Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

[V Palvo]

Nyt, nähtyäni Martti Kujansuun esittämät dokumentit, en enää ole kahden vaiheilla. Sen sijaan Palvo kumppaneineen yrittää edelleen epätoivoisesti, kuvaannollisesti nyrkit sinertäen, jatkaa valkopesuaan, kun kerran ihan "Tikkasen ja Saressalon kirjoissa sanotaan, että suomalaiset taistelivat puhtain asein" tms. - Eipä auta kuin todeta, että kyllä voi ideologia sumentaa ihmisten ajattelukyvyn.

Eiköhän tässä nyt ole ainakin seuraavat faktat tullut selvitetyksi:
1) Kenttäsairaala (vai oliko kyseessä joku pienempi yksikkö kuin sairlaala) oli osa huoltokeskusta
2) Sitä ei ollut merkitty
3) Suomalaisilla ei ollut etukäteistietoa sairaalasta
4) Sairaalaksi osoittautuneiden rakennusten tuhoaminen ei onnistunut suunnitellulla tavalla, koska alueen puolustajat olivat hereillä ja tekivät tehokasta vastarintaa
5) Sairaalaan liittyneiden uhrien lukumäärä oli pieni ts. surmansa saaneita ei välttämättä ole edes tunnistettu lääkintähenkilöstöksi. Neuvostoliittolainen tieto, jossa ei näy surmattuja potilaita(?) tappioista alla.

Puhtaista aseista ja sodasta en sano mitään mutta tässä tapauksessa ei näytä siltä, että suomalaiset tieten tahtoen syyllistyivät sotarikokseen.

Slava_M wrote:
2. From the database on Soviet losses in Karelia (it was in the same site http://www.soldat.ru/ for some time earlier when I'd copied it, didn't found this table at the site just now):
Dispatch on the personnel losses of Karelian Front units since February 01 till February 28 of year 1942 (specified)
...
Medvezjegorsk (Karhumäki) Operative Group
...
2212 Field Mobile Hospital
killed: 7 officers, 8 NCOs, 10 privates, wounded 3 officers, 1 NCO, 1 private
Field Veterinary Lasaret 445
killed: 1 officer, 1 NCO, 2 privates, wounded 1 private
...
(I think FVL 445 is from the same case)

So it looks like it was some fighting at the hospital, not destroying of it

Lisätään tuohon vielä se neuvostovaruskuntakin, paljonkohan niitä sotilaita kaikkiaan oli. Ja se sotilaskylä.
Ja NKVD-osasto, onkohan nkvd-osasto ja vankejakin ollut Petrovskij Jamissa,
tuo Sorokan leirin vankikolonna ( 400 vankia ) Popov johtajanaan lienee ollut paikalla sattumalta samaan aikaan sissi- iskun aikaan?

Veikko Palvo

[JariL]

Yksi vaihtoehto on tietysti se, että sairaala oli vasta perustettu eikä vielä ehkä edes toiminnassa. Selittäisi sen miksi potilaita ei ilmeisesti ollut tai jos oli ei kovin montaa. Eläinsairaala sen sijaan näyttäisi olleen toiminnassa.

[nylander]

Eiköhän tässä nyt ole ainakin seuraavat faktat tullut selvitetyksi:
- -
tässä tapauksessa ei näytä siltä, että suomalaiset tieten tahtoen syyllistyivät sotarikokseen

Ei, tämä "fakta" ei todellakaan ole tullut selvitetyksi.

...edellyttäen että suomalaiset puhuvat totta.

Juuri näin. Joillakin sen sijaan näkyy olevan järkkymätön usko siihen, että "kyllä suomalaisen sotilaan ja sotakirjailijan sanaan pitää luottaa". Avoimeksi kuitenkin jää, miksi minulle vain nimenä tuttu sotakirjailija Tikkanen on, kuten Emma-Liisa totesi, jättänyt sanan "kenttäsairaala" pois siteeratessaan raporttia. Ja edelleen: miksi L. Saressalo, jonka kirjaan päämajan kaukopartioista jatkosodassa, kustantaja WSOY:n "lahjomattomana tutkimuksena" mainostamaan, on tässäkin ketjussa myönteisesti viitattu, ei kuvatessaan Petrovski Jamin -retkeä kahdeksalla painosivulla ainakaan nopeasti silmäillen sanallakaan mainitse kenttäsairaalan olemassaolosta?

