nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

"Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

historian harrastaja kirjoitti:Tohtori Juha Siltalan väitöskirja "Lapuan liike ja kyyditykset 1930" julkaistiin Suomessa jo vuonna 1985.
Maailmanvallankumouksen pääsikunta ja päämaja Komintern ja Moskovasta johdettu maanpetoksellinen SKP, jonka tavoitteena oli Neuvosto-Suomi, lähettivät SKP:n harventuneet rivit avoimeen taisteluun laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan vuonna 1929, koska Komintern oli tullut siihen johtopäätökseen, että maailmanlaajuinen talouspula ja Suomen pulakausi olivat johtaneet vallankumouksellisen tilanteen syntymiseen Suomessa.
Emma-Liisa kirjoitti:Kyllä nyt annat väärän todistuksen Siltalasta. Kommunistit pysyivät ihan hyvin kurissa EK:n konstein.
Hienoa, että sait tällaisen edes tällaisen tunnustuksen aikaiseksi. Katsotaanpa nyt kuitenkin vähän tarkemmin, mitä se tohtori Siltala vuonna 1985 sanoi. Itse luin hänen tutkimuksensa jo ilmestymisvuonnaan, mutta kirjahyllyllä käynti ja pikainenkin selailu vahvisti säilyneet muistikuvani oikeiksi: alun sitaatissa esitetyn tulkinnan täytyy perustua joko massiiviseen väärinymmärrykseen tai sitten ideologisesti motivoituun suoranaiseen valehteluun. Juha Siltalan perusteesit voisi tiivistää vaikkapa seuraavaan lainaukseen:
Lapuan liike syntyi tilanteessa, jossa "kommunistivaara" oli asiallisesti vähäisimmillään - -. Vaaran tunnun ja kansalaissotatunnelman synnytti yhteisen moraalisen kehyksen puute, joka huipentui porvariston sisäisiin kiistoihin.
- -
'Valkoisen Suomen' aktiivit päätyivät johdonmukaisesti suojeluskuntayhteisöllisyydestä selvään ohjelmafascismiin, jossa vastakohdat "ylitettiin" alistumalla yhdessä suuremmalle ihanteelle, isänmaan ja jumalan ykseydelle. Kokonaisuuden etua sai kuitenkin tulkita vain kansallinen valiojoukko. Tulkintaerimielisyydet ratkaisi viime kädessä voima, joten lapualaisideologia paljastui yritykseksi kääntää ryhmäetu yleiseksi eduksi [korostus tässä].
Tutkija Tuomas Tepora on äskettäisessä väitöskirjansa kaupalliseen levitykseen tulleessa laitoksessa (Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917 - 1945 (2011) jatkanut täysin siltalalaisen tulkinnan kehittelyä, joten viimeksi mainittua ei käy leimaaminen vanhentuneeksi. Sopii muistaa, että Teporan tutkimus valittiin äskettäin Vuoden tiedekirja -palkinnon saajaksi. Teporan teksti liikkuu jännittävästi voisiko sanoa "kollektiivisen syvyyspsykologian" ja konkretian rajaviivalla; tässä näyte jälkimmäisestä:
"Vaikka lapuanliikkeen reaktio vasemmistoa vastaan kumpusi pitkälti kollektiivisten identiteettien hajoamisen pelosta, ei työmarkkinakysymyksiä ole syytä unohtaa. Lakonmurtaminen näytteli merkittävää osaa liikkeen ideologiassa. - - Ammattiyhdistystoiminnan rajoittamisen katsottiin myös palvelevan vientiteollisuuden etuja ja täten isänmaan taloudellista menestystä; työnantajajärjestöillä oli siis selviä etuja ajettavana oikeistoradikalismissa ja vasemmiston uhan korostamisessa.
Vuonna 2007 ilmestyi Matti Lackmanin mielestäni merkittävä mutta vähelle huomiolle jäänyt elämäkerta Esko Riekki 1891 - 1973. Jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja. Itselleni jäi kirjan tuoreeltaan luettuani päällimmäiseksi mieleen Lackmanin tutkimustulos, jonka mukaan kommunistinen liike Suomessa oli EK:n mahtavan päällikön itsensäkin mukaan 1929 jo lähes täysin täysin maahan lyöty. Lackmanin tutkimusta ei minulla nyt ole käsillä, mutta Tepora referoi Lackmania ja vahvistaa muistikuvani oikeellisuuden:
Äärioikeiston toimintaa motivoi kuitenkin rationaalisen kommunismin uhan sijasta ennen kaikkea muut tekijät, sillä kommunistisesta liikkeestä ei viranomaisten voimakkaiden toimenpiteiden vuoksi ollut vakavaa vaaraa yhteiskuntajärjestelmälle.
Otetaan tähän nyt vielä suomalaisen 20-luvun kommunismin paras spesialisti, Tauno Saarela, joka on julkaissut aiheesta kaksi valtaisaa nidettä: Suomalaisen kommunismin synty 1918 - 1923 (1996) sekä Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923 - 1930 (2008). Agricola-palstallakin on vedottu Saarelaan siinä, miten 20-luvun Suomea uhkasi vakavasti kommunistikumous. Kahlattuani viime vuonna läpi Saarelan 2008 ilmestyneen yli 800-sivuisen "tiheän kirjauksen" en kyennyt löytämään vahvistusta tällaisille väitteille (olkoonkin että SKP:n ohjelmaan sisältyi vuoden 1918 perustamiskokouksesta aina hamalle 1960-luvulle pahamaineinen periaatemaininta "proletariaatin diktatuurista" yhteiskunnallisen kumouksen kautta). Saarela summaa seuraavasti jättitutkimuksensa annin:
Suomen valtaapitävät suhtautuivat nuivasti suomalaisen kommunismin tavoitteisiin yhteiskunnan muuttamisesta [ja tässä ei todellakaan tarkoiteta "proletariaatin diktatuuria]. Voimakas sitoutuminen käsityukseen, että suomalainen kommunismi on samaa kuin Neuvosto-Venäjä tai Neuvostoliitto, sai heidän suhteellisuudentajunsa ontumaan, ja he suurentelivat suomalaisen kommunismin aiheuttamaa uhkaa. Kansalaissodan voittajien parissa eli vomakkaana myös ajattelutapa, jonka mukaan suomalaisen kommunismin kaltaisen liikkeen ei yleensäkään pitäisi saada toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaipaus aatteelliseen yhtenäisyyteen polki alleen parlamentaariseen demokratiaan kuuluvan erimielisyyksien sietämisen.
***

