Hitler ei sanonut 22.6.1941 Suomen olevan Saksan kanssa ”liitossa” – vaan ”yhdessä”

[skrjabin]

Ahto tosiaan vetää sinällään mielenkiintoisen termejä koskevan huomionsa alta mattoa kun ei kykene vain esittämään asiaansa ilman ylimääräisiä naljailuja. Valitettavasti Ahto ei myöskään yritä selventää asiaa itse yhtään pidemmälle. Ahto ei edes vaivaudu vilkaisemaan mitä termiä Blücher itse käytti, vaan viittaa ylimalkaisesti suomennokseen:

"Varmaan Korhonen on saanut vahvistusta käsitykselleen Hitlerin
sanoista myös Saksan entisen lähettilään Wipert von Blücherin vuonna 1950 ilmestyneiden muistelmien suomennoksesta, missä myös puhutaan Hitlerin julistamasta ”liitosta” ja sanan suomalaisille aiheuttamasta päänsärystä."

Kiinnostavampaa olisi tietää että miksi Blücher ilmaisi teoksensa saksankielisessä laitoksessa asian suoraan Wittingin hänelle lukemaa Hitlerin julistusta siteeraten näin:

"Im Bunde mit finnischen Divisionen stehen unsere Kameraden mit dem Sieger von Narvik am nördlichen Eismeer"

(Blücher 1951: Gesandter zwischen Diktatur und Demokratie, 227)

Olettaisin että Blücher ei käyttänyt lähteenään Rytin puolustuspuheita, joten mikä hänen lähteensä mahtoi olla? Onko jossain siis kuitenkin "im Bunde" muotoilua käyttävä saksalainen alkuperäistekstikin?

Sinällään huvittavaa miten tuo versio "Verein" kääntyy sujuvasti "Bundeksi" esim. tässä Ylen jutussa jossa aivan aluksi soitetaan Goebbelsin puhetta ja heti perään toimittaja toteaa että sanottiin "im Bunde":

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=22&a=348

Kuulo on ihmeellinen aisti.

[Vetehinen]

Saksan sanakirjan mukaan bund on 1. liitto; side, bunde on kimppu, tukko; vyyhti ja verein on 1. yhdistys, liitto; seura 2. yhtiö. Yhdessä on saksaksi zusammen.

[skrjabin]

Tuossa jo edellä rupesi epäilyttämään että se mitä Ahto esittää ei pidä täysin yhtä todellisuuden kanssa. Hänhän haluaa väittää että ilmaisu "im Bunde" on vasta sodan jälkeen keksitty ja pohjaa Rytin lausumiin. No, nyt voin todeta että Ahto syyllistyy siihen itse mistä syyttää muita, eli huolimattomaan työhön ja liian pikaisiin johtopäätöksiin. Blücher kirjoittaa 22.6.1941 klo 15.30 Saksan ulkoministeriölle lähettämässään sähkeessään seuraavaa:

"Regierung bereitet Auszug aus Führeraufruf für finnisches Volk vor. Dabei wird in finnischer Übersetzung in vierletztem Abschnitt anstelle "im Bunde mit finnischen Divisionen" gesagt werden: "Seite and Seite mit finnischen Divisionen"".

(Akten zur Deutschen Auswärtigen Politik 1918-1945, Serie D, Band XII. 2 , s, 900-901)

Oli siis mitä ilmeisimmin kaksi erilaista muotoilua liikkeellä. Joten Ahton närkästyneet lausumat ovat pohjaa vailla.

[Klaus Lindgren]

Itse en oikein jaksa vakuuttua Ahdon argumentista, sillä ei tuo kahden sanan merkitysero niin suuri ole, että se tukisi Ahdon väitettä. Pikemminkin päinvastoin; Hitlerin mukaan Suomi oli liitossa Saksan kanssa, eikä se, miten vahvaa liittolaisuussuhdetta sanat "Bunde" ja "Verein" mahdollisesti kuvastavat, juurikaan asiaa muuta. Heikompi tai vahvempi liitto, mutta liitto kuitenkin.

On toki totta, että Suomen polittinen johto piti päättäväisesti kiinni erillissotateesistään, myös liittoutuneiden kanssa yhteyksissä ollessaan. Kuinka ollakaan, ne liittoutuneet eivät missään vaiheessa tuota teesiä hyväksyneet, vaan katsoivat Suomen olevan Saksan liittolaisen. Ja nyt taas näimme että myös Saksa katsoi Suomen olevan liittolaisensa. Miten muutenkan asia olisi voinut olla, kun muistamme, että Saksan armeija hoiti sotimisen koko Pohjois-Suomessa? EIpä siinä paljon sanavivahteet ja paperilappuset paina, kun maassa on parisataatuhatta saksalaista sotilasta ja Suomi on osa Saksan yhtenäistä rintamaa. Erillissodasta puhuminen oli tällöin lähinnä varautumista tulevaan, yritystä saada edes hieman liikkumatilaa sodan jälkeen odotettavissa neuvotteluissa.

[jsn]

eikä se, miten vahvaa liittolaisuussuhdetta sanat "Bunde" ja "Verein" mahdollisesti kuvastavat, juurikaan asiaa muuta. Heikompi tai vahvempi liitto, mutta liitto kuitenkin.

Selväksi tulee ainakin se, ettei Suomen ja Romanian kumppanuussuhteella nähty isoa eroa ja myös se, että yhteistyö oli luonteeltaan puolustuksellista.

[Veikko Palvo]

Selväksi tulee ainakin se, ettei Suomen ja Romanian kumppanuussuhteella nähty isoa eroa ja myös se, että yhteistyö oli luonteeltaan puolustuksellista.