Ehkäpä alussa siteeraamani nimimerkki osaa lyödä pöytään kaiken selittävät faktat näidenkin avoimien kysymysten osalta.

[skrjabin]

Osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistoa vastaavassa venäläistietokannassa on ilmeisesti jotain tietoja sairaalan tuhosta. Voisiko joku kielitaitoinen kääntää nämä sivut? Ensimmäinen sivu on ilmeisesti jokin johdanto sitä seuraavalla uhriluettelolle. Luettelo sisältää yhteensä 25 nimeä.

http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 952640a5c4
http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 3e76c7e361
http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 1d8a70d7cf
http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 649b085cc9

Ensimmäinen sivu jotenkin siihen tapaan että "esitetään lista upseereista ja sotilaista jotka kuolivat suomalaisten joukkojen hyökkäyksessä sairaalaan numero 2212 Petrovski Jamissa.

Iskun yhteydessä sairaala sytytettiin tuleen, ja osa sen dokumenteista tuhoutui, mukaanlukien henkilöstön kansiot, joten lista on epätäydellinen eikä sitä voitu selvittää."

[JariL]

Juuri näin. Joillakin sen sijaan näkyy olevan järkkymätön usko siihen, että "kyllä suomalaisen sotilaan ja sotakirjailijan sanaan pitää luottaa". Avoimeksi kuitenkin jää, miksi minulle vain nimenä tuttu sotakirjailija Tikkanen on, kuten Emma-Liisa totesi, jättänyt sanan "kenttäsairaala" pois siteeratessaan raporttia. Ja edelleen: miksi L. Saressalo, jonka kirjaan päämajan kaukopartioista jatkosodassa, kustantaja WSOY:n "lahjomattomana tutkimuksena" mainostamaan, on tässäkin ketjussa myönteisesti viitattu, ei kuvatessaan Petrovski Jamin -retkeä kahdeksalla painosivulla ainakaan nopeasti silmäillen sanallakaan mainitse kenttäsairaalan olemassaolosta?

Minusta suomalaisen sotakirjailijan sanalla ei nyt tässä ole hirveän suurta merkitystä.

Sairaalan tuhoaminen ei ole sotarikos jos sitä ei ollut merkitty ja suomalaiset eivät olleet sen olemassaolosta etukäteen tietoisia. Sairaalakin voi joutua sotatoimien kohteeksi ilman että kyseessä on sotarikos. Jos rakennukset poltettiin taistelun aikana vihollisen puolustaessa niitä, niin teko ei täytä sotarikoksen tunnusmerkistöä. Jos sairaala kyettiin tunnistamaan sairaalaksi jo ennen taistelun alkamista, sitten tilanne voi olla hieman toinen. Hyökkäyksen kohde kokonaisuudessaan oli sotilaallinen ja hyökkäyksellä oli tarkoitus häiritä vihollisen huollon toimintaa. Hyökkäys tehtiin pimeässä ja se alkoi kello 00.45.

Alla hyvin yleisellä tasolla oleva määrittely sotarikokselle aina luotettavasta Wikipediasta;-)

War crimes are serious violations of the laws applicable in armed conflict (also known as international humanitarian law) giving rise to individual criminal responsibility. Examples of such conduct include "murder, the ill-treatment or deportation of civilian residents of an occupied territory to slave labor camps", "the murder or ill-treatment of prisoners of war", the killing of prisoners, "the wanton destruction of cities, towns and villages, and any devastation not justified by military, or civilian necessity".[1]

Ja vähän lisää Wikipediaa, jonka mukaan sotasairaala syttyi palamaan ja suomalaiset yrittivät auttaa haavoittuneita. Osa kuitenkin paloi sairaalan mukana. Olisi kiva tietää lähde. Muistelen jossakin kuulleeni mukana olleen sotilaan haastattelun, joka vastaa Wikipedian tekstiä. Kaiken kaikkiaan sekasorto näyttää olleen aikamoinen hyökkäyksen aikana mikä ei sinällään ole mitenkään tavatonta kun sodasta puhutaan.