Olen nyt esitellyt eräiden tutkijoiden tulkinnan väitetystä suomalaisen kommunismin "uhasta" ennen äärioikeiston nousua 1920- ja 1930-luvun taitteessa. Kiistän valinneeni sitaattejani jotenkin eklektisesti; kyseessä vain kerta kaikkiaan sattuvat olemaan aihealueen parhaat asiantuntijat. Esim.Kanava-lehteen (tai sen kerrannaisvaikutuksena Parnasson yleisönosastoon) aiheesta kirjoittavia kynäilijöitä en henkilökohtaisesti millään kykene lukemaan tähän joukkoon kuuluviksi.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Äärioikeistoa tai ei, IKL:n valtiomallissa oli kuitenkin useita kansanvaltaa lisääviä kohtia, kuten kansanäänestykset, suoralla kansanvaalilla valittu presidentti jolla on jotain valtaakin sekä ammattipuoluepolitikoinnin minimointi. Voisikin pohtia, miksi poliittinen eliittimme vastustaa niin rajusti suoran demokratian, kuten sitovien kansanäänestysten lisäämistä...Vai onko demokratia enemmänkin kulissi...

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Trilisser kirjoitti:Äärioikeistoa tai ei, IKL:n valtiomallissa oli kuitenkin useita kansanvaltaa lisääviä kohtia, kuten kansanäänestykset, suoralla kansanvaalilla valittu presidentti jolla on jotain valtaakin sekä ammattipuoluepolitikoinnin minimointi. Voisikin pohtia, miksi poliittinen eliittimme vastustaa niin rajusti suoran demokratian, kuten sitovien kansanäänestysten lisäämistä...Vai onko demokratia enemmänkin kulissi...
Eiköhän se kulissi olisi ollut enemmän tällainen "napoleonilainen" järjestelmä. Eihän tuolloin edes ollut varsinaisia ammattipoliitikkoja, vaan lähes kaikilla oli myös siviilivirka tai -työ. Tarkoitus lienee siis ollut se, että huonommassa asemassa eivät olisi voineet ryhmänä ajaa omia etujaan.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Trilisser kirjoitti:Äärioikeistoa tai ei, IKL:n valtiomallissa oli kuitenkin useita kansanvaltaa lisääviä kohtia, .
Joopa joo, todella "kansanvaltaista".
Wikipediassa luonnehditaan puoluetta näin: "Puolue oli kommunismi- ja demokratiavastainen ja sen päämääränä oli Akateemisen Karjala-Seuran tavoin toteuttaa unelma yksikielisestä Suur-Suomesta."

