Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Talvisodan apu

Talvisodan aikana Suomi sai runsaasti myötätuntoa maailmalta, mutta apu oli aika nirkoista. Aseita ei juurikaan saatu ja sana "myötätunto" saikin sarkastisen sävyn.

Mitä aseapua Suomi sitten sai? Ruotsalaisten vapaaehtoisten mukana tuli sekä vapaaehtoisia että heidän aseistuksensa. USA:sta saatiin 232 kenttätykkiä "muodollisella hinnalla", mutta vastapainoksi USA möi Neuvostoliitolle lentokonebensiiniä. Eli USA oli suorastaan puolueeton.

Onko tietoa muusta avusta?

EDIT: USA:ta koskeva tieto korjattu kohdassa viewtopic.php?f=10&t=2205#p10744
Viimeksi muokannut Seppo Jyrkinen, 17.05.09 16:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Talvisodan apu

Seppo Jyrkinen kirjoitti:Talvisodan aikana Suomi sai runsaasti myötätuntoa maailmalta, mutta apu oli aika nirkoista. Aseita ei juurikaan saatu ja sana "myötätunto" saikin sarkastisen sävyn.
...Onko tietoa muusta avusta?
Taulukot löytyvät vaikkapa Talvisodan historia -kirjasarjasta, niitä ei ole syytä toistella, mutta kokonaisuutena Suomi olisi mitä varmimmin kokenut täydellisen tappion talvisodassa ilman ulkomaista aseapua. Aseapu ja asekaupat olivat erittäin mittavia ja ongelmaksi muodostui ennen kaikkea toimituksien hitaus. Sotaa käyvässä maailmassa toimituksia ei saatu tehtyä rauhanajan nopeudella.

Suomihan ei ollut liitossa kenenkään kanssa ja eurooppalaiset maat varustautuivat itse täyttä vauhtia maailmansotaan. Etenkin Ruotsin apu oli erittäin mittavaa, Ruotsi lähetti Suomeen muun muassa kolmasosan ilmavoimistaan, käytännössä koko modernin panssarintorjunta-aseistuksensa jne. Konkreettinen apu jäi myös yksipuoliseksi, Suomi ei esimerkiksi lainkaan avustanut Norjaa sen puolustautuessa Saksaa vastaan.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Talvisodan apu

[quote="Seppo Jyrkinen"]Talvisodan aikana Suomi sai runsaasti myötätuntoa maailmalta, mutta apu oli aika nirkoista. Aseita ei juurikaan saatu ja sana "myötätunto" saikin sarkastisen sävyn.
---------------------------------------------------
Melkoinen osa Suomen tykistöstä Talvisodassa lienee ollut tsaari-Venäjän ajalta periytyneitä jäykkälavettisia Putiloveja ja Obuhoveja.
Suomen tykistömuseo:
http://www.tykistomuseo.fi/nayttelyt-esitykset/
kuvassa lienee Canon de 155 Long, MLE 1877 - raskas hyppyheikki, Ranska antoi myös 90 mm:siä ?
Isäni sanoi niitä "hyppyheikeiksi" - tykkimiehistössä tuli olla kuulemma lisämies joka seurasi minne tykki laukaistaessa lensi. Isäni lienee nähnyt lähinnä asevelvollisuusaikanaan, joka jatkui YH:na ja Talvisotana. Oli niistä hyppyheikeistäkin tietysti suuri apu.
----
Englanti myi vanhoja tykkejä, joille sillä ei ollut käyttöä ja vanhentuneita "kangaspuisia" Gloster Gladiator- lentokoneita.
----
Ranskakin myi Suomelle tykkejä joita ei liene ollut käytettykään, vuosilta 1877 ja 1878 ammuksineen, suuri osa ei ehtinyt Talvisotaan Saksan saarron johdosta.
Pelkkä tykkien lukumäärä ei kerro koko totuutta, eikä parempiakaan ollut enää
1939 ostettavissa.
Montakohan erilaista kaliiberia Suomella on ollut käytössä 1939-1944 sodassa ja
tarvitsevathan ne tykitkin luultavasti joitakin varaosiakin ?
Olikohan Suomen armeijan tykistö viimeinen, joka käytti jäykkälavettisia tykkejä sodassa ?

