Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Ilta-Sanomat 21.4.2011 kertoi Pasi Jaakkosen jutussa sivulla 9 kuinka Portugalista lähetettiin PÄIVÄ Talvisodan päättymisen JÄLKEEN, eli 14.3.1940 s/s "Greta" -laivalla 19902 laatikollista sardiineja, 956 laatikkoa sipulia, 157 laatikkoa kalasäilykkeitä, 27 laatikkoa ananasta sekä yhdet laatikot kumisia lämpövesipusseja, villapaitoja ja ilmeisesti lahjoituksena saatuja suksia. Viiniäkin luvattiin, mutta sitä ei saatu.

Rahassa laskettuna lastin suuruus lienee ollut muutamia satojatuhansia euroja. Tästä määrästä olisi teoriassa riittänyt sardiini tai pari jokaiselle sotilaalle eli yksi sardiinilaatikko noin 20 miestä kohden. Laskelma lienee suuntaa antava, koskapa laatikoitten tarkka koko ei ole tiedossa.

Vertailun vuoksi kerrotaan kuinka Suomi osti aseita ja materiaalia Talvisodan aikana kaikkiaan 4.6. miljardin markan arvosta. Euroiksi muutettuna se on noin 1.8. miljardia euroa eli suunnilleen Portugalin tukipaketin suunniteltu Suomen osuus! Vertailun vuoksi mainitaan kuinka vuonna 1938 vahvistettiin 7 -vuotinen Suomen armeijan perushankintasuunnitelma, jonka loppusumma oli VAIN noin 0.73 miljardia euroa.

EI tainneet sardiinit todellakaan olla Talvisodan veteraanien eväinä taisteluiden aikana, ellei Suomessa ollut niitä ennestään. Nyt olen ainakin kahdesta eri lähteestä selvitellyt, että tuo merimatka Suomen Petsamoon, vieläpä Norjan kautta kiertäen, kesti kuukauden ja matkallekin lähdettiin Talvisodan jo päätyttyä. Lisäksi tuo sardiinien määrä oli niin olematon, että siitä olisi riittänyt kuulemma sardiini per sotilas ja peräti yhden kerran annettuna!

Portugali ei siis tarkasti ottaen avustanut Suomea Talvisodassa, koska s/s Greta -laivan lasti oli Suomen Petsamossa vasta 14.4.1940 eli kuukausi Talvisodan päätymisen jälkeen! Lisäksi kuljetusjärjestelyt Petsamosta sisä-Suomeen alkoivat vasta laivan saavuttua satamaan. Liinahamarin sataman kalusto taisi olla huonossa jamassa, joten lasti oli purettuna ja perillä Suomessa vasta paljon myöhemmin.

Laivan määräsataman piti olla Norjassa, mutta kun siellä oli täyttä ja laivaa uhkasi (lähteen mukaan) takavarikko sen mukana olleen aselastin takia, niin laivan kapteeni päätti karata Norjan satamasta ja tuoda lastin Petsamoon 1. laivana Talvisodan jälkeen. NL:n joukot olivat poistuneet Petsamosta 13.4.1940 eli edellisenä päivänä.

R. Nordströmin varustamon s/s Greta -laivan lastina on tämän lähteen mukaan tykkejä Espanjasta ja elintarvikkeita.

1. lähteenä on teos Historiallinen Arkisto 102, Suomen historiallinen seura 1993, sivu 13.

Artikkeli on Taimi Torvisen Pakolaisia Jäämeren tiellä. Artikkelin lähteenä on Liinahamarin Merikuljetustoimikunnan (LHMKTK) toimintakertomus 27.2.1941, Lhkok. Ba1. Va. Sekä Liinahamarin että ulkoministeriön kokoelmissa mainitaan myös, että ensimäinen laiva olisi saapunut Petsamoon jo 23.3.40, mutta aluksen nimeä tai muita tietoja ei esitetä.