Tässä pari katkelmaa puolueohjelmasta vuodelta 1932:
...
4. Järjestö taistelee kansainvälistä sosialidemokratiaa vastaan asettaen päämääräkseen, että sosialidemokraattinen puolue perustuslakiemme hengen vastaisena ja isiltä perityn yhteiskuntajärjestyksen perustuksia jäytävänä on julistettava laittomaksi ja järjestönä tuhottava.
...
... mutta onhan tuossa IKL:n ohjelmassa toki muitakin kiinnostavia kohtia joista osa asioita, jotka taas ovat nouseet politiikan agendalle:
11) Vapaa-ajasta on todellista hyötyä silloin, kun sen käyttö järjestetään tarkoituksenmukaiseksi. Väärin käytetty vapaa-aika aiheuttaa helposti turmeluksen lisääntymistä. Vastapainoksi työn yksipuolisuuden haitoille on suunniteltava ja yhteiskunnon taholta järjestettävä sopivaa toimintaa, kuten joukkourheilua ja osallistumista vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen työhön.
...
1. Kaikki Suomen heimot on liitettävä yhdeksi suureksi Suomeksi kansojen itsemääräämisoikeuden perusteella.
2. Suomen kansalainen on vain se kansakunnan jäsen, joka tunnustaa kuuluvansa kansaamme yhteisen veri-, kohtalo- ja kulttuurisitein
...
10. Kulttuurimme on rakennettava kansalliselle pohjalle.
Isänmaallisen Kansanliikkeen yleiset ohjelmaperusteet, 1932

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Varsin vakiintuneesti on katsottu Lapuan liikkeen kuihtumisen ja hajoamisen alkaneen jo kommunistilakien säätämisestä, jotka olivat monen mukaan osallistuneen pääasiallinen tavoite, ei mikään varsinaisen diktatuurin perustaminen tms. Talonpoikaismarssiin osallistui hyvin heterogeenisiä voimia. Kyse oli nykykielellä enemmänkin yhden asian liikkeestä, jolla ei ollut pitempikestoista poliittista kantavuutta. Käsitykset 1930-luvun Suomesta jonkinlaisena äärioikeiston hegemoniana ovat siten jokseenkin vailla perusteita.

Sinänsä lienee totta alussa esitetty käsitys siitä, ettei kommunismi kotimaisena poliittisena liikkeenä enää tuolloin edustanut uhkaa. Tätä ratkaisevampaa lienee silti ollut se, että sitä johdettiin maan ulkopuolelta maasta, jossa juuri samaan aikaan toteutettiin maatalouden pakkokollektivisointi. Näin myös aikalaiset asian kokivat. Uhka tuli siis muualta kuin oman maan sisältä.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

jsn kirjoitti:Käsitykset 1930-luvun Suomesta jonkinlaisena äärioikeiston hegemoniana ovat siten jokseenkin vailla perusteita.
Tämän keskusteluketjun alussa nimimerkki Nylander siteeraa useita tutkijoita ja heidän tutkimuksiaan. Mihin sinä perustat käsityksesi siitä, ettei tuota hegemoniaa ollut? Tämä olisi keskustelun jatkamisen kannalta kiinnostavaa.