Partio lähti Voljärven saaresta, jolla oli jääkärimajuri Nikke Pärmin komentaman pataljoonan tukikohta. Sadan sotilaan partiota lähti saattamaan kahdenkymmenen sotilan saatto-osasto, jotka johti luutnantti Heikkilä. Stalinin kanava ylitettiin järven kohdalla, minkä jälkeen saatto-osasto peitteli jälkiä ja ryhtyi harhautusoperaatioon. Matkaa jatkettiin iltaviiteen, jonka jälkeen yövyttiin. Matkaa jatkettiin maanantaina ennen auringonnousua. Partio saavutti Kalajärven parakkikylän, jossa oli toiminut sotavankileiri. Keskiviikkona iltapäivällä saivat suomalaiset vangiksi kiväärillä varustetun yksinäisen neuvostoliittolaisen sotilaan, jota Vladi Marmo kuulusteli. Torstaina kilometrin päässä huoltokeskuksesta tiedusteltiin asemia. Hyökkäys alkoi 00:45 perjantaina. Suomalaiset tuhosivat rakennuksia kivääri- ja konepistoolitulella, käsikranaateilla ja kasapanoksilla. Lopulta sotilassairaala syttyi palamaan. Suomalaiset yrittivät auttaa joitain potilaita, mutta osa potilaista paloi sairaalan mukana. Neuvostoliittolaisilta vartijoilta syntyneessä tilanteessa pääsi karkaamaan kaksikymmentä työleirillä ollutta vankia, joita vartijat yrittivät ampua, mutta jotka hakeutuivat suomalaisten luo. Suomalaiset tarjosivat tupakkaa ja auttoivat murtamaan leirin elintarvikevaraston auki. Työleirivangit ryöstivät varastot.

[V Palvo]

Oliko NL allekirjoittanut ja ratifioinut Geneven ja Haagin kansainväliset sopimukset sodankäynnin "sääntöjä" koskien viime sotien aikana? Kukahan tietäisi valottaa asiasta?

Haagin toisessa rauhankonferenssissa 18.10.1907 allekirjoitettiin neljäs, maasodan lakeja ja sääntöjä koskeva yleissopimus. Allekirjoittajana oli tuolloin tsaarin Venäjä.

Tuossa kirjoitetaan Haagin ja Geneven sopimuksista maasodan- ja merisodankäynnin osalta. Wikin mukaan Aleksanr Marineskon sukellusvene S-13 upotti tammikuussa 1945 Wilhelm Gustloff- ja General von Steuben alukset ja wikin mukaan von Steubenin upotus ei ollut sotarikos, n. 3000 siviiliä kuoli. Gustloff´n sanotaan olleen maailmanhistorian eniten uhreja ( 9000 ) vaatinut laivan uppoaminen.

Mutta ilmasodankäynnissä kaikki suurvallat toisessa maailmansodassa näyttäisivät soveltaneen kenr. Giulio Douhet´n oppia terroripommituksista siviilikohteisiin vihollisen kotialueelle murskaamaan vastustajan taistelutahdon.
Guernica http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:P ... ernica.jpg ja Coventryn ja Lontoon pommitukset osoittivat Saksan sotarikollisuuden - kirjoitetaan useinkin.
Mutta
USAAF:n Saksan kaupunkien pommitukset päivisin ja RAF:n pommitukset öisin olivat "normaalia" Douhet´n opin mukaista toimintaa.

Ja Neuvostoliitto sovelsi Douhet´n oppia lähinnä vain Suomea vastaan, Saksan pommituksiin punailmavoimilla ei ollut lentokalustoa. Talvi- ja Jatkosodassa neuvostoilmavoimat pommittivat Suomen asutuskeskuksia.
Suurimmat "rauhaanpakottamispommitukset" tapahtuivat helmikuussa 1944 öisin Helsinkiin.
Suomen
ilmavoimat eivät pommittaneet NL:n asutuskeskuksia.
Jos
sotilaskohde Petrovski Jamia olisi ilmapommitettu, venäläinen evp. maj. Peter Repnikov´kaan ei olisi YLE:n Ajankohtaisessa kakkosessa 16.10.2012 ilmeisestikään voinut puhua Geneven sopimuksesta ja "suunnitellusta tragediasta"?
Bumaga on bumaga ja praktika on praktika.

Veikko Palvo

[JariL]

Steubenin ja Gustloffin uppoaminen perustui virhearvioon saksalaisten puolelta. Molemmat alukset olivat nopeita ja niiden oletettiin tämän vuoksi olevan niin vaikeita maaleja sukellusveneille että ne uskallettiin lähettää merelle yksinään. Ne eivät olleet sairaalalaivoja ja niiden toiminnalla oli myös sotilaallista merkitystä. Niiden upottaminen ei siten ollut sotarikos vaikka uhriluvut olivatkin suuria.

Saksalaiset eivät menettäneet yhtäkään evakuointeihin osallistunutta alusta jolla oli saattajat mukana. Yhteensä Kriegsmarine kuljetti meritse noin 2 miljoonaa henkeä länteen ja laivaston raskaat alukset pitivät myös moneen otteeseen Pohjoisen Armeijaryhmän perääntymistien auki. Neuvostoliitossa Leningradin rintamaa arvosteltiin sekä sodan aikana että sen jälkeen siitä, että se ei kyennyt motittamaan saksalaisia. Sikäli hieman kohtuutonta kritiikkiä, että saksalaisten laivoilta tuli rautaa Puna-Armeijan niskaan melkein samaan tahtiin kuin saksalaisten niskaan Normandiassa länsiliittoutuneiden laivastoilta.

[V Palvo]

Päämajan Tiedusteluosasto sai iskun jälkeen haltuunsa Leninskoje Znamja -lehden No. 68 (21.3.1942) julkaistun uutisen P-J:n iskusta. Olen oheen liittänyt P-J:tä koskevan osan suomennoksen.

Rauhallisiin asukkaihin ja vangittuihin puna-armeijalaisiin kohdistuvat valkosuomalaisten petomaisuudet.
[...]
Helmikuun 11. ja 12. päivien välisenä yönä 1942 valkosuomalaisjoukkio hyökkäsi Petrovskij Jamissa olevaa sairaalaa vastaan

Molemmat asiakirjat on aikaisemmin julkaistu Marttisen kirjassa Ampukaa arvojärjestyksessä! : osasto Marttinan jälkeenjääneet paperit.

YLE uutisoi: Venäläis t u t k i m u s -- jatkosodasta, evp. maj. Peter Repnikov löysi Venäjän sotilaslääketieteen arkistosta......
Eikö Peter Repnikov toista NL:n sodanaikaista propagandaa hyökkäyksestä *vain* sotasairaalaa vastaan?

Jos kyse olisi tutkimuksesta, eikö siinä tulisi ilmetä myöskin neuvostovaruskunnan sotilasmäärä ja taistelutapahtumat?
Ja
myöskin tuo Sorokan leirikeskuksen nkvd-päällikön M.?.Vojevodan raportti 15.2.1942 Karjalais-Suomalaisen SSR:n NKVD:n johtaja Mihail Baskakoville Petrovski Jamista:
NKVD-osasto Petrovski Jam´ssa:
"Puolustauduimme kasarmin luona vangit ( n. 400 ) jätettyämme. Nkvd-tappiot 6 kaat. ja 9 haavoittunutta."

