Saksalaiset vetääntyivät Kreikasta lokakuussa 1944 ja samassa kuussa britit tekivät Kreikkaan maihinnousun. Tilanne Kreikassa lienee ollut epämääräinen maalisvaaleihin 1946 saakka?
Kreikan sisällissota alkoi vaalien jälkeen 1946 jatkuen syksyyn 1949, jolloin loputkin
hallituksenvastaiset taistelijat vetäytyivät Albaniaan.
http://www.youtube.com/watch?v=v4ClkefSGg8
Kreikan 1946 - 1949 sisällissodassa kuoli n. 50 000 ja sisäisiä pakolaisia oli 500 000.
Marshall-avulla lienee ollut suuri merkitys Kreikan tilanteen vakiinnuttamisessa,
Kreikka vastaanotti apua 1948 - 1950 / -51 saman verran kuin Ruotsi,
noin 350 miljoonaa $:a.
Tämän Kylmän sodan museon
http://www.coldwar.org/articles/40s/Gre ... 5-1949.asp
mukaan kommunistien Kansallinen vapautusarmeija EAM ja Kreikan Liiga ( édes )
taistelivat jo 1943 - 1944.
Ja Sisällissodan jälkeen 1960 - 1974 Kreikkaa johti Georgios Papandreou ja
1974 alkaen Konstantinos Karamanlis
Suomessa pres. Paasikivi selvitettyään Neuvostoliiton kannan Marshall-avun suhteen, ilmoitti eduskunnalle Suomen vastaanottavan avun.
Mutta Pariisissa Molotovin valtuuskunnan poistuttua kesken Marshall-neuvotteluiden NL:n kantakin apuun muodostui kielteiseksi.
Ja NL:n kannanotto ilmoitettiin heti pres. Paasikivelle, jonka oli pakko informoida eduskuntaa uudelleen, Suomi ei voikaan ottaa vastaan Marshall-apua.
lis.: Paasikivi
oli tietystikin tietoinen Marshall-apuun sisältyvistä poliittisista sitoumuksista, mutta apu olisi helpottanut sotakorvaustoimituksia NL:lle Stalinin edun mukaisesti ja Molotovhan neuvotteli avusta NL:lle Pariisissa.
Stalin ei kuitenkaan ollut valmis tinkimään ideologisista päämääristään, sillä Marshall-apu olisi sisältänyt avun myös muodostumassa oleville Itä-Blokin maille vaarantaen samalla Stalinin tavoitteet.
Venäjällä näytetään yhä kirjoiteltavan siitä, miten Länsi ei auttanutkaan sodassa suurimman taakan ja menetykset kärsinyttä NL:ttoa sodan jälkeen, Stalin - Hitler -sopimus ja etupiirijako ja kauppasopimukset 1939 - 1941 tietystikin tässä yhteydessä sivuuttaen.
Joskus
näkyy kirjoitettavan Suomen saaneen Lännestä lainoina oletetun Marshall-avun suuruisen summan, Marshall-avut lukuisille maille lienevät periaatteessa olleet lainoja, mutta kuinka moni valtio maksoi lainan takaisin?
Maksoiko mm. Ruotsi ja maksoiko Kreikka Marshall- avun takaisin?
Veikko Palvo
-
Veikko Palvo
- Viestit: 853
- Liittynyt: 12.10.09 13:13
Kreikan sisällissota 1946-49 ja Marshall-apu
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 02.07.11 00:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Veikko Palvo
- Viestit: 853
- Liittynyt: 12.10.09 13:13
Re: Kreikan sisällissota 1946-49 ja Marshall-apu
Olihan Kreikan historiassa sotilasvallankaappauskin 1967 ja sotilasjuntan aikakausi 1967 - 1974.
Suomessakin lauleltiin 1970-luvulla sotilasjuntan vastaisia Mikis Theodorakiksen sävelmiä, mutta vain mm. Theodorakiksen Zorban tanssi näyttää jääneen jäljelle:
http://www.youtube.com/watch?v=Wx_QZzON ... re=related
Ja
1974 perustettu PASOK-puolue
http://fi.wikipedia.org/wiki/PASOK
näyttäisi jakaneen etuisuuksia varsin avokätisesti valtaanpääsynsä jälkeen 1970-luvun loppupuolelta alkaen, puolueen nykyinen johtaja ja pääministeri on
Georgios Andreas Papandreu.
Karamanlis- suvun johtamat konservatiit ovat tällä erää oppositiossa.
Vaaleissa konservatiivit ja sosialistit näyttäisivät lupailleen alentaa veroja ja nostaa eläkkeitä ja parantaa monenlaisia etuuksia.
Vaalilupaukset ovat vaalilupauksia, mutta Kreikassa Pasok- ja Konservatiivipuolueet näyttäisivät toteuttaneenkin vaalilupauksensa ja molempien puolueiden valtakausilla korruption sanotaan kasvaneen ja monenlaiset skandaalitkin näyttäisivät olevan noille puolueille yhteisiä, esim. valtion obligaatioiden myyminen ylihintaan eläkerahastoille. ( HS16.9.2007 )
Kreikan talousihmeestä 1949 - 1974 näytetään kirjoitettavan .... ja siitä, miten Kreikan bkt putosi eniten yhdessä vuodessa tuona ajanjaksona ( n. 5 % ) sotilasjuntan vallan päättyessä.
Ja
myöskin Espanjassa kirjoitetaan olleen Francon valtakauden loppupuolella
1959 - 1974 "El Milagro Espanol", talouden nousukausi.
Mutta
mikähän Kreikan ja Espanjan kansantalouksissa alkoi "mennä pieleen" Kreikan sotilasjuntan ja Francon kauden jälkeen?
Veikko Palvo
Suomessakin lauleltiin 1970-luvulla sotilasjuntan vastaisia Mikis Theodorakiksen sävelmiä, mutta vain mm. Theodorakiksen Zorban tanssi näyttää jääneen jäljelle:
http://www.youtube.com/watch?v=Wx_QZzON ... re=related
Ja
1974 perustettu PASOK-puolue
http://fi.wikipedia.org/wiki/PASOK
näyttäisi jakaneen etuisuuksia varsin avokätisesti valtaanpääsynsä jälkeen 1970-luvun loppupuolelta alkaen, puolueen nykyinen johtaja ja pääministeri on
Georgios Andreas Papandreu.
Karamanlis- suvun johtamat konservatiit ovat tällä erää oppositiossa.
Vaaleissa konservatiivit ja sosialistit näyttäisivät lupailleen alentaa veroja ja nostaa eläkkeitä ja parantaa monenlaisia etuuksia.
Vaalilupaukset ovat vaalilupauksia, mutta Kreikassa Pasok- ja Konservatiivipuolueet näyttäisivät toteuttaneenkin vaalilupauksensa ja molempien puolueiden valtakausilla korruption sanotaan kasvaneen ja monenlaiset skandaalitkin näyttäisivät olevan noille puolueille yhteisiä, esim. valtion obligaatioiden myyminen ylihintaan eläkerahastoille. ( HS16.9.2007 )
Kreikan talousihmeestä 1949 - 1974 näytetään kirjoitettavan .... ja siitä, miten Kreikan bkt putosi eniten yhdessä vuodessa tuona ajanjaksona ( n. 5 % ) sotilasjuntan vallan päättyessä.
Ja
myöskin Espanjassa kirjoitetaan olleen Francon valtakauden loppupuolella
1959 - 1974 "El Milagro Espanol", talouden nousukausi.
Mutta
mikähän Kreikan ja Espanjan kansantalouksissa alkoi "mennä pieleen" Kreikan sotilasjuntan ja Francon kauden jälkeen?
Veikko Palvo
-
Veikko Palvo
- Viestit: 853
- Liittynyt: 12.10.09 13:13
Kreikan sisällissota 1946-49 ja Marshall-apu
Kreikan armeija nousi keväällä 1919 maihin Smyrnassa ja eteni 40 km:n päähän Ankarasta, jossa kärsi tappion Sakaryan taistelussa kesällä 1921.
Kenr. Mustafa Kemalin johtama vastahyökkäys ja Kreikan armeijan tappio Dumplupinarin taistelussa ( n. 200 000 sotilasta molemmilla puolilla )
kesällä 1922 saivat aikaan kreikkalaisten vetäytymisen Smyrnaan ja paon sieltäkin.
Lausannessa
kesällä 1923 tehty rauhansopimus sisälsi sopimuksen väestönvaihdosta, joka tuossa vaiheessa lienee koskenut enää n. 150 000 kreikkalaista ja kaksinkertaista (?) määrää turkkilaisia Kreikasta?
Pakolaisten kokonaismäärien kirjoitetaan olleen 1,22 miljoonaa ( 1,5 milj.? ) kreikkalaista Turkista ja 356 000 turkkilaista ( 0,5 milj.? ) Kreikasta pois.
http://balkanologie.revues.org/index720.html
Turkkilaisille lienee löytynyt tilaa Turkista paenneiden kreikkalaisten jäljiltä, mutta millainen pakolaisten tilanne lienee ollut Kreikassa?
Miljoonan verran etnisiä kreikkalaispakolaisia asutettavana 1920-luvulta alkaen ja
pakolaiset olivat satakunta vuotta eläneet ja asuneet eri maassakin.
Millaisia ristiriitoja lienee syntynyt vai syntyikö?
Britannia, Ranska ja Italia eivät olleet lähteneet maasodankäyntiin, mutta Turkin rannikon saaret jäivät Kreikalle ja mm. Kyproksella oli pitkään erimielisyyksiä.
Veikko Palvo
Kenr. Mustafa Kemalin johtama vastahyökkäys ja Kreikan armeijan tappio Dumplupinarin taistelussa ( n. 200 000 sotilasta molemmilla puolilla )
kesällä 1922 saivat aikaan kreikkalaisten vetäytymisen Smyrnaan ja paon sieltäkin.
Lausannessa
kesällä 1923 tehty rauhansopimus sisälsi sopimuksen väestönvaihdosta, joka tuossa vaiheessa lienee koskenut enää n. 150 000 kreikkalaista ja kaksinkertaista (?) määrää turkkilaisia Kreikasta?
Pakolaisten kokonaismäärien kirjoitetaan olleen 1,22 miljoonaa ( 1,5 milj.? ) kreikkalaista Turkista ja 356 000 turkkilaista ( 0,5 milj.? ) Kreikasta pois.
http://balkanologie.revues.org/index720.html
Turkkilaisille lienee löytynyt tilaa Turkista paenneiden kreikkalaisten jäljiltä, mutta millainen pakolaisten tilanne lienee ollut Kreikassa?
Miljoonan verran etnisiä kreikkalaispakolaisia asutettavana 1920-luvulta alkaen ja
pakolaiset olivat satakunta vuotta eläneet ja asuneet eri maassakin.
Millaisia ristiriitoja lienee syntynyt vai syntyikö?
Britannia, Ranska ja Italia eivät olleet lähteneet maasodankäyntiin, mutta Turkin rannikon saaret jäivät Kreikalle ja mm. Kyproksella oli pitkään erimielisyyksiä.
Veikko Palvo