Juhani Pesu

Petrus Forsskål

Muistutettuna, oheistan Agricolan lukijoille koosteen Petrus Forsskålin elämää ja saavutuksia koskevasta aiemmasta kirjeenvaihdostani.
Koska yhteenveto käsittää vain oman panokseni asiasta käydystä laajemmasta keskustelusta, pahoittelen jutun “otteenomaisuutta”.

"D. 21. begaf jag mig på färd till Taees igen. Helgen firades nu i denna trackt. Därföre voro alla Caffehus toma eller slutne, och alla vägar utan resande; om ej några Judar, som ärnade till Sanaa. Ingen Musulman begifver sig nu på resa. Jag tog omväg till berget Dahm och byn Saleha vid berget Sabr; ett stycke från en fordom vigtig stad Thoobat, nu allenast fåå hus. Folket klagade öfver armod af förödelse genom gräshoppor. Hela Sourak resan gaf mig endast fyra nya örter. Vid solens nedgång lossades de 4. canoner som hela fästningen i Taees äger. Det var signal till början af högtiden; och soldaterne sköto med musqueter hela natten, intill morgonen."

(P. 21 lähdin jälleen matkaan kohti Taeesia (Taizz). Näillä seuduin vietetään pyhää. Siksi kaikki kahvihuoneet olivat tyhjillään ja suljettuina ja kaikki tiet matkustajatta, paitsi muutamaa juutalaista, jotka taivalsivat Sanaan. Kukaan Musulmaani ei ole liikkeellä nyt. Otin kiertotien Dahm-vuorelle ja Salehan kylään Sabr-vuoren kautta, kappaleenmatkan päässä muinoin tärkeästä Thoobatin kaupungista, joka nyt on lähes autio. Väki valitti heinäsirkkojen tuomasta tuhosta ja köyhyydestä. Koko Sourakin-matka tuotti vain neljä uutta yrttiä (kokoelmiini). Auringon laskiessa laukaistiin Taeesin linnoituksen kaikki neljä tykkiä. Se oli merkki juhlan alulle ja sotilaat ampuivat musketeillaan yli yön, aamutunteihin asti.).

Nämä ovat Petrus Forsskålin viimeiset päiväkirjamerkinnät. Hän kuoli läheisessä Jerimissä 11.6.1763 vain 31-vuotiaana.

Maailmalla Petrus Forsskål tunnetaan ruotsalaisena, syntyihän hän jo vuonna 1732 silloiseen Ruotsin valtakuntaan kuluuneessa Helsingissä suomenruotsalaiseen perheeseen. Suvun juuret ovat kuitenkin Pernajan pitäjässä itäisellä Uudellamaalla. Petruksen ilmiömäistä lahjakkuutta kuvaa se, että hänet jo 24-vuotiaana valittiin Saksan Tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi. Julkaistuaan omalla kustannuksellaan Ruotsissa 23.11.1759 vallankumouksellisen "Tankar om borgerliga friheten"-pamfletin, hän joutui maastakarkoitetuksi ja ajautui näin Tanskan kuninkaan palvelukseen. Tämä "kansalaisoikeusjulistus" onkin ainoa Suomessa julkaistu Forsskålin teos. Se ilmestyi Torsten Steinbyn toimittamana privaattipainoksena Hufvudstadsbladetin 200-vuotisjuhlien yhteydessä ja kuuluu kokoelmiini täällä Riadissa.

Kuninkaallisen retkikunnan virallinen tehtävä oli kartoittaa Arabia Felixin flora & fauna, mutta majesteetin perimmäisenä toiveena oli saada tietää vastaus sille, miksi seutua kutsuttiin "Onnelliseksi Arabiaksi"? Petrus Forsskål, Suomessa syntynyt, on tässä viimeisessä viestissään, päiväkirjansa päätteeksi osunut keskelle paastokuukautta (Ramadan), jonka aikana oikeauskoiset eivät nauti ruokaa, tai juomaa auringon nousun ja laskun välisenä aikana. Tiet ovat tyhjät, vain juutalaiset matkustavat. Paasto päättyy vielä tänäänkin Arabian kaupungeissa antiikkikanuunojen jylinään.Sitten alkavat juhlat, pöydät notkuvat maan antimista…

Yli kaksisataa vuotta Petrus Forsskålin kuoleman jälkeen olen ollut tilaisuudessa viettämään useita vuosia (1979-1981) Khamis Mushayt-nimisessä asirilaisessa markkinakaupungissa ja tutustunut läheisesti niillä vuorilla ja laaksoissa asuvan Al Qahtani-heimon tapoihin. Heidän elämänmuotonsa ei juuri lainkaan ole muuttunut Forsskålin ajoista. Miehet koristavata päänsä kukkaseppelein, ja värjäävät silmänsä dramaattisesti kohlilla. He paimentavat karjaansa laaksoissa ja vuorten rinteillä, joilla säännöllisen sateen seurauksena kasvaa trooppisia hedelmiä, viileimillä terasseilla banaani ja nyttemmin harvinainen kahvi.

