Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Tuossa ekassa kirjoituksessaan Kemppinen puhuu eräitten upseerien tavasta tapattaa "liikaa" miehiä ja viittaa hyökkäysvaiheeseen 1941.

Tässä voinee olla enemmän totta, varsinkin kun niistä reissuista pitemmälle itään ei mitään hyödytty.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Katselin Linnan Pohjantähti-romaanin kolmatta osaa ajatuksella josko siinä olisi mainintaa kutsunnoissa tapahtuneesta vasemmistolaisten karsinnasta. Romaanin aihepiirihän antaisi siihen oivan mahdollisuuden ja kirja, vaikka ei olekaan historiateos, sisältää romaaniteknisin keinoin sisällytettynä melko pienetkin yhteiskunnalliset ilmiöt ajaltaan.

Opettaja Rautajärvi on suojeluskunta-aktiivi ja hän tuo juhlapuheessaan suojeluskuntatalon urheilukentän raivaustalkoissa esiin kutsunnoissa ilmenneen nuorison hälyttävän huonon fyysisen kunnon, jonka takia on jouduttu jopa hylkäyksiin. Puhe on maanpuolustushenkinen ja on kytketty kentän kuntoa ylöskohottavaan vaikutukseen.

Vilhon kutsuntapäivästä kerrotaan sivun verran ilman mainintaakaan ongelmista. Vilho käy armeijan Hennalassa ja kutsutaan arestituomiosta huolimatta aliupseerikouluun. Tämä mainitaan punikkitaustaiselle poikkeuksellisena, mutta selittyy menestyksellä hiihtokilpailuissa ja ammunnassa.

Eero käy myös sotaväen normaalisti, mutta ei pyrikään loistamaan ja tulee siviiliin pikakiväärimiehen apulaiseksi koulutettuna, mistä isä on vähän pettynyt. Leppäsen Valtu on yhtä aikaa sotaväessä, mutta joutuu olemaan siellä rangaistusten vuoksi vähän pitempään.

Voitto joutuu armeijaan syksyllä 1939 Kannakselle jääkäripataljoonaan ja on siellä, kun Vilho ja Eero saavat kutsun YH:n. Voitto jopa kuvataan muita veljeksiä maanpuolustushenkisempänä.

Leppäsen Valtu kuolee sodan alussa ja Koskelan pojat sodan loppuvaiheessa. Eero ilmeisesti Vuosalmella Vasikkasaaren vastahyökkäyksessä ja Voitto Viipuri-Säkkijärvi–maantien laitaan. Voiton kuolemassa voi nähdä viitteen varusmiesikäisten ja nostomiesten käyttöön Viipurinlahden pohjoisrannan puolustuksessa.

Sitten mainitaan vielä Kivivuoren Jannen pojan upseerihaaveiden kariutuminen isän sosiaalidemokraattiseen puoluekantaan ja lojaalisuuteen hallituksen puolella Mäntsälän kapinan sotilasjoukoissa.

Tämän voimakkaampaa mainintaa vasemmistolaisten karsinnasta ei kirjasta löydy. Kun romaanin kolmas osa on luonteeltaan kovin eheyttävä ja Koskeloiden elämä vakiintuu, voi arvioida olisiko kahtiajakautumisen jatkaminen oikein sopinutkaan rakenteeseen, mutta yksinkertaisempi selitys voi olla, ettei Linna nähnyt karsintaa olleen.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Tolvajärvelle määrätyt joukot olivat kai Tampereen ympäristöstä eli siis ainakin osaltaan "punaisten jälkeläisiä". Olisiko nyt pääteltävä, että heitä oli aiemmin pidetty reservinä, koska heihin ei luotettu - vai että heihin nimenomaan luotettiin ja siksi varattiin tärkeisiin tehtäviin?
Talvela pyysi ja sai Pajarin aisaparikseen Tolvajärvelle. Hänen mukanaan tuli sitten myös rykmentti eli JR 16. Eli tässä tapauksessa "punainen" rykmentti joutui pahaan paikkaan sen vuoksi, että sillä oli komentajanaan juuri Pajari.

Kuinka monessa taistelussa olisi edes periaatteessa ollut mahdollisuutta ja aikaa miettiä mikä yksikkö lähetetään paikalle poliittiisen koostumuksen perusteella? Ja kuinka monessa tapauksessa tiedettiin etukäteen missä kovimmat paikat ovat? Talvisodassa Summa oli selvä tapaus, Taipale tai Vuosalmi eivät mitenkään itsestään selviä, Tolvajärven suunta ja Kollaa yllätyksiä ainakin vihollisen voimien suhteen, samoin Kuhmo ja Suomussalmi/Raate. Miesten tapattaminen poliittisin perustein olisi vaatinut aikamoista ennaltanäkemisen lahjaa ja usein nopeaa reagointikykyä.

Kannattaisi ehkä enemmänkin kiinnittää huomiota liikekannallepanojärjestelmään ja miettiä, oliko siinä sisäänrakennettuna jotakin sellaista joka johti tappioiden erilaiseen jakautumiseen esim. asutuskeskuksien ja maaseudun välillä. Liikekannallepanohan oli riippuvainen rautateistä ja joukot piti panna liikekannalle siten, että ensimmäinen "aalto" suojasi seuraavia "aaltoja" kun suunnitelma pantiin täytäntöön. Suunnitelman taustalla taas oli jotakin oletuksia siitä millaisessa tilanteessa liikekannallepano tapahtui, ja se taas vaikuttti joukkojen kokoamisjärjestykseen ja sijoituksiin.

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

JariL kirjoitti:
Tolvajärvelle määrätyt joukot olivat kai Tampereen ympäristöstä eli siis ainakin osaltaan "punaisten jälkeläisiä". Olisiko nyt pääteltävä, että heitä oli aiemmin pidetty reservinä, koska heihin ei luotettu - vai että heihin nimenomaan luotettiin ja siksi varattiin tärkeisiin tehtäviin?
Talvela pyysi ja sai Pajarin aisaparikseen Tolvajärvelle. Hänen mukanaan tuli sitten myös rykmentti eli JR 16. Eli tässä tapauksessa "punainen" rykmentti joutui pahaan paikkaan sen vuoksi, että sillä oli komentajanaan juuri Pajari.
Ja eversti Pajari oli ennen sotaa repinyt Tampereella jossain vaalitilaisuudessa punalippujakin alas lipputangoista.
Paavo Talvela kirjoittaa muistelmissaan Pajarin tultuaan hetimmiten esittäneen ja lähteneen jonkin joukko-osaston kanssa yölliseen hyökkäykseen ja Talvela kulki asemissa "kuopasta toiseen" rohkaisemassa miehiä, joiden mieliala oli "matalalla."
Pajarin
yöllisen iskun seurauksena neuvostolaiset jäivät pimeässä tulittamaan toisiaan.
Ja
Talvela kirjoittaa tämänkin tapauksen nostaneen miesten miesten taistelutahtoa ja menestyksen jatkossakin nostaneen "eteenpäin menon hengen."
Talvisodan
henkeä näyttäisi syntyneen samalla aikaa Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton ja siitä käytyjen taisteluiden aikana?

Veikko Palvo

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

MM kirjoitti:
Tämän voimakkaampaa mainintaa vasemmistolaisten karsinnasta ei kirjasta löydy. Kun romaanin kolmas osa on luonteeltaan kovin eheyttävä ja Koskeloiden elämä vakiintuu, voi arvioida olisiko kahtiajakautumisen jatkaminen oikein sopinutkaan rakenteeseen, mutta yksinkertaisempi selitys voi olla, ettei Linna nähnyt karsintaa olleen.
Tuskinpa minkäänlaista karsintaa on ollut esim. Salmissakaan, jossa Rak.P 4. aloitti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1561936 Salmin työmaan kenttälinnoite- yms. työt 24.10.1939 työvelvollisilla. Sotapäiväkirja 2820.
Ja
11.12.1939 muodostettiin vapaaehtoisista työvelvollisista Osasto Elomaa, (Spk 2436. )
Osasto Lakio 17.12.1939. ( spk 2453. )
Suojeluskuntapojatkin saivat tulikasteensa Lunkulansaaren Likolammen linjalla alisotilasohjaaja Orrilan (?) johtamina tukenaan kiv.- ja kk-ryhmät.

Rak.P.4.:n sotapäiväkirjoja "selaillessa" ( niitä on parikymmentä ) löytyy
mm. Rak.P.4.:n
Osasto Mestilän 3 K.n SPK 2835:stä pvm. 27.2.1940: "laadittu luettelo 1897 - 1919 syntyneistä II lk:n nostomiehistä".
Taisivat olla Ilomantsin suunnalla kenttälinnoite-, murrostenteko- ja tietöissä, RakP 4.:n 1 K ainakin oli komentajanaan V. Nousiainen.