Veikko Palvo

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Talvisodan apu

Derkku kirjoitti:...kokonaisuutena Suomi olisi mitä varmimmin kokenut täydellisen tappion talvisodassa ilman ulkomaista aseapua.
Voisitko täsmentää. Avustuksena saadusta asemateriaalista Talvisotaan mukaan ehti 10 kpl vanhentuneita Gloster Gladiator hävittäjäkoneita (lisäksi 20 ostettiin), joskin britit kuittasivat tämän vaatimalla 12:sta käytetystä Hawker Hurricanesta uusien koneiden hinnan. Sitä en tiedä, oliko kyse suorasta kytköksestä.

Lisäksi on huomioitava ruotsalaisvapaaehtoisten mukana tullut materiaali.

Avustus ja kaupankäynti ovat eri asioita. Minä yritän nyt selvittää avustuksia.
Ciccio kirjoitti:Ranskakin myi Suomelle tykkejä joita ei liene ollut käytettykään, vuosilta 1877 ja 1878 ammuksineen...
Ranskasta tulleet de Banget pohjautuivat USA:n sisällissodan aikaiseen aseteknologiaan ja olivat vanhentuneita jo 1914. Niillä ammuttiin yksi laukaus minuutissa, kun normaalitykki ampui 4-6 laukausta. Tarkkoja kylläkin olivat.

Onko tietoa, olivatko lahjoituksia vai pitikö käyttää valuuttaa?

ralf64
Viestit: 97
Liittynyt: 18.02.08 10:46

Re: Talvisodan apu

Pirkko Kanervon mukaan Italia oli Suomen toiseksi tärkein avustaja. Jostain syystä Italian apu on jäänyt kuitenkin ns. länsiavun varjoon. En ymmärrä miksi? Kaluston laadun suhteen se ei ilmeisesti ollut juuri sen heikompaa kuin muidenkaan. Fiatit olivat ainakin parempia kuin jotkut Gloster Gladiatorit.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Talvisodan apu

ralf64 kirjoitti:Fiatit olivat ainakin parempia kuin jotkut Gloster Gladiatorit.
Fiatit tosiaan olivat eri sukupolvea kuin Gladiaattorit, mutta ensimmäiset 25 Fiatia ostettiin rauhan aikana lokakuussa ja 10 lisää sodan aikana. Ne ostettiin rahalla, ne eivät olleet apua.

En pyri vähättelemään ulkomailta ostetun kaluston merkitystä, mutta minua kiinnostaa tuo sana apu. Se näet putkahtelee aika-ajoin esiin tilanteissa, joissa pitäisi puhua kaupankäynnistä.

Kun Patria möi panssareita Sloveniaan liki 300 miljoonalla, niin Suomi ei suinkaan antanut apua Slovenialle.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Talvisodan apu

Seppo Jyrkinen kirjoitti:En pyri vähättelemään ulkomailta ostetun kaluston merkitystä, mutta minua kiinnostaa tuo sana apu. Se näet putkahtelee aika-ajoin esiin tilanteissa, joissa pitäisi puhua kaupankäynnistä.
-------------------------------------------
Nuo 25 Fiattiakin ostettiin ja lisäksi 10 vaihdettiin selluloosaan.
Brewsterit, 43 kpl USA:sta olivat "prototyyppejä", joiden hinta ilman aseita ja mittaristoa jne. oli korkeahko - 54 000 US$a/ kpl. Brewsterin valmistuslisenssiä Suomelle ei suostuttu myymään ja varaosat jouduttiin suunnittelemaan ja valmistamaan Suomessa.
Ranskalaiset Moranet ostettiin Ranskalta käytettyinä ja niihin asenneltiin neuvostolaisia sotasaalismoottoreita, lisäksi Saksa myi sotasaalis-Moraneita.
Saksan "avusta", elintarvikkeistakin, jäi velkaakin jonka Neuvostoliitto peri sodan 1939- 1944 jälkeen.
Talvisodan merkittävin "panssarintorunta-ase" lienee ollut Molotovin cocktail
punaArmeijan T-26 - Vickersejä tuhottaessa ?
Valtion tykkitehdas valmisti Boforsin tykkejä lisenssillä.
-----
Englanti ja Ranska tarjosivat "apua", jota ei pyydettykään saadakseen Pohjois-Ruotsin rautamalmikentät haltuunsa ja tekivätkin Talvisodan jälkeen maihinnousun
Narvikiin keväällä 1940.
-----
Ruotsin apu oli mittavaa ja varsinaista apua, myös Talvisodan jälkeen.
http://www.mfa.fi/lahjatalot
Pohjoismaita ja erityisesti Ruotsia lukuunottamatta Suomi ei ole "avusta" kiitollisuudenvelassa kenellekään.

Veikko Palvo

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Talvisodan apu

Sodan 1939 - 1944 aikana myös punaArmeijalta saatiin sotasaaliina aseapua, jonka
suuruudeksi kulumisen ja palauttamatta jääneiden osalta välirauhansopimuksen mukaisesti arvioitiin kertakorvauksena 22 sotakorvausmiljoona $:a.
Pienen osan
tuosta summasta muodostivat sotasaalisarkistot ja -kirjat:
http://www.suomenkirjastomuseo.fi/sotasaalis.pdf
Dos. Ilkka Mäkinen, T:re yliopisto, luentosarja 12/9 2007:
Itä-Kar.SE:n tiedusteluosaston
fil.tri Pentti Renvall 10/1941 Äänislinna-Petroskoihin sotasaalisarkistojen ja -kirjojen keräämistä organisoimaan.
Tulipalossa 12/-42 Äänislinnassa n. 75 %:a kerätystä materiaalista tuhoutui, mutta
kaipa ne palaneetkin jouduttiin korvaamaan.
Sotasaalisarkistoissa oli myös Stalinin ( Belomorsk ) kanavan rakennustöiden arkisto
henkilötietolomakkeineen, rakennustöissä kuoli yli 100 000.
NL vaati muistaakseni myös mm. luovutetun Karjalan kartat luovutettavaksi ?
Kunnankirjastoja, Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen arkistoja ei ehditty evakuoida Talvisodan aikana ja 2009 ne ovat Viipurissa ja Petroskoissa.
Huomioikohan NL suomalaisten luovutettuun Karjalaan rakentamat 15 000 asevelitaloa 22 milj. kertakorvausta määritellessään ?

Neuvostoliitonkin "aseapu" jouduttiin siis maksamaan "sotakorvauksina."
Ja avun arvon määritteli tässäkin tapauksessa avun antaja.
Veikko Palvo

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Talvisodan apu

Talvisodan historian 4. osassa on perusteelliset selvitykset materiaalitilanteen kehittymisestä sodan aikana.

Kenttätykistön osalta totean vain, että sodan alussa oli yhtensä 502 erilaista joustolavettista tykkiä ynnä 174 jäykkälavettista. Sodan päättyessä luvut olivat 647 ja 307. Liosäksi oli noin 800 kranaatinheitintä.

Ulkomailta oli saatu 183 jousto- ynnä 142 jäykkälavettista.

Suurin ongelma ei ollut tykkien melko vähäinen määrä, pieni kantama ja vanhentuneisuus, vaan ampumatarvikkeiden puute ja sytyttimien heikkous.

Vaikea ongelma oli myös viestikaluston puutteellisuus. Kun tulikomentoja jouduttiin toimittamaan ratsu- ja hiihtoläheteillä, ei se vastannut mitään taistelun vaatimuksia.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 16:10

Re: Talvisodan apu

Keräsin sirpaletietoja aiheesta ja sain jonkinlaisen koosteen aikaiseksi. Talvisodasta puhuttaessa sanaa "apu" on tosiaankin syytä käyttää varoen. Tragikoomista on, että nimenomaan suomalaiset tuota ilmausta käyttävät.

Talvisodan taustalla pelattiin hyvin raadollista suurvaltapoliittista shakkipeliä, jossa Suomi ja muut Pohjoismaat olivat uhrattavia sotilaita. Englantilaisia närkästytti rauhanneuvotteluja koskenut (paikkansapitävä) huhu; Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauha oli heidän etujensa vastainen. Peli vaikutti sekä asekauppoihin että apuun.

Itselleni on ollut yllätys, että vastoin kansalaistensa tahtoa kaikkien Pohjoismaiden hallitukset jollain tavalla jarruttelivat vapaaehtoisten värväämistä Suomeen. Tämä esiintyi mm lehdistösensuurina ja rajoittamalla vakinaisessa väessä olevien sotilaiden lähtemistä Suomeen.