Vuosina 1984-1988 suoritin lukuisia matkoja Abu-Arishin piirikuntaan, joka on Forsskålin "Onnellisen Arabian" ydinaluetta.Erityisesti miellyin Bani Malik-ryhmään kuuluvaan Fayfan kekomaiseen vuoreen, jonka korkeimmalla huipulla seisoo paikallisen emiirin palatsi. Paluu paratiisin spiraalimaisilta sykkyräteiltä kuumankostealle rantatasangolle ja "sivistyksen" pariin oli kerta kerralta vaikeampaa. Arabia Felix on edelleen olemassa ja houkuttelee matkaajaa kuten Petruksenkin aikoina!
---

Joskus erämaatasivuavaa autostradaa ajaessani on suorastan pakko siirtyä paikallisliikenteen kaistoille ja lopulta pysähtyä seuraamaan aavikolla juoksevia valkeita salukilaumoja. Nuo erämaan kauniit ja elegantit, mutta niin vieroksutut ja jopa pelätyt eläimet näyttävät kisailevan paratiisimaisessa rauhassa, täysin onnellisina niukasta & ankarasta elinympäristöstään huolimatta.

Ilon aihe? Vapaus!

Kuinka montaa kertaa illallispaikaan ajaessamme lopullinen päämäärämme on eri kuin lähtiessä? Yup! Se vaihtuu vähintään kolmasti, liikennevaloista riippuen, pelkästään siitä syystä, että kumppanini, "vapaanasyntynyt" , noudattaa aina viimeisintä vaistoaan, eikä koskaan ennaltasuunniteltua.

Mietin mitä Petrus "tankar om borgerliga friheten-pamfletin" – laatija, Arabiaan adoptoitu ja tänne haudattu – olisi lopultakaan kertonut majesteetille - totuudenko, vaiko vain konkreettisimman osan siitä? Sillä majesteetin käsityskyky oli toki rajallinen.

Se "konkreettinen" osa "onnesta", jonka majesteetti todennäköisesti olisi saanut tarkasteltavakseen tuliaisina olisi ollut ikivihreä oksa matalasta pensaskasvista, jonka Petrus oli löytänyt "Onnellisen Arabian" vuoristosta. Kenties majesteetti olisi saanut muutaman lehden mutusteltavakseenkin. Paikalliset Arabia Felixissä kutsuivat kasvia silloin nimellä qat. Petrus latinalaisti nimen muotoon catha ja sille, merkityksellisesti jatkon "edulis" (syöty). On näin mitä ilmeisintä, että hän oli täysin tietoinen kasvin miedosti stimuloivasta vaikutuksesta, vaikkei hän oireellisesti jälkiseurauksia päiväkirjoissaan kuvaakaan.

Catha edulis, jolle siis suomalainen tiedemies antoi "virallisen nimen", on nyttemmin syrjäyttänyt kokonaan kahvin "Onnellisen Arabian" vuoriterasseilla. Koska kahvi oli alueen tärkein vientituote ja qat kulutetaan lähes täysin omassa käytössä, on seurauksena ollut väestön köyhtyminen. "Onnesta" on liiallisen mieltymyksen ja käytön seurauksena tullut "onnettomuus". Qatha edulista mutustelevat vuorilla nykyään lähes kaikki kynnelle kykenevät lapsista vanhuksiin. Kohtuullisen "onnen" tavoittamiseen tarvitaan pieni keollinen tuoreita terälehtiä, monimiljoonaisen kansa kulutukseen valtaisat määrät. Eipä siis ihme, että kahvi (qahwa) on lähes historiallinen harvinaisuus Mokan (Mocha) takaisilla vuorilla tänään.

Petruksen varhaisesta kuolemasta johtuen "viesti" ei koskaan tavoittanut majesteettia ja "catha edulis" pysyy edelleen lähes tuntemattomana Pohjoismaissa.

Mutta tämä on vain osaselitys "onnelle", "trikki", jonka majesteettikin olisi tyydytyksellä hahmottanut. Se abstraktimpi osa on mahdotonta sovittaa länsimaiseen ajatusmaailmaan ja jääköön siis Orientin omaksi.

Petrus Forsskal ei avioitunut, eika siittänyt lapsia; hänen perintönsä on muunmuotoinen. Forsskål-geeniperimä Suomessa jatkuu Forsskåhl-suvun jälkeläisissä, joita edelleenkin löytyy mm. suvun synnyinkehdossa itäisellä Uudellamaalla.