Nostomies II lk 1897 - 1919 synt. , noin 20 - 40- vuoden ikäisiä, mutta ei heiltä ainakaan poliittisin perustein ollut jäänyt asevelvollisuus suorittamatta.
Ja
tuskin nuo työvelvolliset, jotka RakP 4.:stä (n. 1/3-osa sen vahvuudesta ) vapaaehtoisina lähtivät rintamalle, olivat hekään asevelvollisuuttaan suorittaneet?

Veikko Palvo

Jaakko Anttila
Viestit: 66
Liittynyt: 19.09.12 18:09

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Kansan arkisto: SKP:n arkisto: mikrofilmirulla 13: "Ohjeita kutsuntoihin ja armeijaan meneville". Kansan arkistossa jokainen kävijä voi tutustua myös illegaaliin "Punasotilas-lehteen, jota jaettiin kädestä käteen Suomen kasarmeilla.

Markku Salomaan väitöskirja Punaupseerit, 1992. Sivut 215-225: "Komintern ei peitellyt tukeaan sotilaallisille vallankaappausyrityksille. Kominternin ensimmäisessä vapputervehdyksessä (päivätty 20.4.1919 Pietarissa ja Moskovassa) Kominternin toimeenpaneva komitea tervehti "puolalaisia, liettualaisia, virolaisia, suomalaisia työläisiä ja sotilaita " ja vetosi "Venäjän, Unkarin, Baijerin Neuvosto-Tasavaltojen" puolustamiseksi. Komintern tervehti "koko maailman proletariaatin diktatuuria", "kansainvälistä Neuvosto-Tasavaltaa" ja "kansainvälistä punaista armeijaa!" Kominterin vapputunnuslauseeksi julistettiin "Työläisten aseistamiseksi, porvarien aseistariisumiseksi!" Samassa julkaisussa Lenin kertasi kansainväliselle yhteisölle "poliittisen strategiansa pääpiirteet" ja asetti Kominternin paikalleen historiassa".

Siinä missä kommunistit uskalsivat suoriin vallankaappausyrityksiin Unkarissa (1919), Saksassa (1919 ja 1923), Virossa (1924) ja Bulgariassa (1925), eivät Suomen kommunistit pystyneet "läskikapinaa" (1922) parempaan yritykseen.

Suomi, Puola, Latvia ja Viro pyrkivät sopimusyhteistyöhön alkuvuodesta 1922. Suomi ei ratifioinut keskinäistä avunantosopimusta. Siitä huolimatta Kominternin laajennettu toimeenpaneva komitea päätti sotilaallisen valmistelun tehostamisesta. Leninin esityksestä päätettiin ryhtyä vastatoimiin. Laajennetun toimeenpanevan komitean kokouksessa edustettuina olleiden 36 kansallisuuden edustajat päättivät, että ainoa tehokas keino "uhkaa" vastaan oli "proletaarinen vallankumous" mainituissa maissa.

Päätös ei kuitenkaan jäänyt vain Leninin poliittisen pelotteen tasolle, vaan se sisälsi myös ideologiset ja organisatoriset tehtävät "sodan kääntämiseksi luokkataisteluksi":

1) Erityisesti työläisnuorisolle tuli systemaattisesti opettaa sotien syitä ja luonnetta;
2) Tuli tuoda laajojen joukkojen oikeuden eteen ulkopolitiikan, aseistuksen ym. ongelmia ja päätöksiä;
3) Tuli organisoida hyvin laillisen ja laittoman propagandan välitys asevoimiin ja joukko-osastoihin näiden asioiden valottamiseksi;
4) Tuli innoittaa työläisiä päättäväisesti estämään joukkojen ja armeijan varusteiden kuljetus kaikin keinoin ja millä hinnalla hyvänsä, jos imperialistinen sota syttyisi;
5) Tuli vahvistaa laajojen joukkojen vallankumouksellista tahtoa taistella katumielenosoituksin, yleislakoin, aseellisin nousuin jne. imperialistisen sodan syttymistä vastaan;
6) Tuli muodostaa laillisia ja laittomia elimiä näiden tehtävien täytäntöönpanemiseksi;
7) Tuli muodostaa laillisia ja laittomia elimiä ja yhteiskunnallisia laitoksia, jotta varmistettaisiin voimallinen kansainvälinen kommunistien yhteistyö niissä maissa, joiden välillä vastakohtaisuudet olivat kaikkein ankarimmat.

Jälkimmäinen kohta merkitsi Kominternin salaisen sotilaallisen "elimen" tai "laitoksen" perustamista. Toiseksi viimeinen kohta puolestaan merkitsi mm. SKP:lle velvollisuutta perustaa laittomia (illegaaleja) "elimiä" Suomen puolustusvoimien sisälle ja strategiseen teollisuuteen, siis osana Neuvostoliiton doktriinia.

Kapinaoppaassaan Voiton tie Tuure Lehén toisti Lenin ja Marxin ajatuksen, että enemmän kuin sääntöjä johtajat tarvitsivat rohkeutta, päättäväisyyttä, nopeutta ja horjumattomuutta.

Joukkojen voittaminen puolelleen kapinan alkuhetkellä ei ollut pelkästään suullisen ja kirjallisen agitaation ja propagandan asia, vaan paljon riippui siitä, millaisella menestyksellä käydään ensimmäiset aseelliset taistelut: horjuvat ainekset siirtyisivät voimakkaammalle puolelle. Kaikin keinoin olisi tavoitteena aiheuttaa vallankumouksen vastustajien riveissä hajaannusta ja horjumista.

Gerson
Viestit: 28
Liittynyt: 19.10.10 09:45

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Minua hymyilytti sinänsä jo tämä topicin otsikko ja siinä valikoidusti käytetyt lainausmerkit eli "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929-30. Otsikko kertoo jo sinällään topicin aloittajan asenteellisuudesta jossa "kommunismin uhka" esitetään ikäänkuin mielikuvituksen tuotteena ja puolestaan "äärioikeiston nousu" äärimmäisen vakavasti otettava totuutena mitä se tietysti olikin paitsi että äärioikeiston nousu Suomessa näytti tyssäävän ja että jopa talonpoikaismarssin aikoina mm. Maalaisliiton piiristä alettiin ensi kerran ottamaan etäisyyttä tähän liikehdintään.

Se että huolimatta jopa venäläisistä vakavasti otettavista tutkimuksista jotka osoittavat että jo vuonna 1930 oli Stalin antanut määräykset Suomen sotilaallisesta miehittämisestä (mm.Petroskoin yliopiston professori Juri Kilinin tutkimukset) edelleenkin Suomessa kommunismin uhka laitetaan sitaattien sisään eli siihen suhtaudutaan jopa humoristisella ironisuudella kuvaa oikein hyvin suomettuneisuuden vaikutusta suomalaisessa historiankäsityksessä. Asiahan pitäisi olla jo nykyisin täysin selvä että Suomen Kommunistinen Puolue 1920- ja 1930-luvulla oli yksiselitteisesti alistettu palvelemaan Neuvostoliiton ja ennen kaikkea Stalinin tavoitteita eli Suomen liittämistä Neuvostoliittoon.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Gerson kirjoitti: Minua hymyilytti sinänsä jo tämä topicin otsikko ja siinä valikoidusti käytetyt lainausmerkit eli "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929-30. Otsikko kertoo jo sinällään topicin aloittajan asenteellisuudesta jossa "kommunismin uhka" esitetään ikäänkuin mielikuvituksen tuotteena ja puolestaan "äärioikeiston nousu" äärimmäisen vakavasti otettava totuutena mitä se tietysti olikin paitsi että äärioikeiston nousu Suomessa näytti tyssäävän ja että jopa talonpoikaismarssin aikoina mm. Maalaisliiton piiristä alettiin ensi kerran ottamaan etäisyyttä tähän liikehdintään.
Käsittääkseni otsikon teki moderaattori, koska kyseessä on toisesta ketjusta irrotettu aihe.

Sinänsä lainausmerkit eivät kuitenkaan kerro mistään asenteellisuudesta, vaan nykyisen tutkimuksen tuloksesta. Kuten edellä on käynyt ilmi, EK:n johtaja Riekki ei pitänyt kommunismia uhkana - ainakaan sellaisena, ettei sitä olisi pidetty kurissa EK:n menetelmin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Gerson kirjoitti: Se että huolimatta jopa venäläisistä vakavasti otettavista tutkimuksista jotka osoittavat että jo vuonna 1930 oli Stalin antanut määräykset Suomen sotilaallisesta miehittämisestä (mm.Petroskoin yliopiston professori Juri Kilinin tutkimukset)
Eiköhän kyse ollut suunnitelmista?