Ruotsi
Vapaaehtoisia n 8.500 miestä mukanaan kevyt aseistus ja 17 kpl panssarintorjunta- ja 8 kpl ilmatorjuntatykkejä sekä 12 kenttätykkiä. Miesmäärä kasvatti Suomen armeijaa n 3%.
Lento-osaston mukana 12 Gladiator hävittäjää ja 5 Hawker Hart syöksypommittajaa. Edelliset muodostivat 24% jälkimmäiset 11% Ruotsissa olleista tämäntyyppisistä koneista. Lisäksi tuli 2 Bristol Bulldogia ja muutama yhteyskone joiden taisteluarvo oli muodollinen.

Ennen sotaa oli saatu "lainaksi" 24 kpl pst tykkejä jotka jäivät pysyvästi Suomeen. Mikäli maksettiin vasta jälkikäteen, niin aseita voidaan pitää apuna, mutta mahdollisesta maksusta ei ole tietoa. Määrä oli n 21% Suomessa olleesta pst-kalustosta.

Olen löytänyt epämääräisiä mainintoja, joidenka mukaan myös 40 mm it-tykkejä olisi saatu lainaksi. Onko kenellä tarkempaa tietoa näistä "lainatuista" it-aseista?

Norja
Vapaaehtoisia vajaa tuhat henkeä.

Lahjoituksena saatiin 12 kpl 75 mm kenttätykkiä mikä kasvatti Suomen tykistön keveiden kenttätykkien määrää 4%.

Tanska
Vapaaehtoisia tuhatkunta.

Yksityiseltä liikemieheltä Møllerilta saatiin 100 kpl kuorma-autoja, mikä määrä oli tuolloin varsin suuri. Muutama 20 mm it-tykki saatiin lahjaksi.

Englanti
Aiemmin mainitsemani 10 kpl Gloster Gladiator hävittäjää jotka olivat käyttökelpoisia, joskin vanhentuneita. Lahjoitus kuitattiin Hurricane hävittäjien vähän reilummalla hinnalla. Kirjallisuudessa esiintyy usein mainintoja Etelä-Afrikan lahjoittamista 28 Gloster Gauntlet koneesta, joista 22 päätyi Suomeen. Nämä olivat niin vanhoja, että niitä ei lainkaan käytetty sotatoimissa.

Vickers-konekivääreitä saatiin 100 kpl; periaatteessa samoja aseita suomalaisilla oli 2.400 kpl.

Panssarintorjuntakivääreitä, kaliiberi 14 mm, saatiin yhteensä 200 kpl. Näiden aseiden käyttöarvo oli kuitenkin heikko kaliberin pienuuden vuoksi. Tulivat myös varsin myöhään.

Ranska
Ranskalaiset suhtautuivat Suomalaisten aseostoihin niin myötämielisesti, että osaa ostoista voitaisiin kutsua lahjoittamiseksi tai lainaamiseksi. Maksuista voitiin sopia myöhemmin mikä johtikin siihen, että asioista sovittiin lopullisesti vasta 1946. Lukuja ei minulla kuitenkaan ole.

Venäjän tsaarin aikaisesta sotalaivasta otetut 12 kpl 305 mm ja 18 kpl 130 mm tykkiä saatiin ilmaiseksi, joskin välittäjälle piti maksaa 2,5 miljoonaa. Että eivät nuo Patriat mitään nykyajan ilmiötä ole! Ainakin osaa tykeistä kyettiin käyttämään Jatkosodassa.

Aiemmin esiin tulleet jäykkälavettiset de Bange kanuunat (136 kpl) saatiin ilmaiseksi, mutta ikääntyneiden aseiden sotilaallinen merkitys oli heikko. Suomella oli entuudestaan 174 kpl vastaavia, joista Talvisodassa otettiin käyttöön vain 73 tykkiä.

Lahjoituksena saatiin myös 5.000 kpl 8 mm pikakivääriä m/15, joiden sotilaallinen arvo heikon laadun vuoksi oli kuitenkin mitätön.

Hollanti
Ruotsalaisen von Rosenin toiminnan ansiosta saatiin 1 kpl DC-2 ja 2 kpl Koolhooven koneita, joilla ei kuitenkaan ollut sotilaallista merkitystä.

USA
Ei mitään. Joudun ottamaan avauksessa kirjoittamani sanat takaisin. Sodan aikana USA:sta ei saatu tykkejä lahjaksi, vaan ne 232 tykkiä ostettiin vasta Talvisodan jälkeen. Kaupoista oli sovittu sodan aikana.

Saksa
Ei mitään. Jopa rauhan aikana sovitut asetoimitukset joutuivat jumiin.

Italia
Ei mitään. Fiateista 25 ostettiin rahalle ennen sotaa ja 10 ostettiin selluloosalla.

Neuvostoliitto
Sotasaalis antaa vertailupohjaa. Osa sotasaalista otettiin käyttöön jo Talvisodan aikana; varsinkin ehjät käsiaseet ja patruunat. Aseiden laatu oli usein hyvää tai jopa erinomaista. Lännestä saadut lahja-aseet eivät olleet läheskään yhtä hyviä. Eivät edes ostetut, lentokalustoa lukuun ottamatta.

Jatkosodan alussa käytössä oli Talvisodan sotasaaliskalustoa:
- kenttätykkejä 140 kpl
- keveitä kranaatinheittimiä 100 kpl
- konekivääreitä 900 kpl
- pikakivääreitä 1.500 kpl
- kivääreitä 25.000 (määrä tuntuu pieneltä; onko tarkempaa tietoa)
- panssarintorjuntatykkejä 125 kpl
- panssarivaunuja 60 kpl ja -autoja 21 kpl
- I-16 hävittäjäkoneita 2 kpl
- I-153 hävittäjiä 8 kpl
- SB-2 pommikoneita 8 kpl
- DB-3 pommikoneita 4 kpl
- ilmatorjuntatykkejä
- ilmatorjuntakonekivääreitä

EDIT: lisätty Italian osuus
Viimeksi muokannut Seppo Jyrkinen, 31.05.09 19:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Talvisodan apu

Uuden Suomen verkkosivuilla on muuten kiinnostava pieni juttu ja muutama kuva sotasaalisnäyttelystä, joka pidettiin Messuhallissa helmikuun loppupuolella 1940.
Mottien saalista Messuhallissa (Uusi Suomi)
Kuva

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Talvisodan apu

Seppo Jyrkinen kirjoitti:Onko tietoa muusta avusta?
Tämä Molotovin puhe ja -teksti on jäänyt vähälle huomiolle:

Mitä kaikkea Molotov luettelikaan Suomen saamasta aseavusta maailmalta? Jos tuollaiset asemäärät olisi todellakin tulleet, niin Moskovan pakkorauhaa ei välttämättä olisi tarvinnut tehdäkään, ei ainakaan sellaisilla ehdoilla.

Tässä Suomen saama ulkomainen aseapu on kerrottuna NL:n silloisen ulkoministerin esittämänä. Mukana saattaa olla pientä paisuttelua ja sen takia vastuu onkin lukijalla: :roll:

V. M. Molotov 29.4.1940 kertoi puheessaan Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa maaliskuun 29 pnä v. 1940

http://www.histdoc.net/historia/molotov.html

Sama puhe löytyy täältäkin:

Stalinin istunnot, Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982, sivut 21-30


Molotov unohtaa erään tärkeän avustajan: NL:n itsensä.

NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.

Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka. :lol:

Talvisodan aikana kiväärejä saatiin reilut 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.

Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 1941 melkeinpä 2-3 divisioonan varustus.

Onkin siis ihmeellistä, että aikoinaan kun 1. Kenttätykistön museonäyttely 25.5.1973 avattiin Niinisalossa (?) niin näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei NL ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman.

Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historia, osa 3:ssa sivuilla 363-364.
Luvussa 3. Tykistömuseo, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.

Kaikki ulkomailta Suomeen tehdyt ja hankitut (kenttä)tykkikaupat kerrotaan Suomen Kenttätykistön historia 1-3 -teoksen osassa 2.

Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto, sivu 530:

Ranskasta saatiin jäykkälavettisia tykkejä kaikkiaan 232 kpl ja joustolavettisia 84 kpl ja niille 258 000 + 124 000 laukausta.

Ruotsista saatiin kaikkiaan 101 tykkiä ja niille 48 179 laukausta.

Sotasaaliina saatiin 160 tykkiä ja menettiin 25 tykkiä.

Luvussa E. Kenttätykistön materiaalinen kehitys

Talvisodan tykit, sivut 523-532

Sivulla 531 on maininta kuinka 13.3.1940 oli rintamatykkejä käytössä 496 kpl eli saadut määrät oli melko suuria. Ei siis ihme, että Jatkosotaan lähdettäessä 1941 oli kenttätykeistä suoranaista ylitarjontaa ja siksi varastoihin jäikin paljon reserviä.

Talvisodan historia 1-4 -teoksen osassa 4 kerrotuista 157 700 kranaatista en löytänyt mainitaan Suomen Kenttätykistön historia, osa 2:sta, pikaisella vilkaisulla. Olisiko kyse ollutkin KRH:n kranaateista?

Talvisodan historia, osa 4 s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"

Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."

---

Eräs Tykistömuseota koskeva juttu vuosien takaa kertoo kappaleen karua historiaa.

(Linkki ei taida enää toimia.)

http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1 ... :0:0:0:0:0:

"Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."

"Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa."


Lisää mielenkiintoisia juttuja:

http://www.histdoc.net/historia/velikie1939_s.html

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Talvisodan apu

Seppo Jyrkinen kirjoitti:
ralf64 kirjoitti:Fiatit olivat ainakin parempia kuin jotkut Gloster Gladiatorit.
Fiatit tosiaan olivat eri sukupolvea kuin Gladiaattorit, mutta ensimmäiset 25 Fiatia ostettiin rauhan aikana lokakuussa ja 10 lisää sodan aikana. Ne ostettiin rahalla, ne eivät olleet apua.

En pyri vähättelemään ulkomailta ostetun kaluston merkitystä, mutta minua kiinnostaa tuo sana apu. Se näet putkahtelee aika-ajoin esiin tilanteissa, joissa pitäisi puhua kaupankäynnistä.

Kun Patria möi panssareita Sloveniaan liki 300 miljoonalla, niin Suomi ei suinkaan antanut apua Slovenialle.
Slovenia ei ollut sotaa käyvä maa. Suomella ei ole tapana antaa apua, eli myydä aseita ja ampumatarvikkeita sotaa käyviin maihin, poikkeuksina tietysti USA ja Israel.

Aaron
Viestit: 1
Liittynyt: 06.03.15 10:39

Re: Talvisodan apu

Kiinnostava aihe etenkin juuri nyt, kun Euroopan tilanne näyttää epävakaammalta kuin vuosikymmeniin. Missä tilanteessa Suomessa ollaan tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa, mikäli aseidenkäytölle tulisi tarvetta? Ilmeisesti vanha auttajamme Ruotsi on ainakin valmistautunut avustamaan naapuriaan kuten aikaisemminkin.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 18:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Talvisodan apu

Aaron kirjoitti:Kiinnostava aihe etenkin juuri nyt, kun Euroopan tilanne näyttää epävakaammalta kuin vuosikymmeniin.
Kannattaneeko vuosia vanhaa keskustelua enää avata, jos ei ole uusia tosiasioita tai uusia näkemyksiä historiasta? Nykyajan politiikka on sitten eri asia.

”Talvisodan avun” suurin merkitys lienee ollut siinä, että se näytti Neuvostoliitosta katsottuna paljon suuremmalta ja vakavammalta kuin se oli. Molotov tietysti valehteli suunnilleen kaikessa (kuului virkavelvollisuuksiin), mutta Neuvostoliiton johto jossain määrin uskoi omaan propagandaansa ja ennen muuta pelkästi Britannian ja Ranskan väliintuloa.
Missä tilanteessa Suomessa ollaan tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa, mikäli aseidenkäytölle tulisi tarvetta? Ilmeisesti vanha auttajamme Ruotsi on ainakin valmistautunut avustamaan naapuriaan kuten aikaisemminkin.
Tuo ei ole historiaa koskeva kysymys. Historiastahan voidaan tehdä vain se päätelmä, että ihmiset eivät opi historiasta mitään.

Ilmauksen ”vanha auttajamme Ruotsi” tyylikäs ironisuus noteerattakoon kuitenkin asianmukaisesti. Jos aiheesta halutaan jotain historiaa koskevaa keskustelua, niin minua kiinnostaisi, pitääkö paikkansa se jostain lukemani tieto, että talvisodan aikana Ruotsi myi sotakalustoa (tykkejä ja niiden tarvikkeita) Neuvostoliitolle.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”