Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

JariL kirjoitti:Tässä juttua toiselta foorumilta muutaman vuoden takaa. Eli vuonna 1944 Saksa oli melkein kokonaan riippuvainen Petsamon nikkelistä. Nyt vain selvittämään mikä kirja on kyseessä. .

t. Jari


Some things I found in a Finnish book on Petsamo

During the first part of war Germany mostly used the nickel they got from France to build tanks etc. But in 1943 the nickel of Petsamo covered some 73% of the German use and in 1944 even up to 87%.

Between 1940-42 Petsamo delivered 2,900 tons of PURE nickel ( counted as pure while most of it was sent to Germany to be purified ) and 43-44 12,900 tons ( also turned into pure nickel figures ).

All in all the need for PURE nickel in Germany was about 50,000 tons during WW2
------------------------------------------------------------------------------------------------
Esko Vuorisjärvi, Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939-1944,
Otava 1990. = väitöskirja
1943 Saksan nikkelin kokonaiskulutuksesta 73 %:a Petsamon Kolosjoelta ja
1944 syksyyn asti 87 %:a, minkä jälkeen Saksan nikkelihuollon taso ei laskenut
varastossa olevan matten ja ni-malmin sekä parantuneen jalostusprosessin johdosta.
Laskennallisesti
3,9 %:n keskim. ni-pitoisuudella 12/ 1940 - 9/ 1944 louhitusta malmimäärästä
461 763 tonnia Petsamossa saatiin 16 250 tonnia puhdasta nikkeliä.
Saksa sai upotusmenetykset huomioiden ni-malmi- ja mattemäärän, joka vastasi vähintään 13 000 tonnia puhdasta nikkeliä.
------------------
Laskelmalliseksi jää, - nosti Petsamon nikkelin merkitystä silti -
mikä olisi ollut Kolosjoen nikkelin merkitys kromin, molybdeenin ja wolframin korvikkeena.
Saksalla oli puutetta myös näistä seosmetalleista, joita se sai Petsamoa epävarmemmista lähteistä, ( Kreikasta ja Turkista ) saksalaiset ottivat myös tämän laskelmissaan huomioon.
Suomen johto oli tietoinen nikkelin merkityksestä Saksan sotataloudelle, mutta
nikkelin merkitys Saksalle muiden seosmetallien mahdollisena korvikkeena ei liene ollut selvillä ?
Ja Suomen kolmanneksi suurin ( Petsamon ja Outokummun jälk. ) kaivoshan
tuotti molybdeenia, pakkotilanteessa vielä Neuvostoliitollekin 1947 saakka.

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

Vuorisjärven tutkimuksessa todetaan s. 199, perustuen saksalaiseen 11.7.1944 päivättyyn muistioon, että Saksan riippuvuus Petsamon nikkelistä oli kesällä 1944 70-80 %, mutta "riippuvuusasteen oletettiin laskevan 50 prosenttiin Frankensteinin laitoksen valmistuttua". OKW:n talouspuolen mukaan Petsamo oli välttämätön, ei niinkään itse Hitlerin.

Samassa yhteydessä mainitaan mahdollisuus käyttää nikkeliä korvikkeena.

Sodan alkuvaiheessa oli käytössä vielä NL:n nikkeliä, mutta myös ranskalaista sotasaalisnikkeliä, samoin norjalaista. Petsamon nikkeli oli siis suurimmillaan nimenomaan 1944 syksyllä, 87 % kulutuksesta. Näin ollen merkitys tosiaan kasvoi koko ajan. Saksa silti varautui että Petsamon menetyksen jälkeen nikkeliä saataisiin Norjasta ja Kreikasta, sekä saataisiin uusi malmialue Itävallan Kremsissä käyttöön. "Näiden järjestlyjen ja varastossa olevan nikkelin avulla ei Saksan nikkelihuollon taso sitten laskenut sodan loppukuukausinakaan". (Vuorisjärvi, s. 203).

Saksa sai Vuorisjärven mukaan Petsamosta 13 000 tonnia puhdasta nikkeliä, joka oli noin vuoden tarve.

Ao. teoksessa sanotaan myös s. 193 kaivoksista luopumisen yhteydessä: "varusteluministeri Albert Speer osoitti kuitenkin pian [syksyllä 44] tekemänsä laskelman avulla Hitlerille, että Turkista tuleva kromi, ei Petsamosta saatava nikkeli, ratkaisisi viime kädessä materiaalisodan".

Vuorisjärvi toteaa sivulla 203, että Saksa selvisi sodan alun sekä lopun ilman Petsamon nikkeliä ja "olisi ilmeisesti selvinnyt suurimman osan muustakin sota-ajasta turvautumalla erilaisiin tilapäis- ja korvikeratkaisuihin". Tämän hän ei katso silti kumoavan Petsamon nikkelin merkitystä. Nikkeliä saatiin muualtakin, mutta Petsamo oli vaivattomin lähde, niin kauan kuin se kyettiin pitämään. Tämäkään ei ollut ilmaista Saksalle: matkat, kuljetukset, Kolosjoen suojatoimet ja Norjan rannikon upotukset.

Hänen tärkein lähteensä tuotantoluvuissa on Jörg-Johannes Jägerin vuonna 1969 julkaisema teos Die wirtschaftliche Abhängigkeit der Dritten Reiches vom Ausland, dargestellt am Beispiel der Stahlindustrie.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

Lisäaineiden vaihdettavuus on rajallista

Erikoisterästen valmistuksessa normaaleja raaka-aineita voidaan korvata vain rajallisesti toisilla. Korvaava materiaali voi yhdessä suhteessa olla hyväksyttävä, mutta kahdessa muussa huonompi. - Kyllähän häkäpöntölläkin autot kulkivat, mutta ei se bensiinin veroista ollut.

