Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa

Nationalistinen historiankirjoitus on sekin yksi osa politisoitua historiankirjoitusta. Mutta pidän sitä tämän päivän ilmapiirissä rehellisempänä kuin uutuuden valtavirtaan (esim. holokaustin ylikorostaminen) hyppäämistä.

Esimerkkinä moralisoimattomasta tavasta tutkia historiaa pidän esim. Kimmo Rentolaa.

Mitä tulee "maanpettureiden tuomitsemiseen", en ole kyseistä lausuntoa esittänyt historiankirjoittajana, ts. jos kirjoittaisin kirjan, välttäisin jyrkkien adjektiivien käyttöä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa

Ville Kaarnakari vetosi edellä siihen, että hänen romaaniensa henkilöiden Saksa-myöteiset mielipiteet edustavat sota-ajan ajattelua.

Hakaristin varjon (2014) kohdalla puolustusta ei enää voi käyttää, sillä osa tapahtumista on sijoittuu vuoteen 1961, jolloin ntiset Waffen-SS-miehet vetoavat naivisti siihen, että eiväthän he tehneet itse tappaneet partisaania, luovuttivat vain nämä toisten käsiin - ikään kuin eivät olisi tienneet mitä näille tapahtuu. Pääasia tietenkin on, että vaikka ei olisi tehnyt ko. tekoja, niin pelkästään valloittamalla alueen edesauttoi kansanmurhaa.

En kannata sensuuria, mutta ihmettelen, miksi juuri Tammi on kustantanut täman natsismia puolustelevan romaanin, jonka takakannessa sanotaan heidän taistelleen "vapaan Euroopan puolesta".

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa

Veikko Palvo kirjoitti:---
Myös Mikko Porvalin Operaatio Hokki pohjautuu kapteeni I.Honkasen viimeiseen partiomatkaan Petroskoin suunnalle elokuussa 1944.

Ritari I.Honkasen johtama osasto tuhosi mm. Petrovski Jamin huoltokeskuksen ja 500 neuvostosotilasta, isku oli niin onnistunut että venäläisetkin käyttivät sitä esimerkkinä koulutuksessaan hyvin toteutetusta operaatiosta. Venäläispropagandassa puhuttiin tietysti bandiittien raakalaismaisesta teosta puna-armeijan selustassa.

Petrovski Jamin ympärille ja tuo sissi-isku ytimenä lienee "sotakirja" vielä kirjoittamatta.
---
Olihan se raakalaismaista tuhota sairaala henkilökuntineen (naisiakin) ja potilaineen. Tapahtuiko se huomaamattomuudesta vai piittaamattomuudesta, sitä ei liene selvitetty. Suomessa puhutaan samaan tapaan vastaavanlaisista venäläisten teoista - myös pommitustuhoista - vaikka niidenkään todellisista syistä ei ole aina tietoa.
Pentti H. Tikkasen dokumenttiromaanissa Sissi-isku huoltokeskukseen vuodelta 1981 ei muistaakseni mainita koko kenttäsairaalaa.

PS. Täällä "vahinko" varovaisesti huomioidaan: http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi ... w/-/id/409

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa

historioija kirjoitti:
Olihan se raakalaismaista
Kaipa se riippuu vähän siitäkin kummaltako puolelta Petrovski Jamin tuhoamista katsoo,
suomalaiset tuhosivat huoltokeskuksen ja kenttäsairaalankin ja neuvostoliittolaisesta näkökulmasta katsottuna kaukopartio tuhosi sairaalan.

Vähemmän ´rumaa sotaa´ lienee ilmasota, sitä joko palataan tai sitten ei.........?
Olen
tässä lueskellut äskettäin ostamaani Tuomo Soirin kirjaa Iskulaivue:
Lentolaivue 34:n Messerschmitit Kymin lentokentältä käsin Kotkan ilmapuolustuksessa
ajalla 2.8.1943 - 4.9.1944.
Mersujen huoltokin on ollut vaativaa, koneet on saatu käytettyinä, työkaluista ja varaosista on ollut puutetta ja pienimmillään kaksi konetta on ollut lentokunnossa.
Lentäjät ovat olleet taistelutahtoisia, "täristäjistäkin" kirjoitetaan. Tiukkaan paikkaan joutunut pilotti saattoi luhistua henkisesti, lennolle kyllä lähdettiin ja Suomenlahden yltä sitten käännyttiin takaisin ja syyksi sanottiin moottorin "täristäneen."
Nykyisin
Kymin 1943 valmistuneen kentän hallissa pidetään mm. tätä Gloster Gauntlet http://users.kymp.net/mode0449/fin_gt400.htm "kangaspuuurakenteista" kaksitasoa.
Selänpään lentonäytöksessä muutama vuosi sitten Gauntlet lensi samanlaisen taitolento-ohjelman kuin taitolentokonekin. Glosterin lentäjä oli jonkin verran nuorempi kuin lentokone. Gloster Gauntletit ja Gladiatorit olivat talvisotaan annettua länsiapua, mutta hieman vanhentuneita ne olivat jo aikanaankin.

