Kenraali K. L. Oesch muiden arvioimana

[Niitä sun näitä]

Sotahistoriaa asianomaisten itsensä kertomana: Kenraali K. L. Oesch muiden aikalaistensa arvioimana. Kiinnostava dokumentti miehestä, jonka komennossa oli kesällä 1944 2/3 osaa Suomen armeijasta, mutta kuka sanoo ja mitä? Useimmat sotahistoriaan perehtymättömät katsojat eivät taida tunnistaa montaakaan ohjelman henkilöistä.

Oliko Suomen merkittävimpiin sotilaallisiin johtajiin kuulunut K. L. Oesch (1892 - 1978) sotakone vai upseeriksi naamioitunut kasvitieteilijä? Tästä otetaan selvää vuonna 1967 toimitetussa henkilökuvassa. Aikalaistensa mielipiteitä kommentoi itse Oesch.

Ohjelmassa K. L. Oesch muiden silmin kenraalia arvioivat puoliso Aitanga Oesch ja tytär Ann-Mari Oesch-Sahinniemi sekä professorit Olavi Meurman ja Harry Waris, kenraali K. A. Tapola ja eversti Valo Nihtilä. Kommentoijana on itse K.L. Oesch.

OHJELMASTA: ERÄS LEIJONANOSA SUOMI-NÄYTELMÄSSÄ. KENRAALI K. L . OESCH.

OHJELMAN TEKIJÄT: Toimittajat: Seppo Jylhä, Matti Mannila
Kuvaaja: Herkko Häkkinen TV2 Helsingin toimitus
K.L. Oesch (YLE kuvanauha)

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/k ... edia=27323


Keitä muita ohjelmassa esiintyy? Itse luulen sotahistoriaa kartan ääressä käsittelevän majurin (11.10) olevan Helge Seppälä. Kustaa Tapolan "topperisuoran" tunnistaa helposti (20.32) ja molemmat Oesch:n naiset samoin erikohdassa ohjelmaa. Kohdassa 18.50 lienee Valo Nihtilä.

Kuka on tämä kohdassa (14.33- 18.00) 17.35 "Minä joka luultavasti tiesin parhaiten Talvisodan aikaisen tilanteen" esiintyvä henkilö? Hänelle Oesch kuittaa aika suoraan: "Huom. tiesin parhaiten"

Entäs tämä 18.00 "Onko velli huonoa" henkilö?

Tuon dokumentin nimilista on vajaa. Muutama esiintyjä on nimeämättä eikä YLE osaa tehdä sitä! Osaako joku tunnistaa ko. henkilöt?

[Ilmo Kekkonen]

Muutama sana tuolla videolla esinntyneistä henkilöistä.

Kartalla puhuu silloinen majrui Helge Seppälä.

Kovaa kritiikkiä esittävä henkilö on käsittääkseni evl evp. Martti V. Terä. Hän "tiesi parhaiten" siksi, että hän toimi Talvisodan aikana PLM:n taisteluvälineosastolla ja tunsi siksi materiaalitilanteen tarkasti. Kritiikki Oe:iin ja muihin jääkärikenraaleihin on suhteettomankin kovaa. Hän ohittaa mm. sen kokemuksen ja koulutuksen, jonka jääkärikenraalit saivat sotien välillä. Eiväthän he jääkärikoulutuksern perusteella toimineet.Mm. Oesch kuului niihin, jotka kävivät Ranskan erittäin arvostetun sotakorkeakoulun. Ei sen parempaakaan ollut tuolloin tarjolla. Terä itse oli Suomen sotakorkeakoulun suoritttanut, kuten niin monet jääkäritkin.Ei hänen oma koulutuksensa ollut siis sen kummepi.

Tunnustusta ev. evp. Valo Nihtilä ja sitten harvapuheinen kenraali Tapola.

"Vellijutun" kertoja lienee ao. RUK:n kurssilla ollut reservinupseeri. Se kuvannee hyvin pikkutarkan, uskovaisen ja raittiin Oeschin toimintaa.

[Niitä sun näitä]

Tämä on myöskin aika mielenkiintoinen haastattelu, tosin kollegat ei juurikaan arvio tekemisiä...

16.02.1978   Kenraali A. F. Airon haastattelu, kesto n. 1 tunti ja 11 minuuttia

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/v ... edia=37685

OHJELMASTA: ITSE ASIASSA KUULTUNA: A F AIRO.
OHJELMAN TEKIJÄT: JARMO POROLA (TUOT, TOIM). EIJA PIETARINEN (KUVSIHT). PEKKA HOLOPAINEN & RISTO HEIKKILÄ & LEO LEHDISTÖ (TOIM). TV2 DOKUMENTTITOIMITUS.
Kenraali A. F. Airo. (1978) YLE kuvanauha.