Kari Kaunismaa
Viestit: 15
Liittynyt: 29.11.05 22:40
Paikkakunta: Paimio

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Joni Krekola on väitöskirjassaan "Stalinismin lyhyt kurssi - Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938" vahvistanut sen asian, ettei Neuvostoliitossa koulutetuista suomalaisista kommunisteista juuri ollut järkyttämään meidän yhteiskuntajärjestystämme. Talvisodan edellä taas Stalinin lähettämät vakoojat, joiden verkko oli hajalla ja repaleinen, lähettivät Suomesta sellaisia tietoja, joiden he arvelivat miellyttävän esimiehiään. Tämä sitten johti siihen käsitykseen, ettei Suomen valtaamiseen tarvittaisi muuta kuin Leningradin sotilaspiirin voimat.
Sen sijaan tämä "äärioikeiston hegemonia" koko 1930-luvulla ansaitsee lähempää tarkastelua. Maan hallituksessa oli Svinhufvudin pääministeriyden jälkeen vain sitä välittömästi seuranneessa Sunilan hallituksessa Kokoomus edustettuna joulukuuhun 1932 asti. Kivimäen, Kallion ja Cajanderin hallituksissa Kokoomus ei ollut, IKL:stä puhumattakaan. Kokoomus teki 1934 Paasikiven johdolla selvän pesäeron IKL:ään. Nuoret, oppineet poliitikot Yrjö Ruutu, Urho Kekkonen, V.J. Sukselainen ja useat muut erosivat Akateemisesta Karjala-seurasta sen kiihkeiden mielipiteiden vuoksi.
Kun Svinhufvud ei sallinut SDP:n osallistumista hallitukseen, tämä onnistui vasta Kallion tultua presidentiksi. Toistuvasti on todettu punamullan olleen ratkaiseva asia kansan yhtenäistymiselle Puna-armeijan hyökkäyksen uhatessa ja sitten toteutuessa.
Professori Timo Soikkanen on useassa yhteydessä korostanut, että kun Suomen poliittinen kehitys 1930-luvulla ei johtanutkaan oikeistodiktatuuriin kuten niin monessa Euroopan maassa, tämä jäi Neuvostoliitossa ja useiden marxilaisesti ajattelevien päässä käsittämättömäksi seikaksi. Oman tutkimukseni mukaan tämä huipentui siihen, että koko neuvostoajan maan historiankirjat väittivät Saksan avustaneen Suomea talvisodassa (kun Puna-armeija ei saavuttanutkaan riemuvoittoa). Nyky-Venäjälläkin esiintyy muutama tällainen kirjoittaja.
Mitä lehdistöön tulee, jo Heikki Luostarinen osoitti, että vain IKL:n Ajan Suunta lainasi suoraan NSDAP:n Völkischer Beobachteria rotuoppeineen kaikkineen. Muita porvarillisia lehtiä ei voi pitää 1930-luvulla äärioikeistolaisina.
Todettakoon vielä, että kun toisessa ketjussa korostettiin Maalaisliiton Santeri Alkion vaatineen Tarton rauhan solmimisen aikaan Suur-Suomea ja Pietarin hävittämistä, historia toistui SDP:ssa 1941: Tamperelainen Kansan Lehti vaati hyökkäysvaiheessa suoraan Leningradin pyyhkäisemistä kartalta. Tämä vain sen vuoksi, että jokaista kirjoitusta ja tapahtumaa tarkasteltaisiin täsmälleen oman hetkensä valossa.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Tapio Onnela kirjoitti:
Trilisser kirjoitti:Äärioikeistoa tai ei, IKL:n valtiomallissa oli kuitenkin useita kansanvaltaa lisääviä kohtia, .
Joopa joo, todella "kansanvaltaista".
Niin, kyllä minusta on erittäin kansanvaltaista, että Susitaipaleen laatiman valtiosääntömallin mukaan kaikki lait hylätään tai hyväksytään kansanäänestyksellä, ja mikä tahansa asia voitaisiin ratkaista kansanäänestyksellä, jos 100 000 kansalaista allekirjoittaa asiaa oskevan adressin. Eli aivan kuin Sveitsissä. Ja Sveitsihän on mitä ilmeisin fasistidiktatuuri Tapion mukaan.

IKL ei ollut demokratianvastainen, mutta parlamentarismin vastainen kyllä. Jotenkin vaan on onnistuttu kansan aivopesussa niin, että he uskovat parlamentarismin olevan yhtä kuin demokratia. Voi se sitä olla, Suomessa tällä hetkellä ei. Tästä parlamentarismin epädemokraattisuudesta on Matti Klingekin kirjoittanut.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Tapio Onnela kirjoitti: 10. Kulttuurimme on rakennettava kansalliselle pohjalle.
Isänmaallisen Kansanliikkeen yleiset ohjelmaperusteet, 1932
[/quote]

Miksi ei? Niinhän tekee esim. Viro, jossa esim. heidän yleisradion tehtävänä on mm. virolaisen kulttuurin edistäminen. Näin tekee myös USA, jonka kansalaiseksi haluava sitoutuu puolustamaan heidän perustuslakia, eli amerikkalaisen kulttuurin peruskiveä. Näin tekevät kaikki Aasian maat.