SorokLag sanotaan tässä http://www.gulag.memorial.de/lager.php?lag=318 perustetun 7.5.1938 ja vangit siirrettiin muualle 8.4.1942. Enimmillään 53 400 pakkotyövankia 1.1.1941.
Hallinto aluksi Belomorskissa, jonka nimi ennen vuotta 1938 oli virallisesti Sorokka.
Tuossa
linkissä kirjoitetaan vankien mm. rakentaneen toisen kiskoparin välillä Murmansk - Sorokka / Belomorsk. Rautatie B./Sorokka - Plessezkaja ja rautatie B./Sorokka - Obozerskaja.

Yhdysradan Muurmannin radalta Arkangel-Vologda -radalle olen lukenut rakennetun kaksiraiteiseksi 1941 kesällä / syksyyn mennessä.

Mutta eikö yhdysradan ja sen ensimmäisen raideparin rakentaminen aikaisemmin voisi katsoa osoittavan NL:n johdon jo aiemmin ( 1940 ? ) Molotov-Ribbentrop-sop. ollessa voimassa varautuneen ensimmäisen maailmansodan aikaiseen tilanteeseen ja länsiapuun, rautatie Muurmannin satamaan valmistui 1916.

Veikko Palvo

[Niitä sun näitä]

Yhdysradan Muurmannin radalta Arkangel-Vologda -radalle olen lukenut rakennetun kaksiraiteiseksi 1941 kesällä / syksyyn mennessä.

Sorokasta Arkangelin radalle johtavasta yhdysradasta kerrotaan, että se olisi ollut täydellinen yllätys suomalaisille ja saksalaisillekin. NL rakensi sen kiireesti Talvisodan jälkeen ja se valmistuikin vuoden 1941 kesän aikana.

U.A. Käkönen, Moskovassa ja Arkangelissa talvella 1941, Otava 1969

Kirjassaan Käkönen kuvaa tekemäänsä tiedustelumatkaa etsiessään viitteitä radan olemassaolosta. Matkan hän teki keväällä 1941. Käkönen oli silloin Moskovassa sotilasasiamiehenä ja reissu oli "naamioitu" hiihtolomaksi. Olikohan radasta kuitenkin jo olemassa jokin tieto etukäteen, vaikkapa lentäjien tekemänä?

Käkösen kirjan lopussa sanotaan, kuinka hänen raporttinsa oikoradasta "unohtui arkistoihin" ja yhdysrata tuli suurena yllätyksenä sekä suomalaisille, että saksalaisille kesällä 1941 ja että monet kiistelivät kunniasta, kuka sen ensimäisenä sai tietoonsa ja ilmoitti siitä Suomen Päämajalle kesällä 1941.

Käkösen uskottavuutta on tosin jopa kyseenalaistettu eräissä muissa yhteyksissä, kuten 1944 asekätkentäjuttua selviteltäessä. Hänen epäiltiin esim. paljastaneen tietoja punaiselle Valpolle muista asekätkijöistä.

---

Ostin kerran eräästä divarista Käkösen Miehityksen varalta -kirjan ja sen loppuun oli nitojalla liitetty irtosivu Sotilasaikakausi -lehdestä nro:1, 1971. Se sivu sisälsi Käkösen Miehityksen varalta -kirjan melkoisen tylyn arvostelun eversti Mikolalta.

"Tarkkaavainen lukija löytää kirjasta niin paljon virheitä - osaksi pieniä muistivirheitä, osaksi suurempia asiakokonaisuuteen vaikuttavia virheitä -, että lähdekriittiseltä kannalta teosta ei voida pitää luotettavana. Valitettavasti kirjoittaja luottaa omaan muistiinsa uskomatta ehkä itsekään sen subjektiivista petollisuutta."

