaikeudet edellyttivät suomalaisilta ripeää toimintaa. Jälleen kerran, aivan sotilaalliselta kannalta oli j...

Tosiasia on, että Suomi hyökkäsi täysin oma-aloitteisesti Itä-Karjalaan, lukitsi täysin oma-aloitteisesti venäläisiä siviilejä keskitysleireille, luovutti täysin oma-aloitteisesti joukon pakolaisia natsi-Saksalle ja osallistui täysin oma-aloitteisesti saksalaisten erikoistoimintaryhmien terroriin. ...

Mitä taas virkamiehistön mahdolliseen "ruotsalaiseen" ja "suomalaisia" halveksivaan perintöön tulee, niin se virkamiehistö alkoi "suomalaistua" voimakkaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen, kun suomenkielisen koulun käyneet miehet (naiset eivät vielä virkoihin päässeet) a...

Hallintokulttuuri periytyy laeissa, toimintatavoissa ja opituissa ja opetetuissa asenteissa sukupolvesta toiseen. Väitän että 1800-luvun ruotsinkielisen hallinnon kulttuuri väheksyä ja halveksia suomenkielistä väestöä ja sen oikeuksia näkyy nykypäivän valtion ja kuntien hallinnossa. Mielenkiintoine...

Olisiko Karjalaan edes päässyt? En tiedä tuolloisia rajamudollisuuksia. Olisiko Venäjän hallitus katsellut moista hyvällä vai epäillyt tarkoitusperiä? Topelius vanhempi ei 1700-luvulla matkustellut keräämään kansanrunoutta vaan haastatteli karjalaisia laukkuryssyä kotonaan Uudessakaarlepyyssä. Aina...

Suomen bkt/hlö kasvoi 2,7 kertaiseksi ja Ruotsin 2,58 kertaiseksi. Ero ei ole suuri, mutta Suomi saavutti hiukan Ruotsia. Norja ja Tanska kehittyivät vielä paremmin kuin Suomi. Kyse on yhdestä tilastosta ja historiallisten tilastojen laskeminen on aina erittäin vaikeaa. Katsoisin tarkemmin karkeaa ...

Toisaalta vaaran vuosina ruotsinkielen vaaliminen ja pohjoismaisuus toimivat kenties tehokkaimpana puolustusaseena mitä ajatella saattaa. Tuskin pakkoruotsi olisi muuten juurtunut niin pitkään kouluihin. Syy oli poliittinen. Toisaalta tulee muistaa että kulttuurin, lainsäädännön ja julkishallinnon ...

Nimimerkki näkyy ryhtyneen viime aikoina viljelemään runsaasti ironiaa. Tällä kertaa meni ainakin pääosin ohi. Referoin talouskehityksen osalta jokseenkin tarkasti professori Pertti Haapalan eräässä studia generalia -luennossa esittämiä ajatuksia. Pahoittelen, provosoiduin ehkä parista kommentista ...

Sen sijaan Häikiön et consortes näkemys oli, että aika Venäjän yhteydessä merkitsi sinänsä jotain negatiivista ja Ruotsin yhteydessä tapahtunutta kehitystä jarruttavaa. Tämä on hämmästyttävä näkökanta, kun ottaa huomioon Suomessa keisariaikana tapahtuneen yksistään taloudellisen nousun Venäjän mark...

Leaving aside Häikiö’s personal opinions, it doesn’t take a genius to figure out the defects in his reasoning. A timeline where Finland has remained under Swedish rule implies that Sweden has either avoided the War of 1808-1809, or actually managed to emerge victorious. Thus, in both cases, the def...

Tämä varmaan selittää, miksi Oula Silvennoinen saa jatkuvasti tappouhkauksia ja on nyttemmin muuttunut täydelliseksi paariaksi suomalaisten historiantutkijain joukossa? Näin sivumennen, olisiko näistä Suomen historian vaietuista vuosista syytä järjestää vaikkapa presidenttifoorumi? Suomen historian...

En tiedä, oliko Suomen talouskehitys Jugoslaviaan verrattuna vielä noihin aikoihin todella menestystarina. Kommentoikoon joku taloushistorian ekspertti, jos täällä sellainen on. Ilman tilastopatteria muistuttaisin seuraavista seikoista. Jugoslavian sisäiset alueelliset erot olivat valtavat. Sloveni...

Vielä sotaisesta historiasta: Suomessa lapset pääsivät montaa muuta Euroopan maata vähemmällä. Evakotkin saivat olla pääosin olla turvassa Suomen armeijan hallussa olevalla alueella ilman että oli pelkoa tykistökeskityksistä, joukkomurhista tai joukkoraiskauksista. Tuo on hyvä huomio. Vaikka Suomen...