ollijii
Viestit: 98
Liittynyt: 30.11.05 09:54
Paikkakunta: Korpilahti
Viesti: Kotisivu

Päijänne-Saimaan menetetty mahdollisuus

Päijänteen ja Saimaan vesistöjen yhdistäminen kanavalla on kestoaihe, joka putkahtaa pintaan aina muutamien vuosien välein.
Tuo liikenneväylähanke voidaan varmaan lukea yhdeksi ensimmäisen maailmansodan uhreista. Kanavointia oli suunniteltu pitkään. Kustannusarvioita oli laadittu ja laskettu uudelleenkin.
Kauppalehdessä julkaistiin 1910 siihen mennessä uudelleen arvioituja kustannuksia. Kanava ei olisi silloin maksanut kovinkaan huomattavaa summaa.
Valitettavasti virkakoneisto ja päättäjät eivät ennättäneet kanavahankkeessa juuri mihinkään, ennenkuin tuollaiset hankkeet hautautuivat, ja syvälle.

kalleine
Viestit: 1
Liittynyt: 30.11.05 11:56

Yksi ensimmäisiä ellei peräti ensimmäinen kerta, kun idea Saimaan ja Päijänteen yhdistävästä kanavasta heitettiin ilmoille, tapahtui jo 1850 -luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin "Hänen Hirmuisuutenaan" tunnettu L.G. von Haartman esitti tämän ehdotuksen muistiossaan, jossa muutenkin hahmotteli Suomen tulevaisuuden suuntaviivoja. Tähän liittyi myös ajatus siitä, että rautatiet rakennettaisiin siten, että ne menisivät kanavaliikenteen kannalta merkittäviin solmukohtiin, joista tavarankuljetus jatkuisi niille alueille, joihin ei vesitse kanavia myöten enää voitu päästä.

Tjuva
Viestit: 1
Liittynyt: 07.09.06 15:37

Päijänne- Saimaa yhdyskanavahankkeesta on keskusteltu huomattavasti kauemmin kuin vuodesta 1850 alkaen. Itse asiassa sen rakentamista ehdotti jo Pietari Brahe kenraalikuvernöörikaudellaan. Suomi oli kuitenkin tuolloin syrjäinen maakunta johon ei moisia varoja haluttu käyttää Ruotsin suurvalta-armeijan viedessä resursseja.
1700- lukua voisi sanoa Saimaa- Päijänne kanavahankkeiden kulta-ajaksi. Tunnetuin esitys lienee Israel Nesselius - nimisen Turun yliopiston professorin ajatus, jossa Saimaa ja Päijänne olisi liitetty toisiinsa ja edelleen Näsijärven kautta Kokemäenjokeen, jonka suulle olisi perustettu Suomen uusi pääkaupunki. Nesseliuksen 1700- luvun alussa esittämä ajatus kaatui kuitenkin sotiin. 1700 - luvun loppua kohti suunnitelmia tehtiin tihenevään tahtiin, mutta ne todettiin liian hankaliksi toteuttaa.
1800- luvun alusta alkaen oli kaupan suuntautuminen Tukholmasta Pietariin johtanut yhä useampiin kanavointialoitteisiin, mutta samalla Saimaan kanava nousi ensisijaiseksi hankkeeksi. Rautateiden rakennusbuumikaan ei lopettanut unelmointia kanavasta. 1870- luvulta alkavaa ajanjaksoa voi pitää Suomen kanavanrakentamisen vilkkaimpana aikana. Myöskään I maailmansota ei hankkeita pysäyttänyt. 1920- luvun hyvinä taloudellisina aikoina kanavaa ajettiin innolla. Muun muassa VR:n pääjohtaja B. Wuolle kirjoitti aiheesta tutkimuksia. II maailmansota ja Saimaan kanavan katkeaminen lopetti suunnitelmat pitkäksi ajaksi. Vasta 70- luvun öljykriisi sai aikaan renessanssin, jossa vesiteitä halpana kuljetusmuotona alettiin jälleen ajaa. Laajan asian ajamisen myötä saatiin lopulta aikaan Keiteleen kanava 1993. Sen jälkeen on Saimaa- Päijänne - Kymijoki kanavapari putkahdellut jälleen esiin kohtuullisen tiuhaan.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”