Sitten luetellaan ja kommentoidaan monia kohtia:

- Vetäytyminen Moskovan rauhan rajoille ei alkanut aselepopäivänä 5.9.1944 vaan vasta välirauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 19.9.1944 siinä sovitun mukaisesti.

- Toukokuussa 1943 vangiksi saadun venäläisen lentäjämajurin tapauksen Käkönen sijoittaakin 1944 toukokuulle ja näin todistelee kuinka hyvin Tied-os oli selvillä tulevasta suurhyökkäyksestä!

-Stella polaris -juttuu liittyvä itsekehu ja Valvontakomissioon liittyvä syyttelu ja katkeruus

-Pääesikunnassa Käkösen mukaan 1945-1948 tapahtunut "opiskelu ja ryypiskely" työn teon sijasta.

Eversti Mikola antoikin tylyn loppulausunnon kirjalle:

"Edellä sanotusta huolimatta eversti Käkösen vuodesta 1945 kertomaa on syytä tutkia myös itsekriittisesti. Kirjoittajalta itseltään sellainen näyttää puuttuvan."

Käkönen U. A: Miehityksen varalta - Päämajan tiedustelua 1943-45
Otava, 1970, 249 s., 1. p.

Samalla Sotilasaikakausilehden sivulla (n:ro 1/1971) on Aaro Pakaslahden Talvisodan poliittinen näytelmä -kirjan arvostelu samaiselta eversti Mikolalta.

[Trilisser]

Niin, historiallisen totuuden nimessä tämäkin asia on tutkittava huolellisesti ja kiihkottomasti. Mutta päämääränä saa olla vain historiallinen totuus, ei esim. "menneisyyden hallinta", joka on läpeensä poliittinen ilmiö, ja joka perversioi koko historiantutkimuksen.

[Niitä sun näitä]

Juuri näin. Joillakin sen sijaan näkyy olevan järkkymätön usko siihen, että "kyllä suomalaisen sotilaan ja sotakirjailijan sanaan pitää luottaa".

Jos sana on noinkin luotettava, niin entäpäs kuva?


Kunnia-Isänmaa kirjasta sivu 389, pommitettu Johanneksen pappilassa ollut kenttäsairaala

http://aijaa.com/w1Aw3H


Kunnia-Isänmaa kirjasta sivu 390, pommitettu Johanneksen pappilassa ollut kenttäsairaala

"Johanneksen kenttäsairaalan pommituksessa tuhoutui 24 henkeä. Punaisen Ristin lippua ei tämän tihutyön jälkeen enää käytetty sairaaloita suojaamassa"

http://aijaa.com/UwTFxt


Koskahan tämä tutkitaan? Luultavasti ei koskaan. Kuvatekstistä huomaamme, ettei Punaisen Ristin lipuilla ja -merkinnöillä ollut kuin korkeintaan päinvastainen merkitys vihollisemme silmissä.

[Trilisser]

Tuoreessa Mikko Porvalin toimittamassa Igor Vahroksen päiväkirja- ja kirjekokoelmassa (Atena-kustannus) Vahros kirjoitti päiväkirjaansa mm. bolshevikkien tavoista kohdella vankeja. Saksalaiset vangit "...joko hirtettiin tai poltettiin elävältä nuotiossa." Olisikin tutkimisen paikka, että minkä osapuolen riveissä ne pahimmat sadistit olivatkaan...

[Tapio Onnela]

Koskahan tämä tutkitaan? Luultavasti ei koskaan.

Mihin tämä olettamuksesi perustuu? Miksi ei tutkittaisi? Ainakin siitä on näköjään ennenkin kirjoitettu.

Vahros kirjoitti päiväkirjaansa mm. bolshevikkien tavoista kohdella vankeja. Saksalaiset vangit "...joko hirtettiin tai poltettiin elävältä nuotiossa." Olisikin tutkimisen paikka, että minkä osapuolen riveissä ne pahimmat sadistit olivatkaan...

