Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Riksa kirjoitti:Aika erikoinen näkemys, ettei kommunismin uhkaa olisi ollut 1930-luvulla.
Tässähän on kyse siitä, aiheuttiko "kommunismin uhka" äärioikeiston nousun, ja tähän liittyy kysymys, oliko ko. nousu "tarpeen" ko. uhkaa torjumaan.

Kuten edellä on mainittu, EK:n johtaja Esko Riekki katsoi, että hänen organisaationsa pystyi vallan hyvin pitämään kommunistit kurissa. Siltä asia tosiaan näyttää: EK pystyi kerta toisensa jälkeen repimään rikki SKP:n organisaation.

Toinen asia sitten on, kuten Upton huomauttaa SNS:n yhteydessä teoksessaan Välirauha, että aina kun mahdolilisuus julkiseen toimintaan tuli, myös kannatus oli melkoisen suurta, Tätä ei kuitenkaan voinut estää repressiotoimin, vaan kyse oli sosiaalisista syistä, jotka poistuivat vasta vuosikymemniä myöhemmin.
Riksa kirjoitti: Ei sitä uhkaa mielestäni voi kiistää. SKP:n toiminta Neuvostoliitossa ja Terijoen hallitus sen uhan lopulta todistikin.
Sillä, mitä tapahtui 1939-40, ei voi todistaa sitä, mikä tapahtui 1929-30.

Lapuanliike ei voinut mitenkään vaikuttaa NL:n asioihin, mutta Stalin itse likvidoi lähes kaikki siellä olevat suomalaiset kommunistit. Niinpä Terijoen hallitukseen oli panna vain yksi tunnettu hahmo, O. V. Kuusinen.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Lueskelin kirjastossa Tieteessä tapahtuu -lehden numeroa 2/2013. Silmiin sattui Aki Alanko -nimisen maisterin kirjoittama arvio teoksesta AKS:n tie. Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla. Toim. Mikko Uola. Minerva Kustannus 2011.

Resension kirjoittaja näkee tämänkaltaisten teosten ilmestymisen suomalaisen historiankirjoituksen myönteisen uudistumisen merkkinä: "- - Neuvostoliiton poistuttua poliittiselta maailmankartalta on Suomessa pystytty tekemään vapautuneemmin uudistavaa tutkimusta aiheista, jotka olisivat aiemmin tuntuneet sopimattomilta."

Jonkinlaiseksi nyt ilmestyneen tutkimuksen varoittavaksi vastapooliksi kirjoittaja nostaa myöhemmän professori Risto Alapuron AKS-aiheisen 70-luvun alkuvuosien väitöskirjan, joka hänen mukaansa oli "aikansa poliittiseen ilmastoon ja vasemmistolaisiin asenteisiin sidoksissa ollut tutkimus" - tosin sillä myönnytyksellä, että' Alapuro "piirtää mainutusta aikasidonnaisuudestaan huolimatta yhä hyviä tilastollisia kuvia".

Kirjoittaja panee merkille, että "Eskelisen tapaan Uolan toimittaman teoksen kirjoittajat riisuvat AKS:n fasistisesta kaavustaan", johon Alapuron edustama tutkimussuunta sen oli laittanut "hanakasti". Samassa arviossa todetaan myös, että "AKS:n kanssa läheistä yhteistyötä tehnyt Isänmaallinen Kansanliike (IKL) riisutaan siihen perinteisesti liitetystä äärioikeistolaisesta puvustaan".

Kaikkiaan lukija voinee siis todeta, että suomalaista historiankirjoitusta 70-luvulta lähtien rasittanutta asenteellisuutta sekä ikävän absurdia ja sopimatonta niin sanottua contrariness-hanakkuutta on tässäkin tapauksessa merkittävästi onnnistuttu riisumaan ja siten astumaan aimo harppauksen eteenpäin objektiivisen tutkimuksen tiellä.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Tulin myös eilen lukeneeksi kyseisen maisteri Alangon tekstin. Aiemmin samaista teosta ruotinut lisensiaatti Jalonen näyttääkin pahemman kerran erehtyneen arviossaan:

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... hp?id=1880

"Uolan muuten tietoarvoltaan erinomaisesta, joskaan ei käsittelytavaltaan järin kriittisestä tekstistä voi paikka paikoin havaita hänen omat poliittiset mieltymyksensä."