Veikko Palvo

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa

Veikko I Palvo kirjoitti:
historioija kirjoitti:
Olihan se raakalaismaista
Kaipa se riippuu vähän siitäkin kummaltako puolelta Petrovski Jamin tuhoamista katsoo,
suomalaiset tuhosivat huoltokeskuksen ja kenttäsairaalankin ja neuvostoliittolaisesta näkökulmasta katsottuna kaukopartio tuhosi sairaalan.

---
Tarkoitan sitä, että jo sotaa sinänsä ja kaikkea siihen liittyvää tuhoamista ja alistamista on pidettävä lähtökohtaisesti raakalaismaisena. Moraalinen ja oikeudellinen arviointi voi sitten keksiä lieventäviä tai kokonaan puhdistavia asianhaaroja.
Tuon Petrovski Jaminkin tapauksen kaikki seikat eivät tietenkään löydy asiakirjoista. On kuitenkin niin, että mitä tehokkaampaan toimintaan pyritään ja mitä suuremmat omat riskit ovat, sitä vähemmän jaksetaan kiinnittää huomiota häiritseviin tekijöihin kuten mahdollisiin poikkeuskohteisiin. Eivät ilmapommittajatkaan katsoneet voivansa erityisesti väistää sairaaloita, koska se olisi liikaa heikentänyt tuhoamisen tehokkuutta.
Talvella 1942 ei suomalaisilla vielä ollut erityistä syytä pelätä sodanjälkeisiä tilintekoja. Oma puoli näytti olevan vahvasti voitolla. Tämäkin varmuus epäilemättä vähensi harrastusta sodankäynnin inhimillisiin varotoimiin.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa

historioija kirjoitti:

Tarkoitan sitä, että jo sotaa sinänsä ja kaikkea siihen liittyvää tuhoamista ja alistamista on pidettävä lähtökohtaisesti raakalaismaisena.
Noinhan jo Clausewitzkin teoretisoi; sota on rajattoman väkivallan käyttöä - politiikan jatkeena.
Ja toisaalta sanotaan; jos haluaa rauhaa on hankittava Parabellum. Joten onkohan varautuminen sotaan rauhanpuolustamista?

Veikko Palvo

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa

Veikko I Palvo kirjoitti:
historioija kirjoitti:

Tarkoitan sitä, että jo sotaa sinänsä ja kaikkea siihen liittyvää tuhoamista ja alistamista on pidettävä lähtökohtaisesti raakalaismaisena.
Noinhan jo Clausewitzkin teoretisoi; sota on rajattoman väkivallan käyttöä - politiikan jatkeena.
Eikö Clausewitzin maksiimi kuulunut jotenkin niin, että "sota merkitsee väkivaltaa, eikä väkivallan käytöllä ole siinä rajoja" (en pysty tarkistamaan sanamuotoa). Ei hän raakalaismaisuudesta tainnut mitään puhua. (Vrt. ns. Humen giljotiini.)
Ja toisaalta sanotaan; jos haluaa rauhaa on hankittava Parabellum. Joten onkohan varautuminen sotaan rauhanpuolustamista?

Veikko Palvo
Vastauksen kysymykseen täytyy olla myöntävä. Esim. Saksa aloitti 80 vuotta sitten historian ilmeisesti mittavimman rauhanpuolustusoperaation, ja katso: jo kymmenessä vuodessa, toukokuussa 70 vuotta sitten, itse Berliinissäkin vallitsi täydellinen, rikkumaton rauhantila, Stunde null.
(Vanha kunnon Vergilius ei muuten sentään ihan Parabellumia yllyttänyt hankkimaan, katsoipa vain aikansa oloissa asiakseen neuvoa, että si vis pacem, para bellum - jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan (tässä mukaelmana).

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”