2. lähteenä on Eilispäivän Petsamo -kirjan, sivu 106, mukaan Norja aikoi takavarikoida s/s Greta -laivan Kirkenäsin satamassa 13.4.1940, mutta laivan kapteeni A. Knuts onnistui poistumaan satamasta ja suuntasi Petsamon Liinahamariin, jonne se saapui 1. suomalaisena laivana 14.4.1940 lastinaan Espanjasta mm. 30 haupitsia ja 50 panssarintorjuntatykkiä sekä 1272 tonnia elintarvikkeita.

-Tässä kirjassa on mm. Vilho Koiviston laatima artikkeli Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina. Sivut 105-128
-Samoin kiinostava artikkeli on Paavo Haapalan Petsamon nikkelin tarina, sivut 129-146.
-Ev. K. J. Mikola on kirjoittanut artikkelin Sotatoimet Petsamossa, sivut 43-56

Pohjanpalo Jorma: Eilispäivän Petsamo
Wsoy, 1970, 216 s., 1. painos

Portugalille ei siis olla mitään velkaa Talvisodassa avustamisesta.

Tässä jutussa halusin tuoda esiin kuinka hatarilla tiedoilla lehtijuttuja sota-ajan tapahtumista väsätään. Ne vilisevät virheitä koska toimittajat ei ulkomailla, eikä aina kotimaassakaan, viitsi juurikaan tarkistella asioita. Mitään oikaisuja on myöskin turhaa odotella, olipa virheet kuinka tökeröitä tahansa. Tämäkin Portugalin Talvisotaa koskeva tarkennus on laitettu molempiin iltapäivälehtiin tiedoksi, mutta eipä ole tarkennuksia asiasta esiintynyt.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Sardiinit liittyvät oleellisesti Suomen sotahistoriaan. Jos talvisodassa Portugalin avusta olisi riittänyt sardiini mieheen, niin Jouko Vahtola kertoo Vienan ja Aunuksen retkistä kirjoissaan "Suomi suureksi, Viena vapaaksi" ja "Nuorukaisten sota", että ruokana oli suurimman ajan pelkkä leipä ja sardiinit jopa siinä määrin, etteivät sotilaitten vatsat sitä kestäneet ja he kyllästyivät koko sotaan heikon muonan takia.

Portugalin moittiessa Suomea epäkiitollisuudesta ajattelin ensin, että he muistavat väärää sotaa. Mutta tuossa edellähän asia selvisi.

Jatkosodasta tunnetuksi tuli silakka. "Ann ny yks suolanen silakka. Kyll sää ny yhren silakan voit antaa."

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Petsamon Liinahamariin, jonne se saapui 1. suomalaisena laivana 14.4.1940 lastinaan Espanjasta mm. 30 haupitsia ja 50 panssarintorjuntatykkiä


Tarina Espanjasta tulleista tykeistä onkin aika erikoinen, ainakin näiden 37 PstK/37 osalta: Tulikohan ne oikeasti Espanjasta vai laivattiiko ne vain sieltä?

http://jaegerplatoon.net/AT_GUNS1.htm
"The Finns had been very much aware of German 37-mm at-gun already before World War 2, but Bofors gun had been favoured before Winter War and during Winter War Germany in accordance with its agreements with Soviet Union (generally) didn't sell weapons to Finland. However, as soon as the Interim Peace following Winter War started situation changed and first delivery of 50 guns from Germany was made through Hungary. It seems that this first delivery arrived within few weeks after ending of Winter War (in other words: late March - early April 1940) and that the Germans probably tried to secret it from the Soviets. In many Finnish documents the source for these 50 guns have also been marked as Spain. The second delivery batch containing 100 guns arrived from Germany in September of 1940. The third and final delivery batch of 50 guns arrived from Germany in June of 1941."