[Niitä sun näitä]

Muutama sana tuolla videolla esinntyneistä henkilöistä.

Kartalla puhuu silloinen majrui Helge Seppälä.

Kovaa kritiikkiä esittävä henkilö on käsittääkseni evl evp. Martti V. Terä. Hän "tiesi parhaiten" siksi, että hän toimi Talvisodan aikana PLM:n taisteluvälineosastolla ja tunsi siksi materiaalitilanteen tarkasti.

Kadettiupseerit 1920-1970 kirjassa on Terän kuva ja tiedot s. 982. Kuvasta ei voi oikein tunnistaa samaksi, koska hän taitaa olla siinä nuorena luutnanttina kuvattuna.

Terä näkyy olleen pätevä mies alusta alkaen. Kadettikurssilla nro 7 v. 1924-26 hän oli kadettivääpeli eli kurssinsa priimus.

Kesäkuun kriisi 1944 -kirjassa onkin urakalla ruodittu kesän 1944 tapahtumia ja tuo Oesch -haastattelu on tehty samana vuonna kuin tuo kirjakin. Kyseinen kirja siis ilmestynyt samana vuonna. Olisiko vieläpä peräti juuri samoihin aikoihin ja olisiko Terä juuri siksi haastateltavana? Asiat lienevät olleet Terällä hyvinkin tuoreessa muistissa hänen tutkittuaan kesän 1944 tapahtumia melkoisen perusteellisesti.

Itseäni on kiinnostaneet Terän 2 tunnetuinta kirjaa ja niiden numerotilastot Saksasta tulleesta materiaalista ja ajankohdista.

Martti V Terä: Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962

Martti V Terä: Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967

Tiede ja Ase -kirjoissa on joitain Terän kirjoittamia artikkeleita: 1, 4 ja 5 kirjojen artikkelit on hyvinkin mielenkiintoisia, koska se on kirjoitettu ennen sotia.

Tiede ja Ase kirjassa nro 1 1933 on Terän tutkimus Kenttäarmeijamme jalkaväkiaseistus, s. 128-150

Tiede ja Ase kirjassa nro 4 1936 on Raatikainen T, Alfors E ja Terä M tutkimus Hyökkäysvaunutorjunta tulella. Tekniset perusedellytykset. s. 138-174

Tiede ja Ase kirjassa nro 5 vuodelta 1937 on Terän tutkimus Tulen teho-taktiikka-asetekniikka, s. 235-290

Tiede ja Ase kirjassa nro 22 1964 on Terän artikkeli kohtalokas syksy 1940, s. 262-269

Tiede ja Ase kirjassa nro 24 1966 on Terän tekemä Jalkaväen asejärjestelmän tutkimus ja tulivaikutuksen kokeilut Suomessa ennen Talvisotaa, s. 51-115

[Veikko Palvo]

Tämä on myöskin aika mielenkiintoinen haastattelu, tosin kollegat ei juurikaan arvio tekemisiä...

16.02.1978   Kenraali A. F. Airon haastattelu, kesto n. 1 tunti ja 11 minuuttia

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/v ... edia=37685

Kenr. A.Airo ei taida tuossa mainita hallituksen syksyllä 1939 Yleisesikunnan päälliköksi nimittämää kenr-ltn. K.L.Oeschia lainkaan. Yleisesikunnan päällikkö Oesch käskettiin 2.1940
(wiki) kenr. Walleniuksen jälkeen Viipurinlahden Rannikkoryhmän komentajaksi.

Martti Turtola, A.F.Airo, Otava 1997, s. 228-290: K.L.Oesch kirjoittaa Yleisesikunnan päällikkö E.Heinrichsille presidenttiylipäällikön annettua 15.8.1944 päiväkäskyn
nro 128. Ilomantsin joukkojen torjuntavoiton, kahden neuvostodiv. pääosien tuhoamisen jälkeen:

"Saimme Kannaksen joukkojen kaikissa yhtymissä vastaanottaa Ylipäällikön pvk. 128.
Ilomantsin suunnan joukkojemme maineikkaiden saavutusten johdosta.
"Mutta mitalilla on toinenkin puolensa."
"Olen kuullut verrattavan Ilomantsin taisteluja Kannaksen VKT-linjan taisteluihin Tali-Ihantalan suunnalla sekä Vuosalmella," kirj. K-L.Oesch E.Heinrichsille.

"Tali-Ihantalan ..... lopputuloksena oli viholliselle niin raskaat tappiot, että sen useimpien divisioonien jalkaväki oli pääosaltaan tuhottu ja samoin oli panssariyksiköiden panssarien laita: ryssä ei enää pystynyt etenemään Vakkilan - Ihantalan - Salojärven linjalta."
"Siis merