Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Veikko Palvo kirjoitti: "Paateneen ajan merkittävimpänä operaationa Kivikko itse piti Puutoisten partisaaniprikaatin jäljitystä koko sen sotaretkellä suomalaislinjojen taakse sekä osallistumista sen tuhoamiseen."
Ja
"Tämän operaation aikana Kivikko kertoi menettäneensä lukuisia läheisiä asetovereitaan,
muutaman näistä partisaanien osittain syöminä."

Onko Puutoisten partisaanienkaan retki perusteellisesti tutkittu ja selvitetty?

Veikko Palvo
Dmitri Frolov kirjoittaa Nykypäivä-lehdessä 2.11.2010 ( suomennettu )
http://www.klubi.biz/sotavangit/perus.php?id=112 "Vuonna 1941 perustettiin Karjalan rintaman sotatoimialueella NKVD:n ja Karjalan kommunistisen puolueen aluekomitean johdolla 17 partisaaniosastoa kokonaislukumäärältään 1196 henkilöä."
ja
"Kaikkiaan muodostettiin 1941 - 1944 30 (partisaani) osastoa, joissa oli noin neljä tuhatta henkeä."

Dmitri Frolov kirjoittaa partisaanien ennemmin ampuneen itsensä kuin antautuneen ja
sanoo suomalaisten taistelutahdon olleen heikon, koska suomalaisia jopa antautuikin.
mm.
"NKVD-ltn Novikov, ´Krasnyi partisan-osasto" otti vangiksi haavoittuneen jääkäripataljoonan sotilaan, 1920 H:gissä syntyneen Onni Hiltusen.......
"kuulustelin lyhyesti......luonnollisesti hänet täytyi tuhota ´gek´-kiväärillä ampumalla."
Dmitri Frolov kirj. myöskin kansainväisistä laeista viitaten sitä mainitsematta
"laittomiin taistelijoihin."

Neuvostopartisaanien tuhoamia suomalaissiviilejä Suomen alueella ja poltettuja suomalaiskyliä D.Frolov ei mainitse ja
kirjoittaa Karjalan kommunistisen puolueen partisaaneista mainitsematta
O.W.Kuusisen Karjalais-Suomalaista Sosialistista Neuvostotasavaltaa ( 3.1940 - 1956 )

Mitenkähän mm. helsinkiläissyntyisen Onni Hiltusen, haavoittuneena vangiksi jääneen sotilaan, teloitus partisaanien toimesta on Suomessa arkistoihin talletettu?
Ja
neuvostopartisaanien toiminta mm. Itä-Karjalassa liittyen myöskin paljon keskustelua aiheuttaneisiin siirtoleireihin, Dmitri Frolov´kin viittaa neuvostopartisaanien yhteyksiin näihin siirtoleiriläisiin?

Leirien
vartiointi ei näytä olleen kovinkaan tarkkaa ja tiukkaa koska partisaanit ovat pystyneet pitämään yhteyttä, mutta tukeutuminen siviileihin esim. muonituksen osalta ei näytä olleen mahdollista?

Veikko Palvo

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Kuvaus retkestä on mm. Lassi Saressalon tutkimuksessa "Päämajan kaukopartiot jatkosodassa". Juva 2010.
Saressalon kirjassa on melko hyvä kuvaus tuosta Petrovskij Jam:in tuhoamistapahtumasta sivuilla 113-120

Petrovskij Jam - hävitys- ja tiedustelukomennuskunta Honkasen partiomatka 8.-16.2.1942

Oma kirjani on 2. p vuodelta 1987, joten mainitsemasi vuosiluku lienee 3. uusintapainoksen ilmestymisvuosi.

Oikeasti tuon kirjan ensipainoksen hinta hivelee likimain taivaissa eli 60-120€ välillä.

Saressalo Lassi Päämajan kaukopartiot jatkosodassa
Wsoy, 1987, 358+valokuvaliite s., 1. painos

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Eero Elfvengren, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Oulun yliopiston dosentti,
FL Matti Kosonen, Itä - Suomen yliopisto ja
Hist.tieteiden kandidaatti Einar Laidinen, Petroskoin yliopisto :
Vihollisen selustassa
Päämajan tiedustelu Neuvosto - Karjalassa 1939 - 1944, Otava 2010
sivut 282 - 283.
"Suomalaisen tiedustelu- ja tuhotyöryhmän hyökkäyksestä Petrovski Jamiin,
Karjalan arkistoissa on tästä asiasta niukasti tietoja."
"Ensimmäinen maininta on 15.2.1942, jolloin rautatierakennusviraston ja Sorokan leirin varajohtaja Vojevoda raportoi Karjalan NKVD:n johtajalle Mihail Baskakoville:
Helmikuun 11. ja 12. päivän välisenä yönä 1942 ( kello 2 ) lukumäärältään tuntematon suomalainen tuhotyöryhmä suoritti hyökkäyksen Petrovski Jamin varuskuntaan, jonka vieressä sijaitsi NKVD:n Sorokan leirin
3. osaston 1. leirikeskuksen kolonna."......

"Hyökkäyksen seurauksena neljä henkeä kuoli ja 9 haavoittui ja lisäksi sotilaskylän alueella sai surmansa 2 henkeä."
"Kolonnan päällikkö Popov piiloutui metsään, vartiointiyksikkö ei tehnyt vastarintaa, jätettyään vangit ( noin 400 henkeä ) he puolustivat itseään kasarmin luona."
Vangit
ryöstivät ruokatavarakaupan ja sotilaskylässä yleistä pakokauhua hyväkseen käyttäen muutamia asuntoja ryöstettiin.

"Sotavanki, vääpeli Yrjö Komulainen 4. Tiedustelu- ja tuhotyöpataljoonasta ( = Er.P 4 ) todisti kuulustelussa 6.3.1944 : Petrovski Jamissa tuhottiin useita puna-armeijan varastoja, räjäytettiin jopa 500 autoa ja surmattiin noin 300 puna-armeijalaista."

"Sodan jälkeen Petrovski Jamin tapahtumille annettiin poliittinen luonne."
"Suomalaisen
tuhotyöryhmän toimet esitettiin hyökkäyksenä sotasairaalaa vastaan."
"Sen
sijaan ei kerrottu sanaakaan neuvostovaruskunnasta, sotilaskylästä eikä vankien paikallaolosta."

Eikö tuo neuvostoarkistojen tieto sota-ajalta jätä avoimeksi sotasairaalan olemassaolonkin?
Ja Sorokan ( nkvd- ? ) leirin varajohtaja raportoi 15.2.1942 nkvd:lle tappioiden olleen 6 kuollutta ja 9 haavoittunutta.

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Ylen Ajankohtainen kakkonen 16.10.2012:
Venäläistutkimus jatkosodasta: Suomalaissotilaat tuhosivat sairaalan tarkoituksella
Venäjällä ilmestyneen tutkimuksen mukaan Päämajan kaukopartio hyökkäsi tarkoituksella kenttäsairaalaan Petrovski Jamissa helmikuussa 1942. Hyökkäystä on pidetty menestyksenä Suomen sotahistoriassa.
http://yle.fi/uutiset/venalaistutkimus_ ... la/6337575
Nyt, 70 vuotta tapahtumien jälkeen,  majuri evp. Peter Repnikov on julkaissut tapahtumiin liittyen kirjan Petrovski Jam - suunniteltu tragedia.

- Suomalaiset tuhosivat tahallaan kenttäsairaala 2212:n Petrovski Jamissa. Sairaalassa oli kolme osastoa eri rakennuksissa: kirurginen osasto, vuodeosasto ja lievemmin haavoittuneiden osasto.

Repnikov on löytänyt Venäjän armeijan sotilaslääketieteen arkistosta mm. 13.2.1942 päivätyn sairaalan johtajan raportin, jossa kuvataan, kuinka suomalaiset hyökkäsivät ensin sairaala-alueen suojana olleiden sotilaiden asuntolaan eliminoidakseen aseellisen vastarinnan. Sen jälkeen muut rakennukset sytytettiin tuleen ja pakenevia ammuttiin.

- Sairaalan henkilökunnasta sai surmansa 28, potilaita kuoli 9, siviilejä 15 ja vankeja 6. Puna-armeijan sotilaita meni koko  Petrovski Jamin hyökkäyksessä noin 40,  Repnikov luettelee.
... ...
”Sairaalasta ei tiedetty”

Petrovski Jamin tuhoiskussa mukana ollut  Karl Norrgård, 90  kiistää venäläisväitteet.

- Kohteesta oli tarkat sotavangilta saadut ennakkotiedot, mutta sairaalasta hän ei maininnut mitään.

Sairaalarakennuksista kaksi oli Paavo Lukkarin johtaman ryhmän hyökkäysalueella.

- Ei Lukkari pystynyt sanomaan että siellä olisi ollut sairaala millään tavalla. jossakin olis pitänyt olla edes punaisen ristin merkki näkyvissä.

Kaukopartioiden partiokertomuksia ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alkuperäisinä tallessa. Materiaali määrättiin hävitettäviksi vuonna 1944, kun sodan lopputulos oli näkyvissä.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Eihän se Tapio ollutkaan joka näin sanoi, vaikka asia kuitenkin on aivan totta :)
Kaukopartioiden partiokertomuksia ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alkuperäisinä tallessa. Materiaali määrättiin hävitettäviksi vuonna 1944, kun sodan lopputulos oli näkyvissä.
Heti alkuun kommentti YLEn kohuohjelmasta: Se lienee tehty nähtävästi venäläisen "tutkimuskirjan" myynnin edistämiseksi Suomessa.

Oliko NL allekirjoittanut ja ratifioinut Geneven ja Haagin kansainväliset sopimukset sodankäynnin "sääntöjä" koskien viime sotien aikana? Kukahan tietäisi valottaa asiasta? Minulla on kyllä omat mielikuvani tuostakin asiasta. Venäläis"tutkija" tuntui nostavan juuri tuota asiaa kovastikin esille nähdyssä TV-ohjelmassa.

Aiheesta löytyikin juttua:

http://todellisuus.org/index.php?topic=1241.45;wap2


Todistettavasti juuri NL käytti esim. räjähtäviä luoteja, pommitti siviikohteita Suomessa molempien sotien aikana ja hävitti siviilikohteita tappaen lapsia, naisia ja vanhuksia lukuisilla partioiskuillaan rajan pinnassa yms.

TV -ohjelmassa vilaukselta nähdyistä muutamasta dokumenttikirjasta on seuraavassa lyhyt esittely.

Petrovskij Jam - hävitys- ja tiedustelukomennuskunta Honkasen partiomatka 8.-16.2.1942


Saressalon kirjassa on melko hyvä kuvaus tuosta Petrovskij Jam:in tuhoamistapahtumasta sivuilla 113-120

s. 113:
"Komennuskunnan vahvuudeksi tuli kaikkiaan 100 miestä. Heistä tuli Osasto Kuismasesta 4+17+14=35, Osasto Marttinasta 1+12+4=17 ja Osasto Laguksesta 2+8+38=48 miestä."
"Komennuskunnan johtajana toimi luutnantti Ilmari Honkanen (Os.Marttina) ja varajohtajana luutnantti Vladi Marmo (Os. Kuismanen)

Sivulla 115 on karttakuva Uikujärven ympärillä olevasta alueesta ja siinä oleva kohde 4 on Uikujärven takana. Juuri tuolla TV-dokumentissä sairaalaksi kerrottu kohde nro 4 oli.

s. 116:
"Vänrikki Jounin osasto eteni puoleen yöhön mennessä kohteen numero 4 lähelle ja pääsi sen reunalle juuri kun ensimäiset laukaukset kajahtelivat pohjoisempana. Osasto ei kuitenkaan ennättänyt ryhmittyä varsinaiseen taisteluryhmitykseen vaan joutui hyökkäämään yhtenä joukkona kylään. Yllättävää oli, että täällä vihollinen tuntui olevan valmiina vastaanottamaan hyökkääjiä. Taloista ryntäsi välittömästi ensimmäisten laukausten kajahdettua valmiksi lumipuvuissa olevia miehiä, jotka ryhmittyivät nopeasti puolustukseen. Näin oli taloihin pääsy mahdotonta ja niihin voitiinkin heitellä sytytysrasiat vain ikkunoiden kautta. Vihollinen ryhtyi myös vastaiskuun. Reilun tunnin taistelun jälkeen kohteeseen saapuivat yhtäaikaa Osasto Kontula ja Osasto Hämäläinen. Nämä olivat saaneet tietää kohteessa sattuneista menetyksistä ja vihollisen voimakkaasta vastarinnasta. Tuoreiden miesten taistellessa vihollisen kanssa ja pelastaessaan haavoittuneita vetäytyivät Jounin miehet kokoontumispaikalle, jonne haavoittuneita kuljettavat apujoukot pian saapuivat. Osasto Jounista kaatuivat kersantti Kosola, alikersantti Halme, jääkäri Heiman ja jääkäri Keskinen ja haavoittuivat vänrikki Jouni, jääkäri Usmi, jääkäri Karvonen ja pioneeri Jääskeläinen."
s. 117:
"Hyökkäys Petrovskij Jamiin oli menestys. Viholliselle tuotettiin n. 500 miehen tappiot, lisäksi vielä palaviin taloihin jääneet. Mukana tuotiin viisi sotavankia. Kaikkiaan 25 autoa saatiin tuhottua kokonaan ja käsikranaateilla ja panssariluodeilla vahingoitettiin lähes viittäkymmentä autoa. Rakennusten tuhoamisen yhteydessä hävitettiin autokorjaamo, autonkumivarasto, polttoainevarasto, jossa oli n. 6000 litraa polttoainetta, n. 300 hevosta, 120 paalia heiniä, rekikorjaamo rekineen, kenttäleipomo, vaatevarasto, suurikokoinen kangasteltta ja noin 60 asuin- tai varastorakennusta.
Mutta omiakin tapioita tuli. Hyökkäyksessä kaatui viisi miestä ja haavoittui kuusi. Lisäksi kaksi sai lieviä vammoja räjäytysten yhteydessä ja yksi latumiinasta."


Saressalo Lassi Päämajan kaukopartiot jatkosodassa
Wsoy, 1987, 358+valokuvaliite s., 1. painos

---

Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoaminen oli sotiemme hurjimpia sissitoimia
Kirjassa Olimme Päämajan kaukopartiomiehiä on sivuilla 145-158 perusteellinen selostus ja runsaasti kuvia Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamisesta otsikolla Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoaminen oli sotiemme hurjimpia sissitoimia.

Tammikuussa 1942 teki Osasto Marttinan 19 -miehinen kaukopartio, luutnantti Ilmari Honkasen johdolla, kaukopartioreissun Äänisen yli sen leveimmältä kohdalta ja sai siepatuksi huoltovääpelin vangiksi. Tämä kertoi tarkat tiedot huoltokeskuksesta, joka oli juuri siirretty Danilovasta Uikujärven etelärannalle Petrovski Jamiin. Saatujen tietojen mukaan huoltokeskuksen tuli palvella koko Maaselän kannaksen vastaista rintamaa. Tämä kaukopartioreissu tehtiin 16.1.-22.1.1942.

Vihollisen tappiota luetellaan sivulla 154 liki yhden sivun verran ja niistä voisin mainita mm.

3 linja-autoa, 16 henkilöautoa, 33 kuorma-autoa, eli yhteensä 52 täydellisesti tuhottua autoa, 40-50 ps-luodeilla ja käsikranaateilla osittain käyttökelvottomaksi tehtyä kuorma-autoa , autokorjaamo, autonvaraosavarasto, 150 autonkumia sis. autokuorma, n. 6000 litran polttoainevarasto moottoripumppuineen, letkuineen ja varusteineen, n. 300 hevosta, joista noin 250 hevoskenttäsairaalassa, 120 paalia heiniä, yht. n. 5000 kg, heinävarasto kirkkoon sijoitettun tallin tarvetta varten, kuormastokorjaamo, jossa noin 30 rekeä, 25-30 tynnyriä tervaa, a-varasto 12x30m, jossa seitsemän panoslaatikkokasaa kooltaan á 2x3x5m, elintarvikevarasto 20-40 m, kuivattua leipää sis. varasto 10x30x3m, kalavarasto ja n. 3000 kg turskaa, kenttäleipomo, vaatevarasto, 50 kpl peitehuopia, erittäin suuri ikkunallinen teltta, n. 60 asuin- ja varastorakennusta yms.

s.154:
"Into Kuismasen mukaan Petrovski Jamin tapaus lienee ainoa, jolloin vihollinen on ilmoittanut tappionsa vielä suomalaistenkin laskemia suuremmiksi."
Myös ilmatiedustelu oli havainnut kyseisen tukikohdan syntymisen ja tuhon. Sivuilla 150 ja 155 on Marttisen kirjassa mainintoja kuinka Joppe Karhunen kirjoissaan on kertonut, miten hävittäjälaivue 24:n lentäjät seurasivat ja häiritsivät tukikohdan toimintaa ja lopulta tarkastelivat sen tuhoja.

Marttinen Eero - Tikkanen Jorma Olimme Päämajan kaukopartiomiehiä
Wsoy, 2004, 334 s., 3.p

---

Sissisotaa Kaukopartiossa Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42

Osasto Marttinan partiokertomukset ( osa I ) 1941-42 -kirjassa on vähintään yksi kuvaus kaikista osasto Marttinan kaukopartiokertomuksista vuosilta 1941-42. Kaikkiaan niitä on 75 kpl. Mukana I -osassa on partiot 1-46. Teossarjan osassa II on loput partiokertomuskuvaukset 46-75 vuosilta 1943-44. Monien partiokertomusten tietoja lienee täydennetty ja kerätty jälkikäteen usealta eri taholta.

Lukijalle -osassa kerrotaan kuinka Osasto Marttinan Asevelikerhon arkisto on pääosin hukkateillä ja että tässä osassa esitellään sen yhtä osaa, joka muodostuu osasto Marttinan partiokertomuksista.

Tammikuussa 1942 teki Osasto Marttinan 19 -miehinen kaukopartio nro 30, (sivut 346-350), luutnantti Ilmari Honkasen johdolla, kaukopartioreissun Äänisen yli sen leveimmältä kohdalta. Partio sai 21.1.1942 siepatuksi huoltovääpeli Boris Hohlogorskij:n vangiksi iskettyään liikenteenlaskentaa suorittaessaan 2:n kuorma-auton kimppuun. Vanki kertoi tarkat tiedot huoltokeskuksesta, jonka oli määrä vastata mm. Karhumäen Ryhmän huollosta. Kirjan mukaan tieto huoltokeskuksesta oli suomalaisille uusi ja sen merkitys oivallettiin välittömästi. Tämä kaukopartioreissu tehtiin 16.1.-22.1.1942.

Partiokertomuksen nro 32 on laatinut Paavo Lukkari ja mukana on myöskin uudempi 1981 tehty Lukkarin muistelma, s.369-370.

Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42 nrot 30, (s.346-350) ja 32, (s.356-379)

Partiokuvaus 32 on se varsinainen kuvaus iskusta Petrovski Jamiin ja se on niin laaja, että en sitä ala referoimaan sen tarkemmin. Mukana on mm. tarkat kokoonpanoluettelot, aseistus, varustus ja useita karttapiirroksia. Mainintoja tuhotuista sairaaloista en äkikseltään siitä löytänyt, mutta kuvaus kohteen 4 tuhosta ja Taisteluryhmä Jounin avuksi tulleista 2:sta muusta taisteluryhmästä, Kontula (kohde 5) ja Hämäläinen (kohde 6) kyllä löytyy.

s. 363:
"Vänrikki Jounin sissijoukkue ei ehtinyt ryhmittyä lainkaan taistelun jo alkaessa, vaan hyökkäsi yhdessä rytäkässä kohteeseen 4. Vihollinen oli tällä kertaa valmiina ja esti tarkalla puolustusryhmityksellään hyökkäävien sissien etenemisen. Kohteeseen ei päästy, ainoastaan voitiin heitellä polttorasioita ikkunoista sisään. Tulitus kesti toista tuntia. Jounin joukkueen menetyksistä ja ongelmista vihollisen vastarinnan nujertamiseksi ehti kiiriä sana Kontulan ja Hämäläisen korviin, jolloin he riensivät Jounin avuksi jatkamaan taistelua ja auttamaan haavoittuneita."
Janhila Jaana Sissisotaa kaukopartiossa. Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42
Minerva, 2009, 622+valokuvaliitteet s., 1.p

Lisää hyökkäyksestä Petrovski Jam:iin löytyy ainakin seuraavista kirjoista:

Pentti H. Tikkanen: Sissi-isku huoltokeskukseen, (1981), Idässä palaa (2007) ja Valiosissit kaukopartiossa (2004)
Joppe Karhunen Sissejä linjojen taakse (1958) Tässä kirjassa kerrotaan mm. että tuhotuksi mainittu kenttäleipomo 444 jäikin polttamatta, mikä todettiin mm. ilmakuvauksin.
Pentti Pirhonen Sissien sotaa (1980) Siinäkin on lyhyt kuvaus tapahtumasta.

Kansa Taisteli 2/1972 käsittelee tapahtumaa laajemminkin. (Tätäpä täytyykin tutkia tarkemmin ja noutaa tuo lehti varastosta mahdollista kommentointia varten)

Loppuun vielä kommenttina, että Taisteluryhmä Lukkari vastasi kohteen 3 tuhoamisesta.
Viimeksi muokannut Niitä sun näitä, 17.10.12 15:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Niitä sun näitä kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Kaukopartioiden partiokertomuksia ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alkuperäisinä tallessa. Materiaali määrättiin hävitettäviksi vuonna 1944, kun sodan lopputulos oli näkyvissä.
Pyytäisin tarkkuutta lainauksissa. Minä en kirjoittanut tuota, vaan teksti on lainaus Ylen tekstistä.
Niitä sun näitä kirjoitti: Heti alkuun kommentti YLEn kohuohjelmasta: Se lienee tehty nähtävästi venäläisen "tutkimuskirjan" myynnin edistämiseksi Suomessa.
...
Venäläis"tutkija" tuntui nostavan juuri tuota asiaa kovastikin esille nähdyssä TV-ohjelmassa.
Mikä saa sinut olettamaan, että ohjelma olisi tehty kirjan myynnin edistämiseksi Suomessa. Väite on sen verran rankka, että pyytäisin tästä nyt jonkinlaista evidenssiä ja vetämään väitteen pois mikäli et voi sitä todentaa. Mielestäni ohjelmassa tuotiin aika hyvin esille molempien puolien näkökannat.

Entä onko sinulla jokin erityinen syy laitta sana tutkija lainausmerkkeihin?

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Tapio Onnela kirjoitti:Mikä saa sinut olettamaan, että ohjelma olisi tehty kirjan myynnin edistämiseksi Suomessa. Väite on sen verran rankka, että pyytäisin tästä nyt jonkinlaista evidenssiä ja vetämään väitteen pois mikäli et voi sitä todentaa. Mielestäni ohjelmassa tuotiin aika hyvin esille molempien puolien näkökannat.
Sitä sanotaan vaikkapa nyt omaksi mielipiteeksi. Ei kait muuten saataisi tällaisia otsikoita iltapäivälehteen:
YLE: Venäläistutkija syyttää suomalaista kaukopartiota sotarikoksesta
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 83313.html
Venäläinen historioitsija väittää tuoreessa kirjassaan suomalaisten jatkosodan menestyksekkäimmän kaukopartioiskun olleen tahallinen sotarikos.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Niitä sun näitä kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Mikä saa sinut olettamaan, että ohjelma olisi tehty kirjan myynnin edistämiseksi Suomessa. Väite on sen verran rankka, että pyytäisin tästä nyt jonkinlaista evidenssiä ja vetämään väitteen pois mikäli et voi sitä todentaa. Mielestäni ohjelmassa tuotiin aika hyvin esille molempien puolien näkökannat.
Sitä sanotaan vaikkapa nyt omaksi mielipiteeksi. Ei kait muuten saataisi tällaisia otsikoita iltapäivälehteen:
Mielipidekin pitäisi pystyä edes jotenkin perustelemaan. Se, että iltapäivälehdet kirjoittavat ohjelman jälkeen ohjelmasta jotakin ei kyllä mitenkään todista sitä, että ohjelma olisi tehty kirjan myynnin edistämiseksi. Sinulla ei ole tuon mielipiteesi tueksi yhtään mitään. Väite on ohjelman tekijöitä kohtaan erittäin halpamainen.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Tapio Onnela kirjoitti:
Niitä sun näitä kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Mikä saa sinut olettamaan, että ohjelma olisi tehty kirjan myynnin edistämiseksi Suomessa. Väite on sen verran rankka, että pyytäisin tästä nyt jonkinlaista evidenssiä ja vetämään väitteen pois mikäli et voi sitä todentaa. Mielestäni ohjelmassa tuotiin aika hyvin esille molempien puolien näkökannat.
Sitä sanotaan vaikkapa nyt omaksi mielipiteeksi. Ei kait muuten saataisi tällaisia otsikoita iltapäivälehteen:
Mielipidekin pitäisi pystyä edes jotenkin perustelemaan. Se, että iltapäivälehdet kirjoittavat ohjelman jälkeen ohjelmasta jotakin ei kyllä mitenkään todista sitä, että ohjelma olisi tehty kirjan myynnin edistämiseksi. Sinulla ei ole tuon mielipiteesi tueksi yhtään mitään. Väite on ohjelman tekijöitä kohtaan erittäin halpamainen.
Itsekin epäilen samaa kuin Niitä sun näitä. Haetaan sensaatiota ja jos iltapäivälehtien malli tähän toimii, siitä kirjasta ei sitten paljon mitään tukea sensaatiolle löydykään.

Syytät Onnela kyllä aika vahvasti. Miksi sinulle pitäisi perustella mielipiteet?

Eihän tänne uskalla kukaan tulla kirjoittamaan kun moderaattorit ovat kärkkäänä syyttelemässä vääristä mielipiteistä. Täällä on kai alle kymmenen kirjoittajaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Tapio Onnela kirjoitti:Mikä saa sinut olettamaan, että ohjelma olisi tehty kirjan myynnin edistämiseksi Suomessa. Väite on sen verran rankka, että pyytäisin tästä nyt jonkinlaista evidenssiä ja vetämään väitteen pois mikäli et voi sitä todentaa. Mielestäni ohjelmassa tuotiin aika hyvin esille molempien puolien näkökannat.
Niitä sun näitä kirjoitti:Sitä sanotaan vaikkapa nyt omaksi mielipiteeksi. Ei kait muuten saataisi tällaisia otsikoita iltapäivälehteen:
Vetehinen kirjoitti: Itsekin epäilen samaa kuin Niitä sun näitä. Haetaan sensaatiota ja jos iltapäivälehtien malli tähän toimii, siitä kirjasta ei sitten paljon mitään tukea sensaatiolle löydykään.

Syytät Onnela kyllä aika vahvasti. Miksi sinulle pitäisi perustella mielipiteet?

Eihän tänne uskalla kukaan tulla kirjoittamaan kun moderaattorit ovat kärkkäänä syyttelemässä vääristä mielipiteistä. Täällä on kai alle kymmenen kirjoittajaa.
Tässä meillä on jälleen malliesimerkki nimimerkkien taakse kätkeytymisen ongelmista.

Kaksi nimimerkin suojassa kirjoittelevaa henkilöä väittää, että Ylen omalla nimellään ohjelmia tekevät henkilöt olisivat tehneet Petrovski Jamin tapahtumista kertovan ohjelman edistääkseen kirjan myyntiä. Väitteen tueksi ei esitetä mitään, vain oma "mielipide". Huomauttaisin, että tässä nyt lähestytään jo toimittajien kunnianloukkausta.

En ole yllättynyt, että nimimerkki Vetehinen ei halua ymmärtää ongelmaa, joka tässä nyt on nähtävillä: eroa oman mielipiteen ja väitteen esittämisen ja sen perustelemisen välillä.

Nimimerkit voivat luonnollisesti olla ihan mitä mieltä tahansa ohjelmasta, mutta jos väitetään, että se tehtiin myynninedistämistarkoituksessa tuo väite pitää perustella.

Suosittelen lämpimästi tätä tekstiä kaikille, myös omalla nimellään foorumille kirjoittaville:

Argumentointi ja argumentoiva kirjoittaminen
Argumentoinnilla voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita: mielipiteiden tai kritiikin esittämistä ja niiden perustelua, vertailujen ja analogioiden esittämistä, jopa suostuttelevaa kielenkäyttöä. Tieteellisessä kirjoittamisessa argumentointi tarkoittaa ennen muuta sitä, että tekstissä selostetut valinnat, tulkinnat ja päätelmät on perusteltava. Tieteelliset perustelut eivät voi olla pelkkiä mielipiteitä; ne eivät saa olla subjektiivisia, suostuttelevia taikka tunteeseen tai yleisiin totuuksiin vetoavia.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Hyvä, juuri tämän tyyppistä kommenttia olen odotellut muutaman viikon ajan, enkä ymmärtääkseni ole ainoa...!

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Eki kirjoitti: Karjalan Sivistysseuran nettisivulla olevaan valokuvasarjaan

http://dev05.coderum.net/kokoelmat/it%C ... ajan-aunus

Yhdessä kuvassa on "Kalajärven vankeja." Petrovski Jamiin taivaltaessaan Osasto Honkanen kulki Kalajärven parakkikylän läpi, jossa oli neuvostoliittolainen vankileiri. En osaa sanoa, ovatko kuvan hiihtäjät tuolta vankileiriltä vapaaksi päästettyjä neuvostoliittolaisia ja mihin ovat hiihtämässä... Vai ovatko itse Petrovski Jamissa vapautettuja pakkotyövankeja, jotka tiettävästi ainakin ryöstivät huoltokeskuksen muonavaraston.

Ymmärtäisin, että Petrovski Jamin operaatio oli samantyyppinen kuin maaliskuussa 1942 Vodla-joen suulle tehty, onnettomasti päättynyt hävitysretki.
Oliko tuo 3.1942 onnettomasti päättynyt hävitysretki Osasto Uimosen?
Ltn EA Uimonen ja lisäksi 6 - 7 kaatuivat osaston törmättyä suurehkoon puna-armeijan osastoon.
Petrovskij Jamin huoltokeskuksen tuhoamisesta ja viholliselle aiheutetuista tappioista
löytyy http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4471906 tämä alkuperäisraportti.
Ja
olisivatkohan nuo Kalajärven ja Petrovskij Jamin vangit olleet radanrakennustöihin ja linnoitustöihin käytettyjä?
Petrovskij Jamin suunnalla mm. 367 D. näyttää kootun siperialaisista nostomiehistä, sekä vankileireiltä, Div. tuli miltei kokonaan tuhotuksi Krivin taisteluissa 6-7.2.1942.
Pakkotyöleireiltä
koottujen kouluttamattomien joukkojen käyttö taisteluissa ei näyttäisi olleen hyödyllistä?

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Tapio Onnela kirjoitti:Kaksi nimimerkin suojassa kirjoittelevaa henkilöä väittää, että Ylen omalla nimellään ohjelmia tekevät henkilöt olisivat tehneet Petrovski Jamin tapahtumista kertovan ohjelman edistääkseen kirjan myyntiä. Väitteen tueksi ei esitetä mitään, vain oma "mielipide". Huomauttaisin, että tässä nyt lähestytään jo toimittajien kunnianloukkausta.
En kyllä näe Niitä sun näitä kirjoituksessa sellaista mistä häntä syyttelet.

Niitä sun näitä esitti epäilynsä. Ei hän mitään varmana esittänyt.

Heti alkuun kommentti YLEn kohuohjelmasta: Se lienee tehty nähtävästi venäläisen "tutkimuskirjan" myynnin edistämiseksi Suomessa.

Epäilen samaa kun luin Niitä sun näitän suomalaisten kertomuksia samasta tapahtumasta.

Parempi keskustella asiasta: tapahtumista ja siitä kirjasta. Olet jo Onnela tuonut esille oman mielipiteesi, että uutisen epäily myynninedistämisestä on kunnianloukkaus. Perustelepas itse mielipiteesi ja näytä mallia! Ellet perustele, niin eikös jätetä tämä kärpäsestä härkänen ja palata takaisin asiaan?

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Petrovskij Jamin huoltokeskusisku ja Maj. Majewskin sissi-isku Maj Guban aseman alueelle näyttää liittyneen Sorokka-suunnitelmaa edeltävään
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 tiedustelutoimintaan. Ltn Tuomas Mustonen / Maanpuolustuskorkeakoulu / Pro gradu toukokuussa 2011.

Suomalaiset olivat valloittaneet Muurmannin radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella 1941 loppuun mennessä. Mutta länsiliittoutuneitten apulähetykset NL:lle kulkivat
neuvostolaisten syksyllä 1940 valmistunutta yhdysrataa Sorokasta Vologda-Arkangel-radalle ja edelleen Sisä-Venäjälle.
Ja
Sorokka - Obozerskaja -radan katkaiseminen olisi saartanut huollollisesti Sorokka - Jäämeri -alueella olleet vihollisjoukot, joita huollettiin mm. Petrovskij Jamin huoltokeskuksen kautta. Petrovskij Jam- huoltokeskuskin on löytynyt aikanaan kaukopartio-, ilma- ja radiotiedustelulla, sekä sotavankitiedoista.

Sorokka-suunnitelma esitettiin pres. Rytille 25.3.1942, mutta Mannerheimin tavoin Ryti suhtautui suunnitelmaan kielteisesti 25.3.1942 ja operaatiosuunnitelmaa ei toteutettu, eikä se olisi sopinut Suomen erillissotaankaan.
Kenraalit Airo ja Raappana uskoivat näkemyksenään Sorokan olevan saavutettavissa keväällä 1942.

Juri Kilinin mukaan Raappanalla olisi ollut hyvät mahdollisuudet edetä jo kesällä 1941 Omelian mottitaistelujen jälkeen.
Saksa
näyttäisi painostaneen operaatioon, mutta ei olisi antanut sille muuta kuin ilmavoimien tukea ja Suomen oli tasapainoiltava USAn ja Saksan vaatimusten välillä.

Ltn T.Mustonen kirj. Mannerheiminkin suhtautuneen epäilevästi Saksan menestykseen jo joulukuussa 1941. ( taistelu Moskovasta oli tuolloin loppuvaiheessaan käynnissä )
Puna- armeijan
puolella hyökkäystä Sorokkaan näytetään odotetun ja pelätyn ja neuvostolaiset ovat rakentaneet puolustuslaitteita ja tuolle suunnalle on haalittu joukkoja, puna-a:n mahdollinen hyökkäävä puolustus on puolestaan otettu huomioon Suomen puolella.

Veikko Palvo

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

Taas näyttää joku kovasti pahoittaneen mielensä ja kohta kuulostaa kuin olisi kunniakin joltain jo viety. No eipä ollut semmoiset mielessäni omaa mielipidettäni esittäessäni.

Herkällä on kuin entisellä plikalla... Jotkut ne muuten onkin kovia peräämään tuota kunniaa, ja vielä toistenkin. Täälläkin palstoilla on toisia syytelty "valheen tielle lähtemisestä" ilman kenenkään inahduksia. Ja ihan omalla nimellään, vieläpä.

viewtopic.php?f=10&t=4099&p=21693

Usein vaan tahtoo joku asia nousta yli muiden, kun uusia kirjoja julkaistaan. Ja toki näyttää siltä, että niihin laitetaankin joku asia riittävän raflaavasti esille. Ja sitten media tarttuu niihin nostaen jonkin halutun "hirmuisuuden" tikun nokkaan. Silleen niitä kirjoja myydään ja on myyty ennenkin. En tokikaan tarkoittanut että YLE tai nuo toimittajat olisi mitenkään olleet kimpassa juuri tämän kirjan kohdalla. Jospa vaikka kirjoittaja vain halusi julkisuutta kirjalleen ja joka sitten tuo luonnollisesti kirjalle menekkiäkin. Ja näemmä saikin sitä julkisuutta.

Innolla odotan koska suomeksi ilmestyy venäläisten "tutkimus" vaikkapa kesän 1944 terrori-iskuista Suomen puolella rajan pinnassa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoli ... ut_Suomeen

---

Tuolla aiemmin jo lupasin katsella, mitä aiheesta on muualla kirjoitettu:
"Kansa Taisteli 2/1972 käsittelee tapahtumaa laajemminkin. (Tätäpä täytyykin tutkia tarkemmin ja noutaa tuo lehti varastosta mahdollista kommentointia varten)"
Kansa Taisteli -lehdessä 2/72 on Joppe Karhusen artikkeli sivuilla 33-36.

Koko juttu on yllättävän suppea, eikä siinä ole mitään uutta verrattuna Karhusen aiemmin kirjoittamaan laajaan selostukseen kirjassaan Sissejä linjojen taakse.
Juttu on hieman lentopainotteinen, mikä on ymmärrettävää Karhusen lentotaustaa vasten. Karttakuva sivulla sivulla 34 kertoo Petrovski Jam:in sijainneen noin 10 km Uikujärvestä lähtevän Uikujoen varrella. Tämän tarkistin vielä Wsoy:n Maailman kartasto -kirjasta (1935). Siinä on erinomainen 3:n isokokoisen sivun suuruinen karttakuvasto itärajan takaisista alueista Arkangelin rataan saakka ja hieman itään siitäkin. Tämä onkin erinomainen kartasto sotahistoriaa harrastavalle.

Karttahan löytyikin juuri sopivasti ihmeellisestä Internetistä...

http://aijaa.com/PERXfI

---

Mäkelä Jukka L. - Seppälä Helge Suomi taisteli 1-6, osa 4

Helpoiten löytää melkoisen laajan kuvauksen Petrovski Jam:in tuhoamisesta kirjasta Suomi taisteli, osa 4, sivut 37-41. Siinä on kokonaisuudessaan Joppe Karhusen Sissejä linjojen taakse -kirjan kertomus ja siinä on lisäksi mukana (otteita - kokonaan?) taistelukertomus Sota-arkistosta.
Mielenkiintoinen reunakommentti kirjasta kertoo, kuinka 100 -miehen osastolla oli mukanaan 60 konepistoolia, 38 kivääriä, 19 pistoolia, 300 käsikranaattia, 25 000 kp:n partuunaa ja 4000 kiväärinpatruunaa, jokaisella miehellä oli 6-10 kg elintarvikkeita, lisäksi mukana oli 2 Kyynel -radiota á 5kg /kpl, kasapanoksia 36 kpl á 2kg, T-rasioita eli (T=termiitti) sytytysrasioita 100 kpl, rotulia 100 kg, latumiinoja ja valohälyttimiä. Mukana oli vain 4 ahkiota, joten voi vain kuvitella mitä kantamukset painoi jokaisella miehellä. Tuon linkin tietojen mukaan mukaan esim. Sytytysrasia-43N painoi 750 gr ja käsikranaatit noin 300 gr.