Miksi Vahros käyttää termiä bolsevikki? Vai puhuiko hän NL:n armeijan politrukeista? Venäjän kommunistinen puolueen (bolsevikit) jäseniä oli kuitenkin häviävän pieni vähemmistö NL:n armeijan sotilaista, myös niistä jotka syyllistyivät raakuuksiin.

Mielestäni on jotakuinkin naivia kuvitella, että sodassa voisi olla osapuolia, jotka eivät olisi syyllistyneet tarpeettomiin ja sääntöjen vastaisiin hirmutekoihin. Asiaa käsittelevät mielenkiintoisella tavalla muun muassa Sönke Neitzel ja Harald Welzer teoksessa Sotilaat. Taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta
(Gummerus, 2011)

[Emma-Liisa]

Vahros kirjoitti päiväkirjaansa mm. bolshevikkien tavoista kohdella vankeja. Saksalaiset vangit "...joko hirtettiin tai poltettiin elävältä nuotiossa." Olisikin tutkimisen paikka, että minkä osapuolen riveissä ne pahimmat sadistit olivatkaan...

Miksi Vahros käyttää termiä bolsevikki? Vai puhuiko hän NL:n armeijan politrukeista? Venäjän kommunistinen puolueen (bolsevikit) jäseniä oli kuitenkin häviävän pieni vähemmistö NL:n armeijan sotilaista, myös niistä jotka syyllistyivät raakuuksiin.

Mielestäni on jotakuinkin naivia kuvitella, että sodassa voisi olla osapuolia, jotka eivät olisi syyllistyneet tarpeettomiin ja sääntöjen vastaisiin hirmutekoihin. Asiaa käsittelevät mielenkiintoisella tavalla muun muassa Sönke Neitzel ja Harald Welzer teoksessa Sotilaat. Taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta
(Gummerus, 2011)

Eikös vielä naiivimpaa ole kuvitella, että sota-aikana kuullut huhut ovat "todiste" - Vahroshan ei ole millään voinut itse todistaa asiaa vaan kuullut vain jotain juttuja. Keitähän todistajia paikalla olisi voinut olla? Toisia puna-arrmeijalaisia jotka eivät taatusti suomalaisille kertoneet.

Samalla "periaatteella" pitäisi kai uskoa käki-juttuhin.

[Tapio Onnela]

Vahros kirjoitti päiväkirjaansa mm. bolshevikkien tavoista kohdella vankeja.

Mielestäni on jotakuinkin naivia kuvitella, että sodassa voisi olla osapuolia, jotka eivät olisi syyllistyneet tarpeettomiin ja sääntöjen vastaisiin hirmutekoihin. Asiaa käsittelevät mielenkiintoisella tavalla muun muassa Sönke Neitzel ja Harald Welzer teoksessa Sotilaat. Taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta
(Gummerus, 2011)

Eikös vielä naiivimpaa ole kuvitella, että sota-aikana kuullut huhut ovat "todiste" - Vahroshan ei ole millään voinut itse todistaa asiaa vaan kuullut vain jotain juttuja. Keitähän todistajia paikalla olisi voinut olla? Toisia puna-arrmeijalaisia jotka eivät taatusti suomalaisille kertoneet.
Samalla "periaatteella" pitäisi kai uskoa käki-juttuhin.

En ota kantaa Vahroosin teokseen, enkä sen yksityiskohtiin. En myöskään siihen mikä tässä asiassa on totta. Missä kohtaa sanon että huhut olisivat totta? On itsestään selvää, että tosiasiat pitää erotella huhuista.

Mutta kuten tuossa mielestäni jo aika selvästi sanoin, sotatilanteessa normaalit pidäkkeet katoavat ja ihmiset syyllistyvät tekoihin, joita eivät normaaliolosuhteissa tekisi. Tätä asiaa käsittelevät Neitzel ja Weltzer teoksessaan.
Siksi on naivia kuvitella, että esim. suomalaiset, venäläiset tai saksalaiset sotilaat käyttäytyisivät sodassa lähtökohtaisesti jotenkin eri tavoin.