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Gerson kirjoitti:Minua hymyilytti sinänsä jo tämä topicin otsikko ja siinä valikoidusti käytetyt lainausmerkit eli "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929-30. Otsikko kertoo jo sinällään topicin aloittajan asenteellisuudesta jossa "kommunismin uhka" esitetään ikäänkuin mielikuvituksen tuotteena ja puolestaan "äärioikeiston nousu" äärimmäisen vakavasti otettava totuutena mitä se tietysti olikin paitsi että äärioikeiston nousu Suomessa näytti tyssäävän ja että jopa talonpoikaismarssin aikoina mm. Maalaisliiton piiristä alettiin ensi kerran ottamaan etäisyyttä tähän liikehdintään.

Se että huolimatta jopa venäläisistä vakavasti otettavista tutkimuksista jotka osoittavat että jo vuonna 1930 oli Stalin antanut määräykset Suomen sotilaallisesta miehittämisestä (mm.Petroskoin yliopiston professori Juri Kilinin tutkimukset) edelleenkin Suomessa kommunismin uhka laitetaan sitaattien sisään eli siihen suhtaudutaan jopa humoristisella ironisuudella kuvaa oikein hyvin suomettuneisuuden vaikutusta suomalaisessa historiankäsityksessä. Asiahan pitäisi olla jo nykyisin täysin selvä että Suomen Kommunistinen Puolue 1920- ja 1930-luvulla oli yksiselitteisesti alistettu palvelemaan Neuvostoliiton ja ennen kaikkea Stalinin tavoitteita eli Suomen liittämistä Neuvostoliittoon
Täytynee kai jotain vastata, kun tulin aikanaan panneeksi alulle tämän "topicin". Otsake on kyllä ihan itse laatimani. "Kommunismin uhkan" panin tuolloin aivan tarkoituksellisesti lainausmerkkeiihn (ja teen niin yhä edelleenkin), koska tuin esitykseni ymmärrykseni mukaan pätevimpään aiheesta laadittuun tutkimukseen: Siltala 1985, Lackman (Riekistä) 2007, Tauno Saarela 2008. Hymyilyttävätkö siis myös näiden aihealueen spesialistien kirjoissaan esittämät, suunnilleen yhtäpitävät tutkimustulokset, joiden mukaan suomalainen kommunismi oli 1929, jo ennen "isänmaallisten kansanosan" nousua, jokseenkin täysin maahan lyöty? Ovatko siis mainitsemani tutkijatkin "asenteellisia" ja "suomettuneita"?

Äärioikeiston nousun olin jo muotoilemassani "topicin" otsikossa rajannut vuosiin 1929 - 1930. (Pahin äärioikeistoaalto tunnetusti taittui jo Mäntsälän farssiin ja kesän 1933 eduskuntavaaleihin.) Ei ole minun vikani, jos esim. joku tohtori Kaunismaa meni levittämään sanomiseni koko 1930-lukua koskevaksi (josta kyllä siitäkin on viime vuosina mielenkiintoista lisävalaistusta mm. Michael Jonasin ja äskettäin Osmo Hyytiän kirjoista). Olen kyllä pannut merkille, että termi äärioikeisto koetaan taas nyttemmin ns. isänmaallisissa, suomettumattomissa piireissä rumana ja suorastaan sopimattomana. Korkeintaan saisi puhua "oikeistoradikalismista" tai, niin kuin eduskunnan historiateoksessa (2006), "kommunisminvastaisesta reaktiosta", jolloin samalla oikeat "syyllisetkin" tulevat kätevästi markkeeratuiksi. No, itse pysyttelen edelleenkin termissä "äärioikeisto". Sitä käytti mm. professori Toivo Nygård lapuanliikkeestä, IKS:stä ja Akateemisesta Karjala-Seurasta tutkimuksessaan Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä (1982). Professori Klinge on useassa yhteydessä käyttänyt samoista liikkeistä luonnehdintaa "fascistoidinen", ja tutkija Marja Jalavan puheesta korvani nappasi edelleen samaisia ryhmiä tarkoittavan epiteetin "semifasistinen" äskettäisessä Suomi on ruotsalainen -ohjelman jaksossa.