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Emma-Liisa kirjoitti:
Riksa kirjoitti:Aika erikoinen näkemys, ettei kommunismin uhkaa olisi ollut 1930-luvulla.
Tässähän on kyse siitä, aiheuttiko "kommunismin uhka" äärioikeiston nousun, ja tähän liittyy kysymys, oliko ko. nousu "tarpeen" ko. uhkaa torjumaan.

Kuten edellä on mainittu, EK:n johtaja Esko Riekki katsoi, että hänen organisaationsa pystyi vallan hyvin pitämään kommunistit kurissa. Siltä asia tosiaan näyttää: EK pystyi kerta toisensa jälkeen repimään rikki SKP:n organisaation.
Martti Lackman kirj. Ratakatu 12 ,SuPo 1949-2009 EK:n Urho Kekkosen kirjoittaneen 1926 Turun Sanomissa, että EK voitaisiin lopettaa ja sen tehtävät siirtää KRP:n yhteyteen perustettavalle toimistolle ja UKK vaati tuohon poliisiin lainopin koulutuksen saaneita "kriminalisteja", UKK oli keväällä 1926 saanut loppututkintonsa valmiiksi.
Ja
Esko Riekki kirjoitti 6.1930:"Kommunismi ei tarvitse nyt kuin armonpiston, sillä niin laamallaan se on vuosien kuluessa tekemistämme leikkauksista ja säikähdyksissä kansan syvästä suuttumuksesta."
Mutta
tuskinpa E.Riekki ja U.Kekkonenkaan uskoivat itärajan takaisen kommunismin uhkan ja sen toiminnan Suomessa loppuneen 1926 tai vuonna 1930.

"Valtio- ja maanpetosrikoksista oli 1927 vain 20 tuomiota, 1928 jo 185 tuomiota ja Riekin puheen ´armonpistovuonna 1930´350 tuomiota ja 1933 tuomioita oli 558.
Sisäministeri U.Kekkonen pidätytti kommunisteja 1939:nkin turvasäilöön.

NL:sta
lähetettiin kommunisteja Suomeen edelleen ja mm. Toivo Antikainen jäi 7.11.1934 kiinni Yrjö Leinon luota ja M.Lackmanin mukaan Kivimäen hallitus esitti rikoslain 11. ja 12. lukujen muuttamista ja mahdollista kuolemanrangaistuksen palauttamista, mutta
eduskunta oli äänin 94-93 toista mieltä ja Kivimäen hallitus kaatui.

Toivo Antikaista syytettiin Antti Marjoniemen polttamisesta nuotiolla Kiimasjärvellä Itä-Karjalan 1921 - 1922 kansannousun yhteydessä, http://www.kirjastovirma.net/nivala/marjoniemi myöhemmin KGB-ev. Ivan Mihailovitsh Petrov ( Toivo Vähä ) sanoi muistelmissaan tappaneensa Marjoniemen.
T.Antikaisesta
luotiin NL:ssa sankarimyytti: Gennadi Fisch: Kiimasjärven valtaus 1934,
Armas Äikiä: Laulu kotkasta, Neuvostoisänmaan puolesta, Lenin-filmi 1937 ,jossa Antikaista näytteli Oleg Zhakov.

T.Antikaisen muistomerkki Arkangelissa kunnostettiin ja "paljastettiin uudelleen" 2008:
"Suomen vallankumoukseen 1918 osallistunut puna-armeijan soturi, hiihtojoukkojen maineikas komentaja, Suomen kommunistisen puolueen maanalaista toimintaa vuosia johtanut Toivo Antikainen vangittiin 1934 ja vapautettiin NL:n vaatimuksesta 1940."
14.10.2008
otsikolla: Toivo Antikaisen muistoa vaalitaan Arkangelissa. 110 v.Toivo Antikaisen syntymästä.

Komintern aloitti 1935 kansanrintamataktiikkansakin "edistyksellisten voimien" kokoamiseksi.

Kuolemanrangaistuksen vastainen toimikunta keräsi 100 000 nimeä Toivo Antikaisen puolesta ja Suomen Anti-Militaristinen Liittokin toimi vuoteen 1939 samoin Ihmisoikeuksien liitto, 1949 perustetun Suomen rauhanpuolustajat ry:n edeltäjät.
Adolf Taimi ja Toivo Antikainen luovutettiin 5.1940 NL:oon.