Huippuluokan tuotteisiin - ja sitä sotilasteknologia nimenomaan on - valitaan aina parhaat mahdolliset raaka-aineet kustannuksia säästämättä. Valmistusteknologiassa huonommat raaka-aineet puolestaan laskevat tuotannon määrää tai laatua.

Muistan opiskeluajoilta puolivakavan maininnan, jonka mukaan pikateräkset mahdollistivat ensimmäisen ja kovametallit toisen maailmansodan. Vanhemmilla terämateriaaleilla kun ei olisi kyetty sorvaamaan niin paljon ammuksia kuin sota vaati.

Vaikutukset Suomen kohtaloon

Nikkelin merkitys Saksalle oli niin suuri, että Suomella ei ollut edes teoreettisia mahdollisuuksia säilyä erossa Barbarossasta. Ei siinäkään tapauksessa, että Neuvostoliitto olisi kohdellut Suomea korrektisti.

Norjan valtauksen jälkeen Saksan merkittävin nikkelinlähde oli vain muutaman kilometrin päässä rajasta. Voimansa tunnossa ollut Hitler oli miehittänyt Norjan ja Tanskan rautamalmia suojellakseen. Hän ei olisi jättänyt Saksan elämänlankaa Suomen hyväntahtoisuuden varaan. Suomen, joka oli pieni, köyhä, demokraattisesti hallittu ja vieläpä alempiarvoisiin slaavilaisiin kansoihin kuuluva.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

Vaikutukset Suomen kohtaloon
Seppo Jyrkinen kirjoitti:Nikkelin merkitys Saksalle oli niin suuri, että Suomella ei ollut edes teoreettisia mahdollisuuksia säilyä erossa Barbarossasta. Ei siinäkään tapauksessa, että Neuvostoliitto olisi kohdellut Suomea korrektisti.

Norjan valtauksen jälkeen Saksan merkittävin nikkelinlähde oli vain muutaman kilometrin päässä rajasta. Voimansa tunnossa ollut Hitler oli miehittänyt Norjan ja Tanskan rautamalmia suojellakseen. Hän ei olisi jättänyt Saksan elämänlankaa Suomen hyväntahtoisuuden varaan. Suomen, joka oli pieni, köyhä, demokraattisesti hallittu ja vieläpä alempiarvoisiin slaavilaisiin kansoihin kuuluva.
===============================================================
Esko Vuorisjärven väitöskirjasta s. 46:
"Saksan Moskovan suurlähettiläs Schulenberg sai tehtäväkseen
jo joulukuun 1939 alkupuolella esittää Molotoville, kuinka tärkeää olisi
Saksan ja *!*Suomen*?* tavaranvaihdon mahdollisimman pikainen jatkaminen."
Tämä
on ilmeinen painovirhe, sillä tuolloinhan joulukuun alussa 1939 puna-armeija oli
STALIN - HITLER -sopimuksen nojalla aloittanut hyökkäyksen Suomeen Kannaksella, Laatokan Karjalassa, Sallassa ja Petsamossa.
NL:n Suomen valtaus näytti etenevän hyvin, ensimmäinen suuri suomalainen torjuntavoitto Tolvajärvellä oli vielä edessäpäin ja
Raatteentielläkin neuvostojoukot etenivät soittokuntineen tavoitteena Ruotsin raja
Schulenbergin esittäessä Molotoville toiveet Suomen teollisuuslaitosten ja
kaivosten suhteen.

Kyseessä on täytynyt olla Saksan ja Neuvostoliiton tavaranvaihto, joka oli tuolloin jo käynnistynyt kestäen Barbarossan alkuun, kesään 1941 asti.

Esko Vuorisjärvi s. 46. kirjoittaa: "Lisäksi Schulenberg esitti Saksan toivomuksen,
että venäläiset edetessään säästäisivät Suomen teollisuuslaitoksia.
Erityisen merkityksellistä olisi Saksan mielestä säästää Outokummun ja Petsamon kaivokset, sekä Vuoksenniskan rautatehdas sekä niihin kuuluvat voimalaitokset."
Saksalaiset
näyttävät siis olleen täysin selvillä, ainakin sotatalousvirkamiehet, Petsamon
nikkelin merkityksestä, Nivalan nikkelikin oli jo kesällä -39 esillä ja
Vuoksenniska Oy:llä oli myöskin rakenteilla Mätäsvaaran molybdeenikaivos ja
yhdyskunta korpiseudulle Lieksaan, molybdeenituotanto oli käynnissä 1940- 1947,
taloudellisessa mielessä se ei koskaan ollut kannattavaa.

Outokummun kuparikaivos ei tuottanut "puhdasta" kuparia, joukossa oli muitakin metalleja.
Samoin Kirkkoniemen teollisuusyhdyskunta kasvoi 1906 alkaen Björnevatnin kaivostoiminnan johdosta Petsamon Kolosjoen Norjan puolelle 7-8 km silloisesta
Norjan - Suomen rajasta.
http://www.andersgrotta.no/en/index.htm
Kirkenesiä NL ilmapommitti yli 300 kertaa, mutta Kolosjoen ja Jäniskosken saksalaiset näyttäisivät suojanneen tehokkaammin.
Björnevatnin Kolosjoen "vieressä" kirjoitetaan tuottaneen rautamalmia, oliko
malmin seassa myös mm. nikkeliä ?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”