--

Pitäisin suunnittelemani Jerimin-expeditionin onnistumismahdollisuuksia sangen lupaavina Petruksen kuolinpaikan osalta, sillä Carsten Niebuhr, Forsskålin tutkijatoveri, on jättänyt meille siitä oivan vinkin piirroksen muodossa, joka on liitetty hänen omiin päiväkirjoihinsa. Siinä Niebuhr on detaljoidusti hahmottanut Petruksen kuolinhuoneen ikkunasta avautuvan maiseman.

Näemme kuvassa Jerimin takaiset vuoret ja kaupungin keskellä kohoavan kukkulan jonka harjalla kohoaa todennäköisimmin "Cadin" residenssi. Rakennukset ruuduttavat vuorenrinnettä symmetrisesti, kuin pyramidin peruslohkareet. Oikealla, tasangolla on kaupungin moskeja ja aivan Forsskålin kuolinhuoneen ikkunan alla aidattu rukouskenttä, joita täällä Arabiassa vielä nykyisinkin käytetään mm. saderukouksiin. Koska vanhempi rakennuskanta Arabia Felixissä on lähes kokonaan kivestä ja erittäin hyvin säilynyttä, on mitä todennäköisintä, että osumme oikeaan osoitteeseen.

Hautapaikan etsiminen onkin sitten visaisempi operaatio. Siinäkin Carsten Niebuhrin jälkeenjääneet päiväkirjat voisivat olla apuna. Hän kertoo Petruksen kuolemasta seuraavasti:

Quote:

Jerimiin saapumisemme ensimmäisenä päivänä herra Forskalin sairaus näytti hellittävän, mutta palasi sitten sellaisella voimalla,että jouduimme epätoivoon hänen selvitymisestään. Heinäkuun 10. päivän iltana hän vajosi horrokseen, joka jatkui hänen kuolemaansa asti seuraavana aamuna. Olimme kaikki täysin masentuneita hänen menetyksestään. Kasvitieteellisten tutkimustensa ansiosta hän oli meistä se, joka parhaiten oppi arabian kielen ja sen eri murteet. Väsymys, tai epämukavuus ei koskaan lannistanut häntä. Hän kykeni vaivatta sopeutumaan matkustusmaansa kansantapoihin, jota avua ilman kukaan ei voi onnistuneesti vaeltaa näillä tienoin. Hän todella oli Luojan valitsema tälle retkikunnalle ja sen päämäärille.

Velvollisuutemme oli ilmoittaa matkakumppanimme kuolemasta viranomaisille. Tässätarkoituksessa lähetimme Taeesin Dolan (kuvernöörin) palvelijan takaisin isäntänsä & Jerimin Cadin puheille. Jälkimmäinen ohjasi meidät kohteliaasti erään arabin luokse, joka voisi myydä meille maapalan poismenneen ystävämme hautaamiseksi. Kauppa jonka teimme tämän henkilön kanssa ei toteutunut, sillä paikka sijaitsi lähellä kastelukanavia ja niittyjenomistaja oli uhannut arabiamme laillisisilla seurauksilla, jos vesi turmeltuisi (lakkaisi ravitsemasta niittyä) kristityn ruumiin tähden.

Dola ilmaisi sitten halunsa neuvotella kanssamme. Hän ilmoitti minulle, että kuvernöörin ominaisuudessa hänellä oli oikeus kaikkien niiden juutalaisten ja banialaisten henkilökohtaisiin tavaroihin, jotka kuolivat hänen hallintoalueensa rajojen sisällä. Kerroin hänelle, ettei poismennyt ollut juutalainen eikä bamialainen, vaan eurooppalainen ja ettei Mokan Dolalla ollut mitään vaateita siellä aiemmin kuolleen matkakumppanini omaisuuteen. Dolan poika puuttui puheeseen ja selvitti, että hänen isänsä odotti saavansa ainakin kohtuullisen lahjan. Ilmoitin hänelle, ettei eurooppalaisten tapoihin kuulunut antaa mitään ilman kirjallista kuittia ja että harkitsisimme kyllä, mitä voisimme tehdä, jos saisimme selvityksen vaateista mustaa valkoisella. Tämän jälkeen Dola, joka oli tietoinen Sanaan suuntautuvasta matkastamme ja todennäköisesti pelkäsi mahdollisia valituksiamme hänestä, jätti meidät rauhaan.

Suurin vaikeutemme oli nyt löytää ruumiinkantajat hautapaikalle, vaikkakin lupasimme runsaan korvauksen palveluksesta. Viimein onnistuimme palkkaamaan kuusi paarimiestä toimeensa keskiyöllä. He toimittivat asiansa, mutta juosten ja piiloitellen itseään koko matkan niin hyvin kuin taisivat, sillä niin suuri oli inho ja stigma kristittyynkajoamisessa.