Kommunismin uhka näyttää olleen todellisuutta ja Kominternin SKP:tä vastustavat olivat ilmeisestikin SKP:n kannalta kaikki "äärioikeistolaisia"?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Veikko I Palvo kirjoitti: Martti Lackman kirj. Ratakatu 12 ,SuPo 1949-2009 EK:n Urho Kekkosen kirjoittaneen 1926 Turun Sanomissa, että EK voitaisiin lopettaa ja sen tehtävät siirtää KRP:n yhteyteen perustettavalle toimistolle ja UKK vaati tuohon poliisiin lainopin koulutuksen saaneita "kriminalisteja", UKK oli keväällä 1926 saanut loppututkintonsa valmiiksi.
Ja
Esko Riekki kirjoitti 6.1930:"Kommunismi ei tarvitse nyt kuin armonpiston, sillä niin laamallaan se on vuosien kuluessa tekemistämme leikkauksista ja säikähdyksissä kansan syvästä suuttumuksesta."
Mutta
tuskinpa E.Riekki ja U.Kekkonenkaan uskoivat itärajan takaisen kommunismin uhkan ja sen toiminnan Suomessa loppuneen 1926 tai vuonna 1930.
Kysehän oli siitä, oliko lapuanliikeen syy "kommunismin uhka", siis oliko tuo "uhka" sellainen, että sen torjumiseen tarvittiin ulkoparlamentaarisia voimia.

EK:n johtajan Riekki (jolla oli alan suurin asiantuntemus) oli sitä mieltä, että EK pystyi pitämään kommunistit kurissa. Tätä tukevat myös tosiasiat: EK pystyi kerran toisensa jälkeen repimään rikki SKP:n maanalaiset verkostot.

Toinen asia sitten on, että koska kommunismi ei johtunut ulkoisista vaan sisäisistä syistä, siis yhteiskunnallisista epäkodista, niin aina kun tilaisuus tuli, nuo verkostot syntyivät uudelleen. Mutta epäkohtien korjaamiseksi ei "pahat pois maailmasta - tai ainakin Suomesta"-linja auttanut, vaan tarvittiin sosiaalipoliittisia uudistuksia ja samalla sitä, että toisinajattelevatkin hyväksyttiin yhteiskunnan jäseniksi.

Edelleen kolmas asia on SKP:n takana oleva NL, mutta siihen ei Suomen sisäisellä terrorilla voitu vaikuttaa yhtään mitään. Ja juuri lapuanliikkeen aikaan NL:oa ei näytetä kovasti pelätyn vaan sen olemassaoloon pikemmin sopeudutun, koska sen kanssa tehtiin hyökkäämättömyyssopimus 1932.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Emma-Liisa kirjoitti:Toinen asia sitten on, että koska kommunismi ei johtunut ulkoisista vaan sisäisistä syistä, siis yhteiskunnallisista epäkodista, niin aina kun tilaisuus tuli, nuo verkostot syntyivät uudelleen. Mutta epäkohtien korjaamiseksi ei "pahat pois maailmasta - tai ainakin Suomesta"-linja auttanut, vaan tarvittiin sosiaalipoliittisia uudistuksia ja samalla sitä, että toisinajattelevatkin hyväksyttiin yhteiskunnan jäseniksi.
Osuvasti kiteytetty, mielestäni. Edellä sanotun myöntäminen näyttää kuitenkin olevan usein mahdotonta, koska - ja nyt lainaan HS:n artikkelisivua 6.4.2013 - "ihminen torjuu nopeasti ja tunnepohjaisesti kaikki tiedot ja mielipiteet, jotka uhkaavat hänen omaa [symbolista] asemaansa ja maailmankuvaansa. Näyttää siltä, että ihmisen mieli ei ole kiinnostunut totuudesta vaan tasapainosta."
Emma-Liisa kirjoitti:Ja juuri lapuanliikkeen aikaan NL:oa ei näytetä kovasti pelätyn vaan sen olemassaoloon pikemmin sopeudutun, koska sen kanssa tehtiin hyökkäämättömyyssopimus 1932.
Tämä pelottomuus näkynee siinäkin, että juuri 30-luvun alkutaitteessa puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim yleisesikunnan operatiivisen toimiston päällikön V. A. M. Karikosken ym. kera kaavaili, että sodan sattuessa muiden valtioiden tukema "hyökkäys [Suomesta] kohti Leningradia oli varsin vaativa operaatio, mutta kuitenkin toteutettavissa, erityisesti talvella".

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Emma-Liisa kirjoitti:
Kysehän oli siitä, oliko lapuanliikeen syy "kommunismin uhka", siis oliko tuo "uhka" sellainen, että sen torjumiseen tarvittiin ulkoparlamentaarisia voimia.