Niin että se "asenteellisuus" taitaa lopultakin piillä siellä herran omassa silmässä. Ei pidä peiliä syyttää jos naama on vino, totesi aikanaan jo Gogol.
Viimeksi muokannut nylander, 24.02.13 15:42. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Mielestäni "äärioikeisto" on varsin sopiva termi kuvaamaan mm., että 1) lakia rikottiin surutta "päämäärän" hyväksi 2) demokratiaa ei hyväksytty.

Teoksessa Valkoiset Mika Siironen tosin käyttää nimitystä "oikeistoradikalismi, mutta kuvaa, miten "valkoisuus" yritettiin kaapata oman ryhmän määrittelemäksi ja pakottaa sitten muille. Vaikka muut porvariliset ryhmät sopeutuivat yhteiseen vihollisen khdituviin aktioihin, koska hegemonisen liiton purkautumista varottiin, loppujen lopuksi tuloksena olikin "valkoisuuden" rapautuminen.

Siirosen kuvaamassa Iisalmen kaupungissa ja maalaiskunnassa "edistyspuoluetta lähellä olevat liberaalit ja maalaisporvaristo kyseenalaisti oikeistoradikaalien itse muotoillun laillisuusajattelun, nuorison indoktrinoinnin muuttamisen aivopesuksi, hurmahenkisen poliittisen teologian, valkoisuudesta poikkeavat symbolit ja integroivan nationalismin muuntumisen eliitin fundamentalismiksi. Lisäksi oikeistoradikaalit rikkoivat toimenpiteillään konstruktion keskeistä periaatetta vastaan, joka oli valkoisuuden pitäminen erillään poliittiseksi ymmärretystä toiminnasta. Oikeistoradikaalit pyrkivät tunnustettuun johtoasemaan voittajien yhteisessä hegemoniassa. He tekivät sen käyttäen valkoisuutta poliittisena karttunaan ja rikkoivat näin tehdessään porvarien kollektiivisuuden tunteen-"

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

24.2.2013 Savon Sanomissa (ja ilmeisesti muissakin Väli-Suomen sanomalehdissä) on koko sivun juttu "Herrain marssi talonpoikain nimissä."
Lainaan sen yhtä kappaletta:
"Savon historian kirjoittaja Erkki Kinnunen kaataa marssin järjestäjien rakentamia, aikalaisiin uponneita ja historiantutkijoidenkin sellaisinaan nielaisemia myyttejä. Hän on selvittänyt alkuperäisasiakirjojen avulla savolaisten marssijoiden taustat. Vain noin puolet marssijoista oli oikeasti ammatiltaan maanviljelijöitä ja hekin suurten suku- ja rälssitilojen omistajia ja jälkeläisiä. Viidenness marssijoista oli yhteiskunnan ylintä kerrosta ja keskiluokkaa saman verran. Talonpoikaismarssi oli siis herrojen marssi."
Lisäksi artikkelissa tuodaan esille, että alkuperäinen ajatus oli vallankaappaus ja että marssijoilla oli aseita, jopa konepistooleja takkien alla, vaikka ne olivat kielletty.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

nylander kirjoitti:Olen kyllä pannut merkille, että termi äärioikeisto koetaan taas nyttemmin ns. isänmaallisissa, suomettumattomissa piireissä rumana ja suorastaan sopimattomana. Korkeintaan saisi puhua "oikeistoradikalismista" tai, niin kuin eduskunnan historiateoksessa (2006), "kommunisminvastaisesta reaktiosta", jolloin samalla oikeat "syyllisetkin" tulevat kätevästi markkeeratuiksi. No, itse pysyttelen edelleenkin termissä "äärioikeisto". Sitä käytti mm. professori Toivo Nygård lapuanliikkeestä, IKS:stä ja Akateemisesta Karjala-Seurasta tutkimuksessaan Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä (1982).
Tuo "oikeistoradikalismi" oli ainakin jo Hyvämäellä käytössä jaottelussa jossa hän teki eron fasistisiin ja oikeistoradikaaleihin. Mahtoiko termi olla jo aiemmin käytössä? Ainakaan vielä 1967 Juhani Laurilan SKJ:tä käsittelevässä työssä tuota ilmaisua ei ollut, sikäli kun riittävän tarkkaan luin (Suomen Kansan Järjestö – Kartoittava tutkimus Suomen Kansan Järjestön aatteista ja suhteesta muihin kansallissosialistisiin suuntauksiin Suomessa lähinnä vuosina 1932–1934). Laurila kylläkin nimeää AKS:nkin kansallissosialistiseksi, joten hänen käsitteiden käyttönsä on jokseenkin erikoista, vaikka työ muutoin suhteellisen asiallinen onkin.

