Kauppakorkeakoulun professori ehdottaa kriisilääkkeeksi taloushistoriaa

[Tapio Onnela]

Petri Korhosen artikkelissa Taloussanomissa 15.12.2011 haastatellaan Jyväskylän kauppakorkeakoulun professoria Kimmo Alajoutsijärveä, joka syyttää kovin sanoin talouskriisistä taloustieteilijöitä. Alajoutsijärvi toteaa muun muassa, että taloustieteilijöille pitäisi opettaa enemmän taloushistoriaa:

Arkkitehtejä ja insinöörejä voidaan moittia romahtaneista silloista ja hometaloista, mutta ne ovat Alajoutsijärven mukaan pikkujuttuja ekonomistien ja pankkiirien möhläysten rinnalla.

– Me kauppatieteilijät melkein romautimme koko maailmantalouden. Ja se on vieläkin mahdollista, yhdessä poliitikkojen kanssa, hän sanoo.
– Nyt vaarannetaan hyvä systeemi, eli markkinatalous.
...
Taloustieteissä ollaan nyt samanlaisessa tilanteessa kuin missä geopolitiikan opetus oli Neuvostoliiton kaaduttua. Kartat piti piirtää uusiksi, kun entiset blokit ja maiden rajat muuttuivat.

Hän sanoo haluavansa tuoda nyt kauppakorkeakouluihin lisää vastuullisuuden ja taloushistorian opetusta, ettei menneitä virheitä toistettaisi aina uudelleen.

Kauppakorkean professori: Romahdus on meidän syytä (Taloussanomat 15.12.2011)

[Veikko Palvo]

Mutta eikö 1929 pörssiromahdus ollut kultaan sidottujen valuuttojen syytä, sanotaan?
Ja USAsta kriisi ja pula-aika levisi Eurooppaankin, jonka USA auttoi taloudellisesti
jaloilleen Marshall- avulla WW2 jälkeen.
http://www.spiegel.de/fotostrecke/fotos ... 71636.html ja nyt talouskriisi näyttäisi olevan globaalinen, "kaikki" ovat velkaa toisilleen.

Kukahan nyt oikeastaan on velkaa ja kenelle noista veloista?
Onkohan
siten. että nopeat velkojat ja maksujen saajat ovat talouskriisin voittajia?
Vai
onko kriisissä voittajia?

Veikko Palvo

[jsn]

Monet historian ammattilaiset toistelevat usein, ettei historiasta voi suoraan oppia mitään. Näin varmasti onkin, jos asiaa ajatellaan jonkinlaisena kaavamaisena mallintamisena. Historiasta, kuten mistään muustakaan ei voi suoraan oppia mitään, ei edes matematiikasta ja luonnontieteistä. Oppi tulee vasta sitten kun on ajatellut asioita.

Muistan kerran työhaastattelussa kertoneeni opinnäytteessä tutkimistani aiheista ja esitin, että niissä on oikeastaan käsitelty samoja teemoja ja ongelmia aiempina vuosisatoina kuin tuolloin hakemassani työssä. Hän keskeytti minut toteamalla, ettei näistä asioista ole mitään oppimista, koska nyt luomme uutta. En väitä että olisin välttämättä ollut asioiden suhteen tuolloin oikeassa, mutta...ehkä kyse oli enemmän arvovallasta, eikä niinkään historiasta.

Historian paras opetus lienee ehdottomasti siinä, että näkee oman pienuutensa. Monelle vaikuttajalle tämä voi olla ylivoimaista kestää. Tunnetaan tietysti myös maailmanhistorian raskaan sarjan vaikuttajia, jotka olivat poikkeuksellisen inspiroituneita historiasta. Aina se ei takaa onnellista lopputulosta.

Alajoutsijärven puheenvuoro on silti hyvä. Se osoittaa, että toisin kuin syytetään, kauppa- ja taloustieteissä on itse asiassa aina mukana tietty historiallinen perspektiivi.