http://www.lexpev.nl/grenades/europe/finland/index.html

Mäkelä Jukka L. - Seppälä Helge (toim.) Suomi taisteli 1-6 - Sotiemme suurlukemisto
WSOY, 1977-80, n. 2350 s., 1. p.

---
"Joppe Karhunen Sissejä linjojen taakse (1958) Tässä kirjassa kerrotaan mm. että tuhotuksi mainittu kenttäleipomo 444 jäikin polttamatta, mikä todettiin mm. ilmakuvauksin."
Joppe Karhunen Sissejä linjojen taakse

Itse asiasssa tuota ei kerrota tässäkään kirjassa. Ainakaan en löytänyt siitä mitään muuta mainintaa kuin sivulla 82 oleva "kenttäleipomo n:o 444" tuhottujen kohteiden luettelossa..

Tässä kirjassa lienee julkaistu ensimäinen perusteellinen kuvaus tuosta Petrovski Jam:in retkestä sivuilla 77-84. Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan tässä kirjassa: Mäkelä Jukka L. - Seppälä Helge (toim.) Suomi taisteli, osa 4. ja on sieltäkin luettavissa sivuilta 37-41.

Kaikkiaan Sissejä linjojen taakse -kirja sisältää monia muitakin hyvin kiinnostavia kuvauksia viime sotien kaukopartiotoiminnasta ja julkaisuajankohdan huomioiden kerronta on aika rohkeaa. Kirjassa on kaikkiaan 47 liitekuvaa. Toki vuonna 1957-58 julkaistiin monta muutakin "melkoisen rohkeaa" kirjaa viime sotiimme liittyen, mutta sitten tulikin hieman "hiljaisempi kausi". Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Unto Parvilahti: Berijan tarhat, -57, Terekille ja takaisin, -58, Oras Ants Viron kohtalonvuodet, -58.

---

Honkanen Ilmari (Marttinen Eero toim.) Venäjällä on väljää.

Tästä kirjasta löytyy Honkasen ne kirjeet tulevalle vaimolleen, s.74-76, joissa on kyseessä Petrovski Jam:in reissu. Sivulla 74 sanotaan 7.2.1942 päivätyssä kirjeessä mm. "Näinä päivinä alkaa reissuaminen ja komiassa seurassa. - Tämän reissun jälkeen muutan entisille pohjoisille metsästysmailleni...". Postikortti 8.2.1942 kertoo mm. "Syd. tervehdys täältä jostakin, jossa kohta olemme valmiina >>taistojen teille>>. Ilmoitan jälleen aikanaan olemassaolostani."

Sivulla 75-76: Äänislinna 20.2.1942 "Olen jälleen tilaisuudessa lähettää parhaat terveiseni täällä omalta puoleltani, jonne saavuin juuri äskettäin.Tässä yhteydessä en voi muuta mainita kuin että kaikki on hyvin. jos käsiisi sattuu viime keskiviikkoinen US tai HS niin vilkaiseppa edellisen etusivulle ja jälkimäisen uutissivulla olevaa virallista tiedotusta. - Saimme kaikki 14 vrk lomaa... - "Varsin mielenkiintoista oli käydä seikkailemassa täälläkin päin. Kohta olen kolunnut tämän Itä-Karjalan sekä pohjoisesta että etelästä sekä edestä että takaa."

Honkanen Ilmari (Marttinen Eero toim.) Venäjällä on väljää. Marskin kaukiopartioritarin sota hänen omien kirjeidensä valossa
Wsoy, 2003, 198 s., 1. p.

---

Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen

Tikkasen Sissi-isku huoltokeskukseen -kirja käsittelee kyseistä Petrovski Jam:in tuhoretkeä 218 sivun verran ja siinä on mukana valokuvaliite, jossa on "aitojakin" kuvia kohteesta. Kirjassa on kohtuullinen 4 sivuinen karttaliite ja erikoisuutena mukana reissulta saatujen sotavankien kuulustelukertomuksia yht. 6 sivua 3:n eri vangin kuulusteluista. Kirjassa on aika paljon lisuketta, eli "Tikkasen tyylin replikointia, eli miehet on pantu juttelemaan keskenään". Toki takakannessa sanotaan että "Tikkanen kertoo siitä tosiasioihin pitäytyen". Itse en oikein pidä tuosta tyylistä. Romaanit romaaneina ja dokumenttikirjat sellaisinaan. Eri juttu jos kirjoittaja itse olisi ollut mukana ja muistelisi sanomisia.

Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Karisto, 1981, 218 s., 1.p.

---

Pirhonen Pentti Sissien sotaa

Pirhosen Sissien sotaa -kirjassa on lyhyt maininta iskusta Petrovski Jamin huoltokeskukseen (s.153). Hieman lisää kerrotaan kirjan lopussa olevassa luvussa Ritari -sissejä, jossa kerrotaan Honkasen vaiheista ja hänen saamastaan Mannerheim -rististä.

Pirhonen Pentti Sissien sotaa - ErP 4:n salapoluilla
Karisto, 1980, 217 s., 1.p.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”