Jossain määrin itse ainakin ymmärrän Hyvämäen jaottelun, kun Nygårdin "äärioikeistosta" vaikkapa AKS, IKL tai rintamamiesjärjestöt eivät siinä määrin kuin esim. Suomen Kansan Järjestö ajaneet koko järjestelmän muutosta ja parlamentaarisesta hallitustavasta täydellistä luopumista. Nygård ei kovin tarkaan käy omaa käsitteistöään läpi, mutta ymmärrän hänen asettavan fasistit ja oikeistoradikaalit samaan äärioikeiston kategoriaan, mikä on toisaalta ihan käyttökelpoinen ratkaisu sekin.

Eduskunnan historiikissa tuosta ajasta kirjoitti kai Uola, joka on ollut hyvinkin "ymmärtävä" kaikkien oikeistoliikkeiden suhteen useimmissa kirjoituksissaan.

Riksa
Viestit: 37
Liittynyt: 14.01.13 04:57

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Aika erikoinen näkemys, ettei kommunismin uhkaa olisi ollut 1930-luvulla. Ilmeisesti Kominternia ei ollutkaan olemassa ja Neuvostoliitto oli luopunut marxismi-leninismistä ja maailmanlaajuisen kommunismin tavoittelusta?

Mielestäni Saksan vallankumous varmasti toimi oikeistoradikaalien mielestä varoittavana esimerkkinä, puhumattakaan Stalinin kiristyvästä ulkopolitiikasta. Luonnollisesti yksi kommunismin piirre on, että "vieras valta" sai tukea valtapyrkimyksilleen aatteliselta pohjalta valtion itsensä sisältä. Ei sitä uhkaa mielestäni voi kiistää. SKP:n toiminta Neuvostoliitossa ja Terijoen hallitus sen uhan lopulta todistikin.

Jaakko Anttila
Viestit: 66
Liittynyt: 19.09.12 18:09

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Kansan arkisto / SKP:n arkisto / mikrofilmirulla 13: "Ohjeita kutsuntoihin ja armeijaan meneville". Kansan arkistossa voitte lukea selvällä suomen kielellä SKP:n sotilasjaoston ohjeet siitä, kuinka porvarillisen valtion armeija räjäytetään sisältäpäin työläis- ja talonpoikaissotureiden yhteistyöllä.

"Miten tämä "ihmeparantuminen" klassisesti selitetään? Siis fyysinen, ei poliittinen.
Ei ole kirjat nyt käytettävissäni."

Toisin kuin Moskovassa ja Terijoella laskettiin, Suomen työläiset eivät "heittäneet hartioiltaan rasvaisia loiseläjiä" talvisodan alkupäivinä. Suomen työläiset tähtäsivät ryssää silmien väliin, koska jo ennen talvisotaa talonpoikien osuus suojeluskuntien jäsenistä oli 49 %, muiden porvarien osuus suojeluskuntien jäsenistä oli 40 % ja työläisten osuus suojeluskuntien jäsenistä oli 11 %. "Sörkan sällit" oli tunnetuin työläisten perustama suojeluskuntaosasto.

SDP:n ja Maalaisliiton punamultahallitus osoitti Suomen työläisille, että Suomea kannattaa puolustaa. Suomen työläiset tähtäsivät ryssää silmien väliin ja entiset punakaartilaiset ehdottivat erillisten punakaartiosastojen lähettämistä rintamalle taistelemaan pirua ja ryssää vastaan.

Suomen työväestö taisteli Suomen itsenäisyyden puolesta talvisodassa ja sen vuoksi Suomen armeija koulutti mainitut 100 000 vasemmistolaista välirauhan aikana.
Talvisotaan Suomi mobilisoi 9 divisionaa. Jatkosotaan Suomi mobilisoi 16 divisoonaa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”