Päätimme haudata kuolleen ystävämme arkussa, mutta olisi toki ollut parempi noudattaa paikallista tapaa ja peitellä hänet yksinkertaisesti käärinliinoissaan. Arkku sai paikalliset epäilemään, että eurooppalaisten tapoihin kuului haudata vainajansa rikkauksineen. Sanassa kuulimme, että herra Forskalin ruumis oli kaivettu ylös yöllä ja että arkku oli avattu ja käärinliinoihin kajottu. Kuvernööri oli velvoittanut juutalaiset uudelleenhautaukseen ja jättänyt heille työstään palkkioksi arkun.

(Niebuhr, Travels through Arabia and Other Countries in the East. Volume I.Section XIII)

Unquote:

Ylläolevan perusteella on tuskin mahdollista paikallistaa Petruksen viimeistä leposijaa, eikä sillä sinänsä ole kovin suurta merkitystä. Itselleni riittää nähdä Jerim. Toki toiveenani on löytää ainakin se kivitalo, jossa maanmiehemme kuoli liki neljännesvuosista sitten. Kenties jonain päivänä sen seinään kiinnitettään muistolaatta, jossa todetaan tarpeellisilla kielillä
seuraavaa:

"Tässä rakennuksessa kuoli ja läheisyydessä lepää Petrus Forsskål (11.1.1732-11.7.1763), Suomessa syntynyt, Ruotsin kansalainen ja Kuninkaallisen Tanskalaisen Retkikunnan jäsen, Flora Aegyptiaco Arabican kokoaja."

Ja sitten Andante Festivo!


Juhani Pesu
Villa Abdul Salam
Viimeksi muokannut Juhani Pesu, 31.03.08 12:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Juhani Pesu

Niebuhrin matkassa Siinailla

Petrus Forsskålin kuolemaa edeltävänä vuonna (1762) Carsten Niebuhr erosi Suezilla toviksi Tanskalaisen retkikunnan muista jäsenistä, suorittaakseen excursion Siinaille. Hänen tarkoituksenaan oli lähinnä tutkia ja jäljentää varhaisjuutalaisiksi oletettuja kalliokirjoituksia, sekä vierailla Jebel Musa-nimisellä vuorella, jonka katveessa sijaitsi kuuluisa Pyhän Katariinan luostari.

Niebuhrin kolkutuksiin luostarin portilla ei vastattu. Häneltä puuttui Siinain arkkipiispan (ja samalla luostarin apotin) suosituskirje. Koska arkkipiispa
pääsääntöisesti asui Kairossa, joutui väsynyt matkaaja tyytymään siihen mitä korissa hänen ravinnokseen laskettiin. Paluumatkalle vinssillä operoidussa “hississä” ei ollut asiaa.

Tänä pääsiäisenä, armon vuonna 2008, olen ollut Carsten Niebuhria onnekkaampi.

Korikyydin sijasta luostariin astutaan nykyisin muuriin murretusta matalasta ovesta. Vastaanottajana toimii laitoksen “oeconomos”, joka omakätisesti kuittaa seuraavaa:

“Saint Catherine’s Monastery, Sacred Sacristy, Receipt no: 0016790, Date: 27/3/08

Received as a donation …..

We would like to thank you for your donation, which will be used to maintain the objects that are part of the spiritual heritage of Saint Catherine's Monastery."

Leima ja allekirjoitus

Lahjoitus avaa ovet ikonigalleriaan ja luostarin kirjastoon.

Ensimmäisenä ovat vastassa 6. vuosisadalta jälkeen Kristuksen säilyneet vahaikonit, joista erityisesti Kristusta ja Pietaria esittävät ovat
ilmeikkyydessään koskettavia ja poikkeavat täysin myöhempien aikojen ortodoksisesta ikoniperinteestä. Lähinnä nämä kaksi tuovat mieleen
egyptiläisestä Fayumin-keitaasta löydetyt hautamuotokuvat, joista parhaimmat sijaitsevat Egyptiläisen museon suojissa Kairossa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Fayum_mummy_portraits

Aikajärjestykseen ripustettujen maalausten 13. vuosisadan ryhmästä löytyy mielenkiintoinen ikoni, joka esittää rautasilmukkapaitaan (panssaripaitaan) puettuja roomalaissotilaita ratsailla, ristiviirillä varustettuina. Kyseessä ovat 3. vuosisadalla marttyyrikuoleman kärsineet roomalaisupseerit Bakchos ja Sergios, jotka keisari Maximianuksen aikana kidutettiin ja surmattiin Syyriassa uskonsa tähden.

Sergioksen kuolinpaikaksi on historiassa mainittu Rafasan kaupunki, joka hänen kunniakseen kantoi aiemmin nimeä Sergiopolis.