Italian ja Hitlerin Saksan kumppanuussuhteesta ei liene allekirjoitettu sopimuksia?
Espanjan sisällissodassa
diktaattorit Hitler, Stalin ja Mussolini näyttäisivät kukin osaltaan lähteneen toimintaan omista tavoitteistaan. Mussolini lähetti 70 000 sotilasta ja Stalin ja Hitler
mm. taistelulentokoneita.
Englanti ja Ranska perustivat *puuttumattomuuskomitean*, jonka toiminnalla ei liene ollut suurtakaan merkitystä, Stalin mm. otti asetoimitustensa maksuksi valtaosan Espanjan valtionpankin kultavarannoista.

Saksan ja Italian "terässopimuskaan" ei ollut liittosopimus Il Ducen ilmoittaessa, ettei Italia ollut valmis hyökkäyksellisiin sotatoimiin ennen vuotta 1942-43. Mussolinin mielessä lienee ollut hyökkäys NL:ttoon ja 1941 loppukesästä alkaen havaittuaan Barbarossan alkaneen Il Duce lähetti saksalaisten alaisuuteen itärintamalle 230 000 italialaista sotilasta, joista n. 100 000 pystyi palaamaan Italiaan.

Joten
olisikokohan Mynchenin sopimus Tsekkoslovakian sudeettialueista ollut ainoa todella tehty ja allekirjoitettu sopimus Hitlerin ja Mussolininin kesken, sopimuksen allekirjoittivat myös Britannian Chamberlain ja Ranskan Daladier

Miten Mynchenin sopimukseen on sen solmimisaikana asennoiduttu Suomessa?
Ja
miten Mynchenin sopimuksen vaikutukset näkyivätkään Suomessa 1939?

Mussolinikin
rikkoi "hyökkäämättömyyslupauksensa" ennen vuotta 1942-43 halutessaan päästä saaliinjaolle Saksan valloittaessakin Ranskan, mutta Hitler ei antanutkaan Il Ducelle
tämän haluamaa Rivieraa, eikä Ranskan laivastoa - miksi olisi luovuttanutkaan Mussolinille jotakin ilmaiseksi.

Ja Mynchenin sopimuksella näyttäisi olevan vaikutusta tänäkin päivänä?
Benjamin Netanyahu: http://lesson-of-munich.co.tv/

Veikko Palvo

[jsn]

Italian ja Hitlerin Saksan kumppanuussuhteesta ei liene allekirjoitettu sopimuksia?

22.5.1939 Terässopimus oli näiden valtioiden välinen yhteistyösopimus, mutta sisälsi lopulta varsin vähän mitään konkreettisia päämääriä. Samoin molemmat maat olivat mukana Anti-Komintern-sopimuksessa.

Terässopimusta käytettiin Nürnbergissä todistusaineistona hyökkäyssodasta, mutta siinä ei edes mainita nimeltä yhtään vihollisvaltiota. Toisin oli Anti-Kominternissa, jossa myös Suomi oli mukana.

[jsn]

Ja tietenkin se Kolmen vallan sopimus 27.9.1940, jolla Akselivallat varsinaisesti syntyivät.

[Veikko Palvo]

Ja tietenkin se Kolmen vallan sopimus 27.9.1940, jolla Akselivallat varsinaisesti syntyivät.

Berliinissä marraskuussa 1940 Molotovin kirjoitetaan ottaneen esille mahdollisuuden Neuvostoliiton liittymisen Kolmen vallan sopimukseen. Tuo sopimus olisi tietystikin ollut voimassa vain niin kauan kuin sen toteutumiseen vaikuttaneet tekijät olisivat olleet olemassa - aivan kuten Stalin-Hitler -sopimuksenkin osalta.
Tai
voisikohan NL:n katsoa käytännössä olleen jo "akselivalta" MR-sopimuksen johdosta?
Stalin toimitti Hitlerin Saksalle sen sodankäynnin mahdollistamiseksi tarvittavat raaka-aineet ja elintarvikkeita, mutta Ranska luhistuikin hetkessä ja Englannin armeija vetäytyi kotimaahansa USA:n materiaalitoimitusten turviin.

Saksan
Terveysvirasto oli laskenut Saksan antautuessa 1918 brittien saarron seurauksena
763 000 saksalaissiviilin kuolleen nälkään. Sen lisäksi alkuvuonna 1919 kuolleet ja Saksalle oli mm. määrätty kalastuskielto Itämerelläkin.
Tuon Saksan "nälkäsaarto" ja sen vaikutukset maailmansodan aikana lienevät olleet kaikkien osapuolten muistissa 1938:kin?

Olisivatkohan Chamberlain ja Daladierkin Mynchenissä kuvitelleet Hitlerin olevan pakoitettu etsimään tukea ja liittolaisuutta Lännestä, eikä periviholliseltaan Neuvostoliitolta?

Molotovin ja Hitlerin neuvotteluiden aikaan vain operaatio Merileijonan suunnittelu lienee ollut käynnissä ja suunnittelu hyökkäyksestä Englantiin lienee ollut Stalininkin tiedossa.
http://www.operationsealion.com/
Mutta olisikohan Stalin ollut oikeassa sanoessaan Teheranissa ( Bohlen muistiot )
Hitlerin olleen kykenemätön pyrkimään poliittisiin ratkaisuihin ja "heittäneen kaiken saavuttamansa menemään" hyökkäämällä Neuvostoliittoon?
Stalinin
laskelmointien mukaan ilmeisesti liian aikaisessa vaiheessa tai ehkä toisinpäinkin?

Veikko Palvo