Jaakko Anttila
Viestit: 66
Liittynyt: 19.09.12 18:09

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

SKP:n perustamiskokouksen resoluutio 29.8.1918:
1) "Työväen on tarmokkaasti valmistauduttava aseelliseen vallankumoukseen, eikä suinkaan pyrittävä palaamaan siihen eduskunnalliseen, ammatilliseen ja osuustoiminnalliseen taisteluun, jonka kannalla Suomenkin työväenjärjestöt olivat ennen vallankumousta.
2. Ainoastaan sellainen työväenliike ja toiminta, josta on takeita, että se edistää kommunismin leviämistä sekä tulevan työväen vallankumouksen voitolle pääsyä, on hyväksyttävä - toisenlaisella kannalla esiintyvää toimintaa työväen keskuudessa on jyrkästi tuomittava, paljastettava ja vastustettava.
3. Vallankumouksen kautta on otettava työväenluokan omiin käsiin kaikki valta ja perustettava rautainen työväen diktatuuri - on siis pyrittävä porvarillisen valtion hävittämiseen, eikä suinkaan kansanvaltaan, ei ennen vallankumousta eikä vallankumouksen kautta.
4. Työväen diktatuurivallan kautta on luotava kommunistinen yhteiskuntajärjestys pakkoluovuttamalla kaikki maa ja kapitalistinen omaisuus sekä järjestäytyneen työväen omalla toiminnalla järjestettävä kaikki tuotanto ja tuotteiden jako - ei siis ole, vallankumouksen kautta eikä ennen sitä, pyrittävä vain korjailemaan kapitalistista riistojärjestelmää siedettävämmäksi.
5. Työväen kansainvälisen vallankumouksen syntymistä ja voittoa on edistettävä mahdollisimman tarmokkaasti, sekä kaikin voimin tuettava Venäjän proletariaatin sosialistista Neuvostotasavaltaa." Lähde: Markku Salomaan väitöskirja "Punaupseerit", 1992, sivut 61-62.

"Ohjeet poliittisesta taktiikasta. Puna-armeijan sotakoulujen suomalaisten kursanttien taktisen opetuksen sinänsä clausewitzilaisena perusperiaatteena oli valmennus 1) vihollisen tuhoamiseen ja 2) sen tahdon murtamiseen. Ensimmäinen perustui aseiden käyttöön: jalkaväen, tykistön ja panssarivoimien yhteistoimintaan ja toinen perustui poliittiseen vaikutukseen". Salomaa, sivut 194,195.

Tuure Lehenin kirjoittaman kapinaopaskirjan "Voiton tie" ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1928 ja viimeisin 1932. Kuinka käydä taistelua sotaväestä, sotilasjoukkojen valtaamisesta vallankumouksen puolelle ja toisaalta työläisten aseistamisesta. Salomaa, sivu 224.

"Tämän taistelun eräs tärkeimpiä edellytyksiä on väsymätön, itsepintainen, mistään terrorista säikkymätön järjestelmällinen työ porvariston aseellisten voimien keskuudessa, sotamiesjoukkojen säännöllinen vallankumouksellinen kasvatus, joka nojaa aktiivisesti työskenteleviin soluihin itse sotajoukkojen keskuudessa. Solun on ymmärrettävä kasvattaa sotamiesjoukkoja vallankumouksellisesti, ryhmittää vallankumoukselliset ainekset ja myötätuntoiset myöskin organisatoorisesti ympärilleen ja asettua sotamiesten kaikkien joukkovaatimusten etunenään. On ilman muuta selvää, että tällaisella solulla on ratkaisevaa merkitys välittömälle taistelulle sotaväestä." Salomaa, sivu 227.