Pyhän Katariinan kirjaston käsikirjoituskokoelma on Vatikaanin vastaavan jälkeen maailman merkittävin.

Sen arvokkaimmat dokumentit ovat Codex Sinaiticus ja Codex Syriacus 4. & 5. vuosisadalta jälkeen Kristuksen. Näistä edellinen ajautui
petollisilla lainalupauksilla ensin Saksaan ja sieltä Venäjän keisarilliseen hoviin, tullen lopulta neuvostovallan aikana kaupatuksi Britannian
kansalliskirjastolle (British Library) 100,000.- punnan hinnasta. Pyhän Katariinan luostarin veljestö odottaa edelleen päivää, jolloin sen suurin aarre jälleen palautuu luostarin haltuun. Lohdutukseksi; vuonna 1975 suoritettujen rerstaurointitöiden aikana löydettiin Pyhän Yrjön kappelin alta unohduksiin jäänyt arkistohuone, joka sisälsi mm. 12 puuttuvaa sivua Codex Sinaiticuksesta! Näistä yksi folio on esillä luostarissa tänä päivänä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Codex_Sinaiticus

http://www.breakingchristiannews.com/ar ... tml?ID=893


Quote:

Ja Mooses kaitsi appensa Jetron, Midianin papin lampaita. Ja kun hän kerran ajoi lampaita erämaan tuolle puolen, tuli hän Jumalan vuoren,
Hoorebin, juurelle.

Silloin Herran enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta; ja hän näki, että pensas paloi ilmitulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut.

Niin Mooses sanoi: “Minä käyn tuonne ja katson tätä suurta näkyä, miksi ei pensas pala poroksi”.

Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle pensaasta ja sanoi: “Mooses, Mooses!”
Hän vastasi: “Tässä olen”.

(2. Mooseksen kirja 3)

Unquote:

Orjantappurapensas on edelleen Hoorebin (Mt. Sinai/Mt. Musa) helmassa, Pyhän Katariinan luostari on rakennettu sen ympärille. Pensas kasvaa ja
kukoistaa alkuperäisen kasvin juurista (sisällä kappelissa), kappelin katolle siirrettynä. Nyt pyhä pensas on kulunut alimmilta oksiltaan, tuhansien pyhiinvaeltajien kosketuksesta, mutta piikit ovat jäljellä, sen totesin, ylös kurkottuessani.

Kristuksen Kirkastuksen Basilicassa on meneillään palvelus; munkkeja on läsnä vain kourallinen. He ovat kaikki yli kuudenkymmenen ja ilmiselvästi väsyneitä pääsiäisviikon ponnistusten jälkeen. Vanhimmat istuvat pulpettimaisilla tuoleilla kuorin molemmin puolin, silmät suljettuina; kuin uneen tai rukoukseen vajonneina.
Tasalakisen, mustan munkinpäähineen päälle on kertynyt pinttynyttä tomua.Kuinka kauan vielä, Herra?

Ja munkkien tie johtaa keljojen , lasaretin ja kappelin kautta vihdoin pieneen kirkkomaahan luostarin puutarhassa, jossa heidän maallinen majansa saa levätä kolme vuotta. Tämän jälkeen hauta avataan ja valjenneet luut kootaan luostarin luuhuoneeseen, menneiden veljespolvien seuraksi. The Charnel House sisältää nykyisin yli 30 000 munkin kallovuoren. Jotkut veljestön merkittävimmistä jäsenistä on balsamoitu jälkipolville. Heihin kuuluu luuhuoneen vartijan Pyhän Tapanin ( St. Stephen) muumio, joka on puettu loistaviin viittoihin ja purppurakalottiin. Tässä elämässä hän vartioi Pyhän vuoren- portin sisääpääsyä, nyt sitä mikä jäi jäljelle sielun erkaannuttua ruumiista.

Me muistutamme!

Harvemmin nykyään, esitellään vierailijoille luulaatikko, joka sisältää kahden persialaisen prinssin (veljekset) maalliset jäännökset.
He elivät hermiittimunkkeina Mt. Musalla useita vuosia rautapaitoihin puettuna ja toisiinsa kuolemaan asti kahlehdittuina. Paitojen jäännökset ja ketjut ovat luitten mukana säilyneet näihin päiviin.



Lopuksi:

Maininnan ansaitsevat luostarin hyvinvoivat kissat, joiden ateriointia osuin seuraamaan luostarin puutarhassa.
Lemmikkien lukumäärä (n. 30) ylittää munkkien määrän.

Suurella, pyöreällä alumiinitarjottimella oli vierasmajalta tuotu lounaanrippeet pääsiäispöydästä ; kiloittain riisiä ja lammaspaistin
jäänteitä. Munkit itse eivät koske lihaan, vaan nauttivat pääasiassa vihanneksia, maitoa, juustoja, leipätuotteita..

Maallikkomunkin erityinen lemmikki; “Rahim”-niminen kissa, joka maskuliinisesta nimestään huolimatta oli juuri
synyttänyt kuusi pentua, hääri emännän ottein tarjottimen ääressä.

Munkit ruokkivat leivällä myös luostarin ulkopalvelukseen, keisari Justinianuksen aikana mm. Alexandriasta tuottettujen orjien jälkeläisiä, jotka muodostavat nykyisin oman beduiiniheimonsa. He pitävät itseään kreikkalaisina, mutta ovat uskonnoltaan muslimeja.



Matka rannikolta Siinain sydämeen on vavahduttava; yli kaksisataa kilometriä tummia vuoria ja asumattomia wadinpohjia!

Ensimmäinen elonmerkki parituntisen ajomatkan jälkeen; hiekkadyynillä leikkivät neljä beduiinilasta, kuin taivaasta autiomaan keskelle pudonneina
ja sitten hiukan etäämpänä; yksinäinen, lastattu kameli matkalla jostakin, jonnekin; ilman isäntää - etujalat löyhästi sidottuina matkanteon
hidastamiseksi.

Syvää symboliikkaa: quo vadis?

--

Carsten Niebuhr (maanmittari varsinaiselta ammatiltaan), kiukustuneena porttikiellostaan, silmäili luostarin raviineja epäluuloisesti; "miten ihmessä koko Israelin kansa olisi voinyt yöpyä näissä ahtaissa wadeissa ja kanjoneissa – ellei sitten vuoren toisella puolen ollut alavampaa??". Ja toden totta, Mt. Musasta itään aukeaa useitten neliökilometrien suuruinen ylätasanko, joka Niebuhrilta jäi näkemättä – ihme itsessään! Moderni viivasuora bitumitie halkoo sen tänä päivänä. Tien molemmin puolin ollaan istuttamassa palmurivistöjä. Tilaa kylliksi kansanvaellukselle..


Ja ne kalliokirjoitukset?, Niebuhrin matkan muodollinen syy; "matkustavaisten nimikirjoituksia ja päivämääriä, sellaisia, joita kautta aikojen itsekeskeiset ihmiset ovat riipustelleet läpi maanpiirin", sanoo skeptinen Carsten…

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Kirjallisuutta

Petrus Forsskål-julkaisuja osoitteessa:

http://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q= ... l,%20Peter

Lista sisältää mm. Jorma Ojalan suomeksi v. 2003 toimittaman :

"Matka onnelliseen Arabiaan 1761-1763, Petter Forsskålin matkapäiväkirja".

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Petrus Forsskål

Juhani Pesu kirjoitti:Maailmalla Petrus Forsskål tunnetaan ruotsalaisena, syntyihän hän jo vuonna 1732 silloiseen Ruotsin valtakuntaan kuluuneessa Helsingissä suomenruotsalaiseen perheeseen. Suvun juuret ovat kuitenkin Pernajan pitäjässä itäisellä Uudellamaalla.
Suomenruotsalaisia perheitä ei vielä 1700-luvulla ollut lainkaan. Käsitteen suomenruotsalainen keksi Pipping vasta 1916.

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Petrus Forsskål

Mainitut Forsskålit ovat juuriltaan ruotsia äidinkielenään puhuneesta, pernajalaisesta suvusta.

Petrus Forsskålia ei juuri missään lähteissä mainita suomalaiseksi, vaikkakin
syntymäpaikka Helsinki (Helsingfors) tunnetaan.

Juuri tämä Forsskålien haara muutti pysyvästi Svean-maalle. Uskon, että Petrus piti itseään Suomessa syntyneenä ruotsalaisena.

Kirjoituksessa on haluttu tuoda esille "nykykielellä" se, että suku kuului Suomen rannikolle asettuneisiin ruotsinkielisiin ruotsalaisiin alunperin. Hei eivät siis olleet Ruotsin Suomessa asuvia suomenkielisiä ruotsalaisia; näin etäältä katsottuna, kun
kaikki tuon ajan Ruotsin valtakunnassa asuneet olivat "ruotsalaisia", kielestä
riippumatta.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Petrus Forsskål

Giösling kirjoitti:Kirjoituksessa on haluttu tuoda esille "nykykielellä" se, että suku kuului Suomen rannikolle asettuneisiin ruotsinkielisiin ruotsalaisiin alunperin.
Onko sinulla faktaa tukemaan väitettäsi Ruotsista muutosta?

Ruotsista tuotiin asukkaita rannikolle 1250 tienoilla ja vähän sen jälkeen, mutta kirjalliset lähteet eivät taida ulottua sinne saakka.

Forskålin isä taisi olla pappi. Suomessa papin virkaa ei saanut suomenkielisellä nimellä ja ainoa virallinen kieli oli ruotsi, joten suomalainen voi näyttää ruotsalaiselta.