Ne 30 haupitsia oli näitä : Light Howitzer 114 H/18

http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY5.htm
"Finnish use: 24 donated by Great Britain during Winter War, they arrived in January of 1940 and were used by Field Artillery in Winter War. Another batch of 30 howitzers bought from Spain didn't arrive until July of 1940. Howitzers of both batches were used by Finnish field artillery during Continuation War. 18 howitzers were also modified as weaponry of the unsuccessful BT-42 self-propelled artillery piece and used in that role until July of 1944."
Huomatkaa kuinka matka Petsamon satamasta sisä-Suomeen oli pitkä ja aikaa vievä (until July of 1940).

Greta -laivahan oli Petsamossa kuukausi + päivä Talvisodan päättymisen jälkeen!

Toki saattoihan olla että nuo 30 tykkiä tuli Petsamoon myöhemminkin jossain toisessa laivassa. Ehkä joku asiasta tietävä voisi tarkentaa, vai pitäisiköhän vielä katsoa Suomen kenttätykistön historia -teoksen 2- osasta josko siellä olisi tuosta asiasta jotain.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Talvisodan historian 4. Osan ( s, 286) mukaan Espanjasta olisi saatu ostettua 28 kpl Vickersin englantilaisia 114 mm haupitseja a-tarvikkeineen sekä 50 pst-tykkiä. Ne olivat Saksan aseapua sisällissotaan. Yhtenevästi aiemman mukaan Greta nouti ne Epanjasta Pasajesin satamasta ja toi Liinahamariin.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Talvisodan historian 4. Osan ( s, 286) mukaan
Tuon minäkin katsoin jo silloin "sardiinikohun aikaan", mutta olikohan kaikki PST-tykit Espanjasta vai oliko Espanja vain kauttakulku / lastausmaa? Osa tykeistä näyttäisi tekstin mukaan olleen eri puolilla Espanjaa ja huonokuntoisiakin.

Suomella oli Espanjasta saatavia noin 15 miljoonaa markkaa ja siitä summasta ko. kirjan mukaan vain 10% lienee käytetty tuon melko ison ase- materaalikaupan rahoittamiseen, josta jo pelkän tykkikaupan osuus on ollut peräti 54 miljoonaa markkaa.

Talvisodan historia, osa 4:n kerronta on kohtuullisen ylimalkaista esim. päivämäärien suhteen ja siinä kerrotaan näin:
"Kaupan vahvistamien tapahtui maaliskuun alussa ja parin viikon kuluttua saapui suomalainen S/S Greta pohjoisespanjalaiseen Pasajesin satamaan noutamaan lastia. Paasonen järjesti Pariisista laivan ranskalaiseen saattueeseen, mutta Norjan miehitys pakotti aluksen muuttamaan sittemmin reittiään. Huhtikuun puolimaissa S/S Greta viimein saapui - ensimäisenä laivana - Liinahamariin, josta neuvostojoukot olivat hieman aikaisemmin vetäytyneet pois. Tykkikaupan arvo oli noin 54 miljoonaa markkaa."

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

MM kirjoitti:Jatkosodasta tunnetuksi tuli silakka. "Ann ny yks suolanen silakka. Kyll sää ny yhren silakan voit antaa."
Talvisotakirjoissa suomalaiset soturit tuntuu kovinkin usein syöneen näkkileipää, joko voilla tai ilman, ja päälle lohkottiin kirveellä palasia jäätyneestä juustotahkosta!

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Niitä sun näitä kirjoitti: Laivan määräsataman piti olla Norjassa, mutta kun siellä oli täyttä ja laivaa uhkasi (lähteen mukaan) takavarikko NL:n joukot olivat poistuneet Petsamosta 13.4.1940 eli edellisenä päivänä.

R. Nordströmin varustamon s/s Greta -laivan lastina on tämän lähteen mukaan tykkejä Espanjasta ja elintarvikkeita.

2. lähteenä on Eilispäivän Petsamo -kirjan, sivu 106, mukaan Norja aikoi takavarikoida s/s Greta -laivan Kirkenäsin satamassa 13.4.1940, mutta laivan kapteeni A. Knuts onnistui poistumaan satamasta ja suuntasi Petsamon Liinahamariin, jonne se saapui 1. suomalaisena laivana 14.4.1940 lastinaan Espanjasta mm. 30 haupitsia ja 50 panssarintorjuntatykkiä sekä 1272 tonnia elintarvikkeita.-Ev. K. J. Mikola on kirjoittanut artikkelin Sotatoimet Petsamossa, sivut 43-56
Olisikohan Ragnar Nordströmillä S/S Gretan kapteenille välitettynä sen lähtiessä ollut tieto siitä, että Moskovan rauhanneuvotteluissa Neuvostoliitto suomalaisille yllätyksenä palautti Petsamon Suomelle?

Saksan hyökkäys Norjaan huhtikuun alussa on sekin ollut odottamatonta ja brittien ja ranskalaisten maihinnousut Namsokseen, Ålesundiin ja Narvikin taistelutkin alkoivat
14.4.-40.
Ja kuinka S/S Gretan lasti olisi Kirkkoniemestä voitu kuljettaa Suomeen, odotteliko
Gretan kapteeni neuvostolaisten poistumista Liinahamarista.
Alunperin määräsatama lienee ollut Narvik?
Perääntyvät norjalaiset uhkasivat aluksi takavarikoida lastin.

Seuraavana
Liinahamariin saapui 27.4.-40 Nordström-varustamon S/S Veli Ragnar Le Havresta lastinaan tykkejä,aseita, vetotraktoreita kirj. Erno Paasilinna, Maailman kourissa, Otava 1983.
Veli-Ragnarin määräsatama oli alunperin Narvik, jonne se oli yrittänytkin, alusta oli pommitettu ja britit olivat pysäyttäneet, mutta antaneet jatkaa Liinahamariin.

Suomelle Moskovassa 13.3.1940 annettiin 2 viikkoa aikaa siirtää armeija uudelle rajalle, samoin noin 2- 300 000 evakkoa. Mannerheim oli sanonut pääministeri Risto Rytille tämän lähtiessä Moskovaan aikaa vetäytymiseen uudelle rajalle tarvittavan 4 viikkoa ja tämän mukaan uusi raja olisi ollut tiedossa jo ennen neuvottelijoiden lähtöä Moskovaan.

Puna-armeija tarvitsi tuon mukaan 4 viikkoa aikaa vetäytyäkseen "Nautsin kaupungista" ja Petsamosta.

Saksalainen sukellusvene muuten upotti Nordströmin S/S Martti-Ragnarin Itämerellä 22. syyskuuta 1939 sen ollessa selluloosalastissa matkalla Englantiin.

Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

MM kirjoitti: Portugalin moittiessa Suomea epäkiitollisuudesta ajattelin ensin, että he muistavat väärää sotaa. Mutta tuossa edellähän asia selvisi.

Jatkosodasta tunnetuksi tuli silakka. "Ann ny yks suolanen silakka. Kyll sää ny yhren silakan voit antaa."
H.A.Elfving osti S/S Petsamon troolareiden "silakkatukialukseksi" Islannin vesille ja 1935
yhtyi R.Nordströmin Loviisan Kalastus Oy:n kanssa Suomen Kalastus Oy:ksi ja Elfving ryhtyi valmistamaan mm. Hangon keksejä.
Kapteeni Eric Hjelt´n aluksen torpedoi Irlannin etelärannikolla U-34 10.7.1940
http://www.uboat.net/allies/merchants/ships/418.html s/s Petsamon ollessa tulossa
kotisatamaansa Petsamoon Argentiinan Rosariosta lastinaan 4477 t maissia ja 1523 tonnia viljaa.

Kansanhuoltoministeriön jaettavaksi ei jäänyt mitään s/s Petsamon lastista, ministeriö jakoi n. 85% Petsamoon välirauhan aikana tulleiden 222 aluksen 339 352 t. lasteista.
Ja lastit maksettiin brittien sallimalla 217 aluksen 182 188 tonnin selluloosa-, paperi- ja vanerilasteilla.

Argentiinakin oli kymmenkunta vuotta sitten konkurssitilassa, mutta he eivät vedonneet "apuun" Suomelle ja
osti ja vaihtoihan selluloosaan Suomi Talvisodan aikana Italialtakin 30-35 Fiat-hävittäjälentokonetta.
Tuotiinkohan Fiatit Petsamon kautta?

Veikko Palvo

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Tuotiinkohan Fiatit Petsamon kautta?

Pirkko Kanervon tutkimusten mukaan Fiatit laivattiin Göteporgiin, mutta Petsamon kautta ehti talvisotaan Italiasta ostettua muuta sotatarviketta.

http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm

Carl-Fredrik Geust
Viestit: 19
Liittynyt: 24.12.11 11:24

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Fiat-kaupasta oli solmittu 23.10.1939, jolloin ostettiin 25 Fiat G.50 hävittäjää. Ensimmäinen toimituserä (8 kpl) lähettetiin melko nopeasti junalla Saksan kautta, mutta vain kaksi konetta oli marraskuussa 1939 ehtinyt Malmöhön (missä ne koottiin ja lennettiin Suomeen). Nämä kaksi Fiatia saapui Suomeen 18.12.1939 ja 4.1.1940.

Joulukkun alussa tieto asetoimituksista Saksan kautta Suomeen oli päässyt vuotamaan julkisuuteen, jolloin Molotov raivostui ja pakotti uudet ystävänsä Berliinissä palauttamaan jo Sassnitzin satamaan saapuneet kuusi Fiat-hävittäjää.

Nämä kuusi hävittäjää toimitettiin sittemmin Sveitsin kautta junalla Hollantiin ja edelleen laivalla Norjaan. Ensimmäisen Fiat-tilauksen loppuerä (17 konetta ) toimitettiin 4.1.1940 laivalla Italiasta Göteborgiin.

10.1.1940 ostettiin 10 Fiatia lisää, jotka toimitettiin laivalla suoraan Italiasta Bergeniin. Göteborgiin ja Bergeniin saapuneet 33 Fiatia koottiin Trollhättanissa SAABin tehtaalla sekä Göteborgissa Götaverken tehtaalla ja lennettiin Suomeen. Nämä Fiatiit saapuivat Suomeen 11.2-12.3.1940, lukuunottamatta yhtä konetta joka saapui vasta 19.6.1940. Siirtolennoilla menetettin kaksi konetta, toinen vaurioitui korjauskelvottamaksi välilaskulla Västeråsiin, ja toinen, unkarilaisen vapaaehtoisen vänrikki W. Bekassyn ohjaama Fiat katosi Itämerellä (Bekassy on muuten ainoa talviosodassa kaatunut unkarilainen). Suomeen saapui siis yhteensä 33 Fiat-hävittäjää.

Ks. allekirjoittaneen artikkeli "Kansainvälinen apu Suomen ilmavoimille talvisodassa", Sotahistoriallinen aikakauskirja 28 (2009) sivut 72-122.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Veikko Palvo kirjoitti:
Niitä sun näitä kirjoitti:Ja kuinka S/S Gretan lasti olisi Kirkkoniemestä voitu kuljettaa Suomeen, odotteliko Gretan kapteeni neuvostolaisten poistumista Liinahamarista.
Alunperin määräsatama lienee ollut Narvik?

Vilho Koiviston laatima artikkeli, Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina, (sivut 105-128), on varsin seikkaperäinen selvitys hyvin kiinnostavasta aiheesta. Mukana on useita tilastoja kuljetetuista tonnimääristä, henkilöistä ja kalustosta ja tietenkin siitä, mitä oikein kuljetettiin suuntaan ja toiseen.

Eilispäivän Petsamo -kirjan sivulla 106 kerrotaan mm. näin:
"...puolustusministeri Rudof Waldenin toimenksiannosta varatuomari Lauri K. J. Tukiainen kävi heti venäläisten poistuttua tutustumassa Liinahamarin satamaan todeten se olevan käyttökelpoinen, joskin satamalaitteet olivat osaksi hävitetyt. Jäämerentien liikenne pääsikin vauhtiin yllättävän pian. Päivä venäläisten Petsamosta lähdön jälkeen (14.4.1940) Liinahamarin satamaan näet saapui odottamatta R. Nordström-varustamon alus s/s Greta tuoden Espanjasta aselastin (mm. 30 haupitsia ja 50 panssarintorjuntatykkiä) sekä 1272 tonnia elintarvikkeita. Saamiensa ohjeiden mukaisesti merikapteeni A. Knuts oli 13.4.1940 ohjannut aluksensa purkaussatamaksi suunnitellun Narvikin sijasta Kirkenesiin. Norjalaisten aikoessa takavarikoida lastin sielllä, kapteenin onnistui sekä kaunein puhein että uhkauksi saada lupa jatkaa matkaa. Knuts toi sitten aluksensa Liinahamariin seuraavana päivänä ensimäisenä aluksena Talvisodan jälkeen. Aluksen kapteenin oma-aloitteinen toiminta oli osoitus rohkeasta ja neuvokkaasta toiminnasta, jota Jäämerentien liikenteen johto ja toimeenpanevat elimet osoittivat koko kuljetusten ajan. Satamatyön ja maakuljetuksien suoritusorganisaation puuttuessa suomalaiset sotilaat purkivat ensimäisen Liinahamariin saapuneen laivan lastin kolmessa vuorokaudessa melkein olemattomin satamalaittein. Omat ja ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon autokolonnat kuljettivat lastin Rovaniemelle vastikään auki aurattua ja lapioitua Jäämeren tietä."
Sivulla 111 kerrotaan Jäämeren suunnan liikenteen organisaatiosta ja alusten menetyksistä kesään 1941 saakka:

Suomen puolesta Petsamosta tapahtuvaa meriliikennettä johti jo aikaisemmin mainittu Liinahamarin merikuljetustoimikunta. - Yhdysupseerina päämajan suuntaan toimi koko tämän Jäämerenreitin liikenteen ajan silloinen kapteeni Vilho Koivisto (myöhemmin everstiluutnantti, kauppaneuvos ja Oy Pohjolan Liikenne Ab:n toimitusjohtaja).

Vuoden 1940 lopulla alkaneet upotukset englantilaisten ja saksalaisten taholta nousivat kesään 1941 mennessä 10 alukseen.

-Kirjassa on mm. Vilho Koiviston laatima artikkeli Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina. Sivut 105-128
-Samoin kiinostava artikkeli on Paavo Haapalan Petsamon nikkelin tarina, sivut 129-146.
-Ev. K. J. Mikola on kirjoittanut artikkelin Sotatoimet Petsamossa, sivut 43-56

Pohjanpalo Jorma: Eilispäivän Petsamo
Wsoy, 1970, 216 s., 1. painos

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Carl-Fredrik Geust kirjoitti:Ks. allekirjoittaneen artikkeli "Kansainvälinen apu Suomen ilmavoimille talvisodassa", Sotahistoriallinen aikakauskirja 28 (2009) sivut 72-122.
Voisiko arvoisa hra Geust valottaa meille millaisissa tunnelmissa noita viimeisiä Ruotsissa koottuja lentokoneita lennettiin Suomeen juuri Talvisodan loppuvaiheessa? Koneitahan varmaan kasattiin vielä Talvisodan loputtuakin ja lennettiin Suomeen.

Jos en aivan väärin muista, niin ainakin Brewstereiden siirtolennoissa saatiin vauhtia jopa Ruotsin ilmatorjunnankin taholta ja oliko vielä niin, että kun bensiiniä ei kertakaikkiaan annettu, niin suomalaiset lentäjät tilasi paikallisen Shellin tankkiauton tuomaan koneille bensiiniä ja miehet sanoi, jotta laskuttaa sopi Suomen valtiota.

---

Pitipä alkaa ihan itsekin tarkistamaan muistikuvaa tuosta tarinasta. Tästä Luukkasen kirjasta en löytänyt mainitaan "laskutusosoitteesta", mutta tässä pari muuta asiaan liittyvää poimintaa:

Eino Luukkanen kertoo kirjassaa Hävittäjälentäjänä kahdessa sodassa, (Wsoy 1956, 3.p), kuinka he olivat lentämässä Brewstereitä Suomeen mm. Joppe Karhusen kanssa. Nyt oltiin jo huhtikuulla 1940 ja kirjan mukaan (s. 95-96) ruotsalaiset oli nyt sotatilassa ja kaikki lentokoneet olikin nyt Ruotsin omaisuutta.

"Lopulta huhtikuun 11. päivänä, ruotsalaiset sanovat kuin puolileikillään: >>Menkää, jos saatte bensiiniä.>> He ovat nimittäin takavarikoineet kaiken polttoaineen lukkojen taakse. Soitimme kaupungista Shellin tankkiautot ja täytämme koneittemme säiliöt kaikessa hiljaisuudessa ruotsalaisten ollessa ruokailemassa. Illalla, palvelusajan päätyttyä, pyörähtivät neljän hävittäjämme moottorit samanaikaisesti pyörimään ja rikkovat voimakkaalla äänellään kentän hiljaisuuden. Pikaisen koekäytön jälkeen lähdemme lentoon suoraan hallin edustalta, kierrämme kerran kentän ympäri emmekä ole näkevinämmekään, miten hölmistyneet ruotsalaiset viittoilevat peräämme. Aikomuksemme on lentää ilman välilaskua, joskin Tukholman kautta, Suomeen. Polttoaineen pitäisi juuri ja juuri riittää tähän tuhannen kilometrin matkaan. "

-

s. 97: "Jo huomattavasti ennen kaupunkia muutamme kompassisuunnan itään ja pian sen jälkeen saamme kauas peräämme pari ilmatorjuntakranaatin hattaraa, ilmeisesti tervehdyksenä salamyhkäisestä lähdöstämme Trollhättanista."
Viimeksi muokannut Niitä sun näitä, 03.01.12 09:46. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

Niitä sun näitä kirjoitti: Jos en aivan väärin muista, niin ainakin Brewstereiden siirtolennoissa saatiin vauhtia jopa Ruotsin ilmatorjunnankin taholta ja oliko vielä niin, että kun bensiiniä ei kertakaikkiaan annettu, niin suomalaiset lentäjät tilasi paikallisen Shellin tankkiauton tuomaan koneille bensiiniä ja miehet sanoi, jotta laskuttaa sopi Suomen valtiota.

Ruotsipa ei sitten enää halunnutkaan "auttaa" Suomea tuossa vaiheessa, kun rauhan teko oli käsillä, "hinnalla millä hyvänsä, tai "Suomen hallitus on valmis hyväksymään mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi", kuten Tukholman lehdistä jo saatiin viikkoa ennen lukea...
Niitä sun näitä taitaa muistella niitä sun näitä Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimistolta kuulemaansa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Brewster_F ... ta_Suomeen
Kauppa Brewster Aeronautical Corporationin kanssa tehtiin 16.12.1939 ja se koski 44 Brewster Model 239:ää (F2A-1:n vientiversio). Kauppahinta oli korkea (54 000 dollaria kappaleelta) eikä hinta sisältänyt laivaston omaisuutta (mm. tukialusvarustus, aseet, tähtäimet ja mittarit), joiden riisuminen koneista tuli suomalaisille yllätyksenä. Jo asennetut moottorit vaihdettiin G-5 -moottoreihin, sillä asennettu Wright R 1820-34 oli vientikiellossa. Kuusi koneista jouduttiin ottamaan Belgian tilauksesta ja niihin jouduttiin tekemään suuri eturunkomodifikaatio. Koneisiin jäi vikoja ja osia jäi puuttumaan. Vain kolme konetta kokoonpantiin ja koelennettiin Yhdysvalloissa.
Koneet toimitettiin kuljetuslaatikoihin pakattuna rahtilaivalla Norjan Stavangeriin, ja sieltä rautateitse Ruotsiin. Brewsterit koottiin SAABin lentokonetehtaalla Trollhättanissa, jossa ruotsalaiset kokosivat saksalaisia Junkers Ju-86 -pommikoneita Flygvärnetiään varten. Saabin tehtaan silloisena johtajana toimi marsalkka Mannerheimin sisarenpoika kreivi Clas Eric Sparré (1898–1948). Ensimmäiset neljä konetta lennettiin Suomeen 1. maaliskuuta 1940 ja viimeinen saapui kaksi kuukautta myöhemmin.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