EK:n johtajan Riekki (jolla oli alan suurin asiantuntemus) oli sitä mieltä, että EK pystyi pitämään kommunistit kurissa. Tätä tukevat myös tosiasiat: EK pystyi kerran toisensa jälkeen repimään rikki SKP:n maanalaiset verkostot.


Edelleen kolmas asia on SKP:n takana oleva NL, mutta siihen ei Suomen sisäisellä terrorilla voitu vaikuttaa yhtään mitään.
Eiköhän N-Venäjällä perustettu ja toimiva SKP ollut "ulkoinen uhka" pyrkiessään toimimaan Suomessa SSTP:n, vuodesta 1923 alkaen STP:n nimellä ja STPV/STPP-vaaliorganisaatiokin osallistui 1924, 1927 ja 1929 eduskuntavaaleihin.
SAJ:kin oli kommunistijohtoinen.
Kyösti Kallion
hallituskin pidätytti jo 1923 noin 200 kommunistia ilmeisestikin EK:n toimesta.
Mutta
toimivathan kommunistit eduskunnassakin, tässäkin https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1 kirjoitetaan 23 kommunistin eduskuntaryhmästä ns. kommunistilakien säätämisaikaan.

Samaan aikaan Väinö Tanner kirj. Suomen Sosiaalidemokraatissa: "Kommunismin vastustaminen on kaikille puolueille, sosiaalidemokraateillekin, jo kauan ollut tärkeä valtiollinen tehtävä. Tämä vieraan valtakunnan rahoilla toimiva ja maan itsenäisyyttä kaivava puolueryhmä ei ole tehnyt muuta kuin vahinkoa."
Kommunismi
oli Väinö Tannerin mukaan kuitenkin hajoamistilassa, kiitos sosiaalidemokraattien kommunismin vastaisen taistelun. SDP:n sisälläkin ja ehkäpä juuri siksi V.Tanner sanoi lapuanliikkeen puheen "valtakuntaa kommunistien taholta uhkaavasta vaarasta olevan turhaa puhetta."
Väinö Tannerin lienee ollut pakkokin tuolloin puhua ristiriitaisesti?

Tasavallan suojelulakia ja ns. kommunistilakeja eduskunnassa säädettäessä mm. Vaasassa kyyditetty Asser Salo oli Tukholmassa, josta karkotettiin NL:oon, jossa teloitettiin 11.2.1938.
SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Mauri Ryömä vastusti puheessaan tasavallan suojelulakia.
Kommunistien edustaja Myllymäen puhe oli enimmäkseen yritystä esittää marxilaisen teorian mukaista analyysia kapitalismin tilasta, Myllymäki sai sentään sanottua vastustavansa hallituksen esitystä kommunismista vaarallisena äärimmäisyysliikkeenä.
Ryömäläisten myöhempi sodanaikainen toimintahan on toteutunutta historiaa sekin.
Ja
SDP:n edustaja Huttunenkin piti lakeja tarpeettomina; kommunistien järjestämien lakkojen ja mielenosoitusten epäonnistuminen osoitti Huttusen mielestä "kommunistisen liikkeen olevan romahduksen partaalla."
Nuo
kommunistien järjestämät lakot ja agressiivisempi propaganda olivat Kominternin 1928 IV maailmankongressin päätöksien mukaista toimintaa luokkataistelun kiihdyttämiseksi.
Olihan "Suomen sisäisellä terrorilla" eli kommunisminvastaisella toiminnalla varmastikin vaikutuksensa ja samojen kommunistilakien mukaisestihan IKL:nkin toimintaa lakkautettiin. Mutta Stalinin voinee katsoa estäneen IKL:n lakkauttamisen hyökkäämällä Suomeen 1939 tai ainakin siirtäneen sen vuoteen 1944?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Veikko Palhon yllä esittämät esimerkit todistavat (päinvastoin kuin hän itse uskoo), että EK pystyi pitämään huolehtimaan kommunisteista eikä tähän olisi tarvittu ulkoparlamentaarisia toimia, vaikka aikalaiset (ainakin rivijäsenet) ovat niiden tarpeellisuuteen varmaan uskoneet.

Siirosen esittään kirjassaan Valkoiset kiintoisan tulkinnan, että lapuanliike pyrki kaappaamaan vuoden 1918 "valkoisen perinnön" ja saamaan muut porvarilliset puolueet omaksumaan oman oman kapean tulkintansa, mutta epäonnistui siinä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

nylander kirjoitti: Tämä pelottomuus näkynee siinäkin, että juuri 30-luvun alkutaitteessa puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim yleisesikunnan operatiivisen toimiston päällikön V. A. M. Karikosken ym. kera kaavaili, että sodan sattuessa muiden valtioiden tukema "hyökkäys [Suomesta] kohti Leningradia oli varsin vaativa operaatio, mutta kuitenkin toteutettavissa, erityisesti talvella".
Lähde?

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Emma-Liisa kirjoitti:Lähde?
Jari Leskinen, Vaiettu Suomen silta. Suomen ja Viron salainen sotilallinen yhteistoiminta Neuvostoliiton varalta 1930 - 1939. Bibliotheca Historica 20. SHS 1997 esim. s. 91 -

Sama, Veljien valtiosalaisuus. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle 1918 - 1940. WSOY 1999 esim. s. 25 -

En nyt ehdi selata, mutta 90-luvulta peräisin olevan muistikuvani mukaan näissä "Venäjän keskityksen" nimellä kulkeneissa suunnitelmissa pohdittiin myös Itä-Karjalan ottamista "tilaisuuden tullen".

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Tuntematta tarkemmin Leskisen teosta voisi todeta, että sotilaiden työhön kuuluu tietenkin pohtia kaikkia teoreettisia vaihtoehtoja. Ao. hyökkäystä tuskin 1930-luvullakaan uskottiin voitavan toteuttaa vain omin voimin vaan nimenomaan vain sellaisen suursodan sattuessa jossa N-liitto joutuu laaja-alaisen hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäysuunnitelmiahan oli olemassa jo vuodesta 1918 lähtien.

Suomen hallituksen ajamaa salaliittosuunnitelmaa näistä tuskin kuitenkaan saa irti. Valtiovalta suhtautui hyvin kielteisesti mm. 1930-luvun alussa esiintyneisiin yksityisiin hankkeisiin muodostaa inkeriläisten vapaajoukot vapauttamaan heidän maansa neuvostovallasta. Myös eräiden rajaviranomaisten inkeriläisasiasta lehdille antamiin varomattomiin lausumiin suhtauduttiin hyvin tiukasti. Nliiton rajaprovokaatioihinkin otettiin hyvin maltillinen ja varovainen linja.

Toisaalta tuolloin Neuvostoliitto saattoi näyttää epävakaalta. Ei ollut elokuvateatterissa kuulutettu, että Stalinin valta tulee kestämään. Mutta tulee silti muistaa, että epävakaata oli myös Suomen sisäpolitiikka mitä suurimmassa määrin.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Emma-Liisa kirjoitti:Veikko Palhon yllä esittämät esimerkit todistavat (päinvastoin kuin hän itse uskoo), että EK pystyi pitämään huolehtimaan kommunisteista eikä tähän olisi tarvittu ulkoparlamentaarisia toimia, vaikka aikalaiset (ainakin rivijäsenet) ovat niiden tarpeellisuuteen varmaan uskoneet.

Siirosen esittään kirjassaan Valkoiset kiintoisan tulkinnan, että lapuanliike pyrki kaappaamaan vuoden 1918 "valkoisen perinnön" ja saamaan muut porvarilliset puolueet omaksumaan oman oman kapean tulkintansa, mutta epäonnistui siinä.
Etsivä Keskuspoliisi ( EK ) ei näytä silloisen päällikkönsä Esko Riekin väitteistä huolimatta pystyneen estämaan kommunistien ja rajantakaisen SKP:n toimintaa Suomessa, eikä liioin hillitsemään ja estämään lapuanliikkeen toimintaa.

Tasavallan suojelulaki- ja ns. kommunistilakiesitysten ensimmäisissä versioissa lakia perusteltiin paitsi kommunistien vastustamisella, https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2 ( Aura Iiris Sofia Kostiainen 4.4.2011 Oikeusvaltion paradoksin äärellä, Tasavallan suojelulakiesityksestä käyty eduskuntakeskustelu 1930 ja 1936 )
myös
sen vastustajien toimesta tapahtuvien ylilyöntien vastustamisella.
Ja
vuoden 1930 laki jätettiin lepäämään yli vaalien ja hyväksyttiin eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä syksyllä 1930 osana ns. kommunistilakipakettia, mutta sitä käytettiin lapuanliikkeen hillitsemiseksi ja Mäntsälän kapinan kukistamiseksi vuonna 1932.
Tasavallan suojelulaki oli voimassa vuoden 1935 syksyyn saakka ja säädettiin uudelleen syksyllä 1939 voimassaolon jatkuessa Pariisin rauhaan 1947 asti, jolloin valvontakomissio poistui Suomesta.
Eduskunnassa
2/3 määräenemmistöllä syksyllä 1930 säädetty tasavallan suojelulaki oli suunnattu kommunistien ohella lapuanliikkeen toimintaakin vastaan. Elokuussa 1932 annettiin lisäksi mm. ns. kyyditsemisasetus, kyyditsemiset kriminalisoiva laki.
Ja
IKL:n toimintaa ei näytettäisi aiotun lakkauttaa tasavallan suojelulain ja noiden "kommunistilakien" perusteella, nuo lait eivät olleet tuolloin voimassa?
Stalinhan sitten lykkäsi IKL:n lakkauttamista hyökätessään Suomeen 1939.

Veikko Palvo

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

jsn kirjoitti:Tuntematta tarkemmin Leskisen teosta voisi todeta, että sotilaiden työhön kuuluu tietenkin pohtia kaikkia teoreettisia vaihtoehtoja.
Näinhän se on. Usein näkyykin puhuttavan, vaikka en tätä historian alaa kiinnostuksen puutteen vuoksi juuri tunnekaan, että kaikkien maiden esikuntien tehtävänä on aina ollut laatia ns. kassakaappisuunnitelmia.

Asian vain tekee mielestäni oudon epäsymmetriseksi se tosiasia, että esim. juuri Neuvostoliiton vastaavissa suunnitelmissa eräs tutkimussuntaus on perinteisesti nähnyt heti kouraantuntuvia hankkeita siitä, "miten Suomi valloitetaan". Puhumattakaan siitä, että jonkin täysin epämääräisen "Suvorovin" Icebreakerin väitteet saattaavat riehaannuttaa jopa poliittisen historian professorin näkemään niissä alkusignaalin koko maapallon sovjetisoimiselle.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

nylander kirjoitti:Asian vain tekee mielestäni oudon epäsymmetriseksi se tosiasia, että esim. juuri Neuvostoliiton vastaavissa suunnitelmissa eräs tutkimussuntaus on perinteisesti nähnyt heti kouraantuntuvia hankkeita siitä, "miten Suomi valloitetaan".
Olet aivan oikeilla jäljillä sikäli, että muodollisesti kyse on samanlaisesta asiasta. Erojakin on: tosiasiallisesti Neuvostoliitolla oli varsin realistiset sotilaalliset mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmansa, Suomen osalta ne sen sijaan olivat äärimmäisen vaatimattomat ja rajoittuivat vain sellaiseen poikkeustilanteeseen, jossa NL jo olisi joutunut laajamittaiseen sotaan. - Mutta olisiko NL sitten toteuttanut Suomea koskevat suunnitelmansa vain tilanteessa, jossa Suomi on jo sodassa toisen suurvallan kanssa mutta se itse ei? Mielestäni juuri tässä on seikka, joka tekee epäsymmetriasta pysyvän.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

"Venäjän keskityksen" nimellä kulkeneissa suunnitelmissa pohdittiin myös Itä-Karjalan ottamista "tilaisuuden tullen".
Ei pohdittu jos tarkoitat että alue oli tarkoitus valloittaa. Sotasuunnitelma perustui siihen, että Neuvostovenäjä oli vielä sotilaallisesti heikko jolloin mahdollisen sodan alussa nopeasti toimimalla puolustusasemat Laatokan itäpuolella olisi nopealla hyökkäyksellä voitu siirtää vielä syvemmälle korpeen. Sekä venäläiset/neuvostoliittolaiset että suomalaiset upseerit olivat kiinnostuneita Kannaksen takaovesta ja sen avaamisesta tai sulkemisesta. Sotasuunnitelman henki oli ajan sotilaallisen hengen mukaan hyökkäyksellinen. Malli tuli ilmeisesti Ranskasta, jossa tulevat sodat Saksan kanssa suunniteltiin sodittaviksi Saksan maaperällä. Neuvostoliitto omaksui samat opit ja piti kiinni niistä vielä 1939, jolloin Jartsev mainitsi ettei Puna-Armeija jää hyökkäystä odottamaan rajajoelle. Puolan jakaminen Saksan kanssa toteutti samaa ajatusmallia. Ranskassa sotilasopit muuttuivat puolutukselliseen suuntaan Saksan voimistuttua ja sama tapahtui Suomessa Neuvostoliiton sotilaallisen voiman kasvaessa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”