Forskålin nimi on erikoinen ruotsalaiseksi nimeksi. Liittyykö nimi Pernajan Koskenkylään (Forsby)? Pernajan vanha paikannimistö on suomalaista ja virolaista.

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Petrus Forsskål

Koska, kuten totesit, 1200-luvun tapahtumista esim. Pernajassa ei juuri ole säilynyt dokumentointia, on turvauduttava johtopäätöksiin. Pernajan "suomenkielinen nimistö" on eräs subjektiivinen sellainen.

Forsskål-sukunimi on otetettu melkoisella todennäköisyyydellä (mutta ei täydellisellä varmuudella) Forsbyn (Koskenkylä) mukaan, koskapa suvun juuri on niillä nurkin.

Missään ei tietääkseni ole spekuloitu sillä, että Forsskålit olisivat suomenkielisiä alunperin, eikä mikään viittaa edes siihen, että Petrus olisi ollut suomenkielentaitoinen.

Nyky-Pernaja on vieläkin vahvasti ruotsinkielistä seutua ja kuuluu hallinnollisesti Loviisan kaupunkiin 1.1.2010 lähtien.

Sen ruotsia puhuvista asukkaista käytetään usein nimitystä
"suomenruotsalaiset", kuten ketjun avausviestissäkin on,
"oikotien" omaisesti, käytetty.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Petrus Forsskål

Giösling kirjoitti:Missään ei tietääkseni ole spekuloitu sillä, että Forsskålit olisivat suomenkielisiä alunperin, eikä mikään viittaa edes siihen, että Petrus olisi ollut suomenkielentaitoinen.
Näköjään väitteesi Forskålin suvun tulemisesta Ruotsista oli pelkkää spekulaatiota.

Pidän todennäköisenä, että Forsskålin suku on alkuaan suomalainen tai kun kyse on Pernajasta, on myös virolainen tausta mahdollinen. Perusteena on suvun nimi, joka on epäruotsalainen.

Netistä löytyy maininta, että Forskålin serkukset olivat Hollolan ja Sauvon kirkkoherroja 1500-luvun lopulla. Molemmat suomenkielisiä paikkakuntia. Tieto viittaa siihen, ettei Pernaja ole Forsskålien suvun syntypaikka.
http://www.genealogi.se/bokkatalog/inde ... 2&extern=4

Periaatteessa luterilaisen papin oli osattava suomea suomalaisessa seurakunnassa, mutta ainahan ei tuota periaatetta noudatettu.

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Petrus Forsskål

Vetehinen kirjoitti:
Giösling kirjoitti:Missään ei tietääkseni ole spekuloitu sillä, että Forsskålit olisivat suomenkielisiä alunperin, eikä mikään viittaa edes siihen, että Petrus olisi ollut suomenkielentaitoinen.
Näköjään väitteesi Forskålin suvun tulemisesta Ruotsista oli pelkkää spekulaatiota.

Pidän todennäköisenä, että Forsskålin suku on alkuaan suomalainen tai kun kyse on Pernajasta, on myös virolainen tausta mahdollinen. Perusteena on suvun nimi, joka on epäruotsalainen.

Netistä löytyy maininta, että Forskålin serkukset olivat Hollolan ja Sauvon kirkkoherroja 1500-luvun lopulla. Molemmat suomenkielisiä paikkakuntia. Tieto viittaa siihen, ettei Pernaja ole Forsskålien suvun syntypaikka.
http://www.genealogi.se/bokkatalog/inde ... 2&extern=4
En aio ryhtyä kiistelyyn asiassa, jossa ei voida todistaa mitään varmuudella.

Vetehinen voi mainiosti jatkaa hypoteesiaan Forsskålien "suomalaisuudesta",
ehkäpä rupeama tuottaisi positiivisia tuloksia. Toivotan onnea!

Sitäpaitsi, kielikysymyksellä ei ole relevanssia itse ketjun avausviestiin, joka
käsittelee Petrus Forsskålin elämäntyötä. Hänen perspektiivinsä oli onneksi
laaja-alaisempi.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Petrus Forsskål

Giösling kirjoitti:Sitäpaitsi, kielikysymyksellä ei ole relevanssia itse ketjun avausviestiin, joka käsittelee Petrus Forsskålin elämäntyötä.
Kielikysymys vaikutti olevan sinulle tärkeä kunnes alkoi näyttää, että suku onkin todennäköisesti alkuaan suomalainen.

Pikkujuttuhan tuo on, mutta toistetusta propagandasta tulee "totuus".