ekyto kirjoitti:
Niitä sun näitä kirjoitti:Niitä sun näitä taitaa muistella niitä sun näitä Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimistolta kuulemaansa.
Onko arvoisan nimimerkin, "ekyto", kommenttia tulkittava niin, että Suomalaisuuden Liitolla olisi hevosmiehiä ja että heillä olisi oma tietotoimistokin?

Noin ala-arvoisen kommentin lähettäminen asialliseen kysymykseen luulisi vähintäänkin hävettävän!

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Talvisodan apu Portugalista ja sardiinien matka.

MM kirjoitti:Tuotiinkohan Fiatit Petsamon kautta?

Pirkko Kanervon tutkimusten mukaan Fiatit laivattiin Göteporgiin, mutta Petsamon kautta ehti talvisotaan Italiasta ostettua muuta sotatarviketta.

http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm
Pirkko Kanerva, Italia ja Suomen talvisota 28.10.2003 kirjoittaa:
"Lähes 80-v. Ukko-Pekka Svinhufvud pyrki Berliinissä (maaliskuun alussa ) turhaan
Ribbentropin ja Hitlerin puheille ja Svinhufvudin oli tarkoitus jatkaa Roomaan."

"Taustalla
näyttää olleen Göringin 22.2.-40 Kivimäelle antama neuvo painostaa Saksaa Italian kautta."

Ja "Svinhufvudin matka perustui eittämättä Rytin hallituksen päätökseen 3.3.-40 ja
Suomi oli pyytänyt virallisesti Italiaa 25.2.-40 rauhanvälittäjäksi."
"Italialaiset lähteet
paljastavat matkan motiivit, Ukko-Pekan oli määrä käyttää länsikortin poliittista painoarvoa ja tehdä Saksalle selväksi, että mikäli Suomi ei saa hyväksyttäviä rauhanehtoja, ( Viipuri ja Laatokan Karjala jäisivät Suomelle ) se oli päättänyt tarttua Englannin ja Ranskan avuntarjoukseen."

"Tavoitteena oli, että Saksa painostaisi Moskovaa ja Italian odotettiin painostavan Berliiniä toimimaan Moskovassa."

Ja
ne miehet, joiden tehtäviin ratkaisujen teko kuului, eivät olleet kansan suosiota etsiviä poliitikkoja. Eduskunta, jossa asia saattoi olla kenties toinen pidettiin syrjässä ulkopolitiikan hoitamisesta ja presidentti Kallion heikon terveyden takia pääministeri Ryti lienee hoitanut ulkopolitiikkaa Mannerheimin kanssa ja johtoryhmään lienevät kuuluneet myöskin Tanner, Rolf Witting ja Rudolf Wallden?
Ennen
rauhansopimuksen solmimista Moskovassa eduskunnasta mm. vuoti tieto, jonka mukaan Suomi oli hyväksynyt NL:n rauhanehdot ja STT välitti tiedon Tukholmaan ja
tuon vuodon on sanottu maksaneen Suomelle mm. Enson.
Ja
vuoto lienee osoittanut, ettei hölläsuisille 200:lle kansanedustajalle voida suuria salaisuuksia kriisitilanteissa uskoa?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”