[Tapio Onnela]

Historian paras opetus lienee ehdottomasti siinä, että näkee oman pienuutensa. Monelle vaikuttajalle tämä voi olla ylivoimaista kestää. Tunnetaan tietysti myös maailmanhistorian raskaan sarjan vaikuttajia, jotka olivat poikkeuksellisen inspiroituneita historiasta. Aina se ei takaa onnellista lopputulosta.

Samaa mieltä. Näyttäisi, että monet eritäin hyvin menestyneet yritysjohtajat ovat olleet inspiroituneita humanistista tieteistä ja onnistuneet luomaan nimenomaan jotain ihan uutta. Tuollaisista vaikuttajista tulee mieleeni esim. Koneen Pekka Herlin, joka varsinkin uransa alkupuolella oli paljon tekemisissä kulttuurivaikuttajien kanssa. Applen luoja Stewe Jobbs ainakin omien sanojensa mukaan halusi yhdistää humanismin ja teknologian.

[Tapio Onnela]

Poistin tästä muutaman viestin joissa keskustelu ajautui käsittelemään nykyhetken talouskriisiä ilman selkeää yhteyttä historiallisiin tulkintoihin tai historiatieteen asemaan taloustieteen opetuksessa. Yritetään pysyä mahdollisimman hyvin asiassa, vaikka sinällään kiinnostavaa olisikin pohtia nykyhetken akuutteja ongelmiakin.

[Vetehinen]

Poistin tästä muutaman viestin joissa keskustelu ajautui käsittelemään nykyhetken talouskriisiä ilman selkeää yhteyttä historiallisiin tulkintoihin tai historiatieteen asemaan taloustieteen opetuksessa.

Alajoutsijärvi ei puhunut historiasta yleensä vaan taloushistoriasta, tämä nyt vaan pikkuisena tarkennuksena, kun lukihäiriöitä pukkaa tulemaan, ja voipi vielä olla ettet tiedä edes mitä taloushistoria tarkoittaa varsinkin kun kyse on kauppatieteilijöille suunnatusta taloushistoriasta. Mitä se sinun mielestäsi Onnela sisältää?

[Vetehinen]

Näyttäisi, että monet eritäin hyvin menestyneet yritysjohtajat ovat olleet inspiroituneita humanistista tieteistä ja onnistuneet luomaan nimenomaan jotain ihan uutta. Tuollaisista vaikuttajista tulee mieleeni esim. Koneen Pekka Herlin, joka varsinkin uransa alkupuolella oli paljon tekemisissä kulttuurivaikuttajien kanssa. Applen luoja Stewe Jobbs ainakin omien sanojensa mukaan halusi yhdistää humanismin ja teknologian.

Tietenkin varsin monet ihmiset ovat "inspiroituneita" mm taiteesta ja kirjallisuudesta, mutta epäilen "inspiroitumista" taidehistoriasta tai kirjallisuustieteestä, kielitieteestä, arkeologiasta tai muista humanistisista tieteistä. En oikein osaa laskea myöskään seurusteluja kulttuurivaikuttajien kanssa, hyvää muotoilua ja ohjelmiston käyttöliittymää humanististen "tieteiden" ansioksi ja lopuksi vielä sekin, ettei noista mikään koske taloushistoriaa, jonka piti olla ketjun varsinainen aihe.

Ilmeinen vaikeus puhua varsinaisesta taloushistoriasta, ketjun aiheesta, kielii ehkä siitä, ettei tiedetä tai tunneta itse taloushistoriaa ja tämä tuntuu koskevan erityisesti "humanisteja" ja rohkenen epäillä, että talouselämän puolella tunnetaan taloushistoriaa paremmin kuin humanistien keskuudessa, humanistien joille usein jo sana talous on lähes kirosana, joka asenne tietenkin jo estää lähemmän tutustumisen aiheeseen, jonka seurauksena on puhuttava yleisellä tasolla ympäripyöreitä humanistisista tieteistä.

Stewe Jobs muuten kirjoitetaan Steve Jobs.