SKP:n sotilajärjestön keskus uhosi "kostoa ja tuhoa suojeluskuntalahtareille"
ohjekirjassa "Suojeluskuntalahtareiden pelotushommia vastaan". "Suojeluskuntalahtarit ovat kaivaneet oman hautansa valmiiksi, johon koko saasta ennen pitkää maan päältä pannaan." Salomaa, 1992. Sama kaiku oli SKP:n sotilasjärjestön askelten vuoteen 1939 saakka.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Eipä tuo nyt ole ensimmäinen kerta kun politiikassa motivoidaan toimintaa jo käytännössä kuolleeseen uhkaan vastaamalla. Kommunismi oli selkeämpi vihollinen kuin taloudellinen lama ja vetosi sitäpaitsi paremmin konservatiiviseen kannattajakuntaan.

Jaakko Anttila
Viestit: 66
Liittynyt: 19.09.12 18:09

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Katsotaanpa mitä Juha Siltala todella kirjoittaa väitöskirjassaan valkoisesta Suomesta, Kominternista ja "maahanlyödystä SKP:sta":

1. "Sortokaudelta periytynyt vastakohtaisuus itäiseen suurvaltaan sai ideologisen lisävärin ekspansiiviseksi koetusta maailmankommunistista, ja näin kävi mahdolliseksi ymmärtää marxilaisuuden sosiaalinen protesti kannanototoksi 'Suomen kansallista olemassaoloa' vastaan. Kaksi ulottuvuutta, isänmaallisuus-isänmaattomuus ja oikeisto-vasemmisto sulautuivat vapaussotakokemuksen vaikutuksesta yhteen ennennäkemättömällä tavalla." Sivu 33.

2. "Alapuro ja Kettunen ovat korostaneet Suomen porvariston yhtenäisyyttä suhteessa Neuvostoliittoon ja kansainväliseen työväenliikkeeseen. Koska myös keskustalaiset käsittivät ne oikeiston lailla kuolemanvaaraksi 'kansalliselle olemassaololle' ja tukivat varauksettomasti suojeluskuntajärjestöä, ei Lapuan liike alkanut järjestelmän ulkopuolisena protestiliikkeenä vaan sisäisenä 'ryhtiliikkeenä'." Sivu 32.

3. "Sosialidemokraatit joutuivat jyrkkyydessä kilpailemaan kommunistien kanssa ja RKP puolestaan (asemiaan luovuttamaan joutuvana osapuolena kielitaistelussa) tavoitteli vasemmiston myötätuntoa. Vasemmistopuolueet ja RKP muodostivat eduskunnassa yksinkertaisen enemmistön ja kykenivät milloin tahansa kaatamaan hallituksen. Se sulki oikeiston pysyvästi hallituksen ulkopuolelle." Sivu 37.

4. "Poliittinen järjestelmä menetti 1920-luvun lopulla oikeistolaisten keskuudessa legitimiteettiään, koska se ei heidän mielestään kyennyt luomaan sisäisesti lujaa ja ulkoisesti voimakasta kansallisvaltiota, jossa isänmaallisella eliitillä olisi ollut ansaittu johtoasema'." Sivut 38-39.

5: Sekä oikeisto että keskusta tunnustivat järjestelmäkriisin olemassaolon. Juha Siltala viittaa Annikki Tallikan väitöskirjaan frustraatiotilanteista konfliktistrategioiden ennustajina. Tallikka on osittanut, kuinka valmius autoritaarisiin ratkaisuihin kasvoi sekä oikeistossa että vasemmistossa vuoteen 1930 tultaessa. Keskustan autoritaarius alkoi laantua kommunismin kukistuttua, kun taas oikeiston autoritaarisuus kasvoi edelleen. Lapuan liike menestyi ainostaan keskusta-autoritaarisuuden kulminoitumiseen saakka. Sivu 41.

6. Kommunismin vaikutus tuntui voimakkaimmin työmailla: kommunistit määräsivät työmailla. Telakkalakko Turussa vuonna 1927 ja valtakunnallinen satamalakko 2.6.1928-16.4.1929. Sivu 43.

7. "Vallankumouksen voittanut järjestelmä oli kyvytön pyyhkimään punaista kokonaan pois näkyvistä, mikä kiusasi 'valkoisen Suomen' kanta-ainesta enemmän kuin kommunistien todellinen voima. Kommunistien esilläolo merkitsi suunnattomasti enemmän kuin kommunistien tosiasialliset aikaansaannokset." Sivu 47.