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Petrus Forsskål

Vetehinen kirjoitti:
Giösling kirjoitti:Sitäpaitsi, kielikysymyksellä ei ole relevanssia itse ketjun avausviestiin, joka käsittelee Petrus Forsskålin elämäntyötä.
Kielikysymys vaikutti olevan sinulle tärkeä kunnes alkoi näyttää, että suku onkin todennäköisesti alkuaan suomalainen.

Pikkujuttuhan tuo on, mutta toistetusta propagandasta tulee "totuus".

Ei lainkaan näytä siltä, että Forsskål-suku olisi alkuaan Suomen suomalainen, päinvastoin.

Kyseessä on vain oma, subjektiivinen mielipiteesi, ilman todisteita. Siis SINUSTA alkoi, pikatutkimuksen perusteella, tuntua siltä, niinhän?

Ilomielin muutan kantani, jos sellaisia (todisteita) esitetään.

En tästä mitenkään halua riidellä, en edes niin toivottaessa...

Forsskålin äidinkieli oli kiistatta ruotsi, mutta kielellisesti lahjakkaana hän oppi nopeasti myös arabiaa ja antoi löytämilleen kasveille ja eläinkunnalle arabiankieleen pohjautuvia, latinalaistettuja nimiä. Hänen työtään arvostetaan täällä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Petrus Forsskål

Giösling kirjoitti:Forsskålin äidinkieli oli kiistatta ruotsi
Onko sinulla jotain, joka vahvistaa tämänkertaisen väitteesi kiistattomuuden?

Pitäisi huomioida, että suomalaiset papit olivat pakkoruotsitettuja. Oli vaihdettava nimi ja kieli ruotsiksi, jotta sai viran, mutta periaatteessa oli toimitettava jumalanpalvelus kansan kielellä, joka Sauvossa ja Hollolassa oli tietääkseni suomi.

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Petrus Forsskål

Vetehinen kirjoitti:
Giösling kirjoitti:Forsskålin äidinkieli oli kiistatta ruotsi
Onko sinulla jotain, joka vahvistaa tämänkertaisen väitteesi kiistattomuuden?

Pitäisi huomioida, että suomalaiset papit olivat pakkoruotsitettuja. Oli vaihdettava nimi ja kieli ruotsiksi, jotta sai viran, mutta periaatteessa oli toimitettava jumalanpalvelus kansan kielellä, joka Sauvossa ja Hollolassa oli tietääkseni suomi.
Petrus Forsskål, ketjun aihe, ei suinkaan ollut pappi, vaan maailmankuulu kasvitieteilijä ja "vallankumouksellinenkin" nuoruusvuosinaan.

Tämä kyllä tulee esille, jos jaksaa lukea aloitusviestin hiukankin ensiriviä pitemmälle.

Hän syntyi Helsingissä, mutta kasvoi Ruotsissa ja kuoli nuorena täällä Arabian niemimaalla.

Supisuomalaisesta saivartelusta ja riidanpidosta haluaisin edelleen pidättäytyä,
ellette siihen suorastaan pakota..

Petrus Forsskålin esivanhempien polku kulkee seuraavasti:

Petter Forsskål (1732-1763)
Johan Forsskål-Margareta Kohlbeckius
Johan Jacobsson Forsskål-Annika Gaddelia
Jacob Simonsson Forsskål-Anna Blåfield
Simon Sigfridi Forsskål-Brita Larsdr
Sigfrid Mahaise/tai Martini - N/N Lindelöf

Toivottavasti tiedot on oikein kopioitu Forsskål-sukuselvityksistä. En heti huomaa
tuota inttämääsi todistetta (?) suomalaisuudesta. Missä se luuraa? Se jallu?
Viimeksi muokannut Giosling, 14.06.10 17:19. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Petrus Forsskål

Giösling kirjoitti:Supisuomalaisesta saivartelusta ja riidanpidosta haluaisin edelleen pitäytyä..
Ehkä on supisuomalaista kysyä perusteluja ja jos niin on, se on hieno suomalainen ominaisuus.

Omien havaintojeni mukaan esittämiesi kaltaisia katteettomia väitteitä me suomalaiset olemme usein kainoja kyseenalaistamaan, vaikka katteettomuus olisi ilmiselvää.

Giosling
Viestit: 91
Liittynyt: 17.02.09 09:34

Re: Petrus Forsskål

Vastauksen saitkin jo yllä, mutta maltoitko lukea loppuun asti edes tällä kertaa?

On hedelmätöntä riidellä siitä olivatko Forsskålien 1200-luvulla eläneet esivanhemmat ruotsinkielisiä ruotsalaisia, suomenkielisiä suomalaisia, vaiko kenties lappalaisia, joita heitäkin kuulemma eli niillä tienoin (Pernaja). Emme sitä varmuudella saa tietää. Geenitutkimus voi toki antaa osviittoja..

Eikö Vetehisen teemoille ole parempaa seuraa? Vaikkapa oma ketjunsa?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”