8. "Stalin julisti Kominternin VI kongressissa 1928 kapitalismin suhteellisen vakaantumisen kauden päättyneeksi ja vallankumouksen ja vastavallankumouksen välisen avoimen taistelun alkaneeksi. Maailman kommunistipuolueita käskettiin kiihdyttämään luokkataistelua ja järjestämään levottomuuksia lamakauden kurjistamien massojen johtoon asettumalla. Taistelu tuli suunnata yhtä lailla fascisteja, porvarillista demokratiaa ja 'sosialifascisteiksi' leimattuja sosialidemokraatteja vastaan, jotka kaikki vivahteettomasti nähtiin monoliittisen taantumuksen ja Neuvostoliittoa uhkaavan imperialismin ilmentyminä ja edustajina." Sivu 47.

9. "SKP:n keskuskomitea julisti täysistunnossaan huhtikuussa 1929, että Suomen porvaristo oli hylkäämässä parlamentarismin ja siirtyisi ennen pitkää fascistiseen diktatuuriin 'luokkasopuiluun' langenneiden 'sosialifascistien' suosiollisella myötävaikutuksella yhtyäkseen Englannin finanssikapitaalin rahoittamaan ristiretkeen Neuvostoliiton tuhoamiseksi. Tilanneanalyysiin sisältyvä ennustus pitikin melko pitkälle paikkansa, koska SKP otti itse huolehtiakseen sen toteuttamisesta. Puolue tuli näytelleeksi väistämättömäksi katsomassaan 'fascistisoitumisprosessissa' reaktorikiihdyttimen osaa. SKP:n keskuskomitea käski nostattaa kansanjoukot liikehtimään 'fascismia ja sodanvaaraa' vastaan. SKP:n VI puoluekongressi täydensi toimintaohjeita ja käski muuttaa lakot ja mielenosoitukset katumellakoiksi, taisteluksi viranomaisia ja 'fascisteja vastaan; kommunistien voimannäytöksen piti saada suoranaisen vallankumouksellisen joukkotaistelun luonne." Sivu 47.

SKP lähti avoimesti ja uhmakkaasti taisteluun järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan ja SKP:n toiminta kiellettiin Suomessa SDP:n myötävaikutuksella, koska demarit olivat altavastaajina työmailla.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

JariL kirjoitti: Eipä tuo nyt ole ensimmäinen kerta kun politiikassa motivoidaan toimintaa jo käytännössä kuolleeseen uhkaan vastaamalla. Kommunismi oli selkeämpi vihollinen kuin taloudellinen lama ja vetosi sitäpaitsi paremmin konservatiiviseen kannattajakuntaan.
On tärkeää erottaa toisistaan, mitä rivikannattaja uskoi ja mitkä olivat liikkeen johdon (ja sen takana olevien voimien) tavoitteet. Liikehän ei ollut suinkaan spontaani, jollaisena se halusi esiintyä, mutta toisaalta se pystyi esittämään asiansa uskottavasti.

Keskeistä ei siloin ollutkaan se, oliko uhka nykyhetkessä todellinen, vaan se trauma joka vuodesta 1918 oli jäänyt. Sitä yritettiin ratkoa "pahat pois maailmasta"-menetelmällä, kun omaa osuutta ongelmiin oli mahdoton tunnustaa.

Kuten tiedetään, sodan jälkeinen integraatiopolitikka toimi paremmin. Tosin silloin
aikaa olikin kulunut yli sukupolven ja pian kahdenkin verran.

Kiintoisaa on, että myös NL:ssa alkoi samaan aikaan vastaava operaatio, jolla otettiin pois tehdyt NEPin myönnytykset ja joka johti Stalinin yksinvaltaan. Saksassa demokraattiset puolueet olivat vähemmistössä.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

Emma-Liisa kirjoitti:Keskeistä ei siloin ollutkaan se, oliko uhka nykyhetkessä todellinen, vaan se trauma joka vuodesta 1918 oli jäänyt. Sitä yritettiin ratkoa "pahat pois maailmasta"-menetelmällä, kun omaa osuutta ongelmiin oli mahdoton tunnustaa.
Juuri tämän asian selvittelyä Siltalan Lapuan liike ja kyyditykset 1930 valtaosin on: hän analysoi vuonna 1929 aktivoitunutta oikeistoa ja äärioikeistoa sen oman itseymmärryksen ja maailmankuvan tasolla. (Paitsi että Siltala ei tietenkään kiistä rakenteellistenkaan tekijöiden kuten vientiteollisuuden intressien merkitystä tuolloin alkaneessa kommunistijahdissa.)

Tämän sinänsä yksinkertaisen asian ymmärtäminen tuntuu edelleenkin tuottavan melkoisia vaikeuksia. Siltala ei todellakaan kirjoittanut näiltä osin "reaalihistoriaa" ja 1930-luvun alun äärioikeiston tapaan kaihonnut valtiota, "jossa isänmaallisella eliitillä olisi ollut ansaittu [!] johtoasema".

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: "Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 30

nylander kirjoitti: ja 1930-luvun alun äärioikeiston tapaan kaihonnut valtiota, "jossa isänmaallisella eliitillä olisi ollut ansaittu [!] johtoasema".
Väinö Tanner, Kahden maailmansodan välissä, Tammi 1966 kirjoittaa: "Jo 12.1918 oli ylimääräisessä puoluekokouksessa hyväksytty K.H.Wiikin laatima kommunisteja koskeva ponsi.
Siinä mm. leimattiin turmiolliseksi pyrkimykset, joiden tarkoituksena oli vieroittaa työväestö valtiollisista ja kunnallisista vaaleista
ja
varoitettiin työväkeä kuuntelemasta rajan takaa tulevaa sosiaalidemokraattisen puolueen vastaista propagandaa."
"Kommunistien
tarkoitus oli vallata puolue sisältä päin ja kärsittyään tappion he perustivat 5.1920 Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen, jonka ohjelma oli täysin kommunistinen" ja SSTP ilmoitti kuuluvansa Moskovan 1919 perustettuun Kominterniin, Neuvostoliittohan perustettiin myöhemmin.
Lapuan liikkeen syista Väinö Tanner kirj. "Sosiaalidemokraattien aiemman hallituksessa olon innostaneen kommunisteja toimimaan ja heidän esiintymisensä muodostui paljon räikeämmäksi kuin aikaisemmin."
Satamalakko
2.6.1928 - 16.4.1929 näyttäisi sekin olleen 18.11.1930 eduskunnassa äänin 132 - 66 hyväksyttyjen kommunistilakien taustalla Lapuanliikkeen tavoin?
Useinkin
sanotaan "Pihkalan kaartin" olleen lakonmurtajina, mutta tämän luettelon http://www.genealogia.fi/hakem/satamala ... akkots.htm mukaan lakkorikkureita näyttää olleen muitakin.
Ja
7.12.1929 jotkut SKP:tä lähellä olleet henkilöt perustivat Suomen Työväen Vasemmistoryhmän, jonka Kominternin SKP tuomitsi sosiaalidemokraatteja ja Lapuanliikettäkin vaarallisimmiksi "hoipertelijoiksi".
Kommunistilakeihin 1930
asti *kommunismin uhka* itsenäiselle Suomelle näyttäisi olleen todellisuutta ja olisikohan Lapuan liikkeen aluksi saaman kannatuksen taustalla ollut Moskovasta johdettu vallankumoukseen pyrkiväksi ilmoittautunut liike?

Mutta
miksiköhän kommunistien toiminta Suomessa sallittiin 1920-luvun ajan?
mm.
Arvo poika Tuominen oli 1920 perustetun SSTP:n puoluesihteeri ja 1921 alkaen käytyään Moskovassa Otto Wille Kuusista tapaamassa myöskin 1919 perustetun Kominternin SKP:n Keskuskomitean jäsen, siirtyi Neuvostoliittoon 1933.
Arvo Tuominen
muistelee YLE 1970 Terijoen hallitusta http://yle.fi/elavaarkisto/index.html & haku: Otto Wille Kuusinen ja Terijoen hallitus.

Ja mm. SSTP:n kansanedustajan Mauritz Rosenberg toimi lakkautettiin 1930 kommunistilakien nojalla ja M. Rosenberg siirtyi 1933 Neuvostoliittoon ja toimi 1939 Terijoen hallituksen "rahaministerinä".
Tuo
"kommunismin uhka" näyttäisi olleen 1929 - 1930 aikalaistodellisuutta ja toteutuikin
1939 NL:n hyökätessä Suomeen Terijoen hallitus kuormastossaan.

Olisikohan äärioikeiston nousu ja "uhkakuvat" ennen sotaa luotu Suomessa 1944 perustetun SKP:n AgiProp- toimena sodan jälkeisissä poliittisissa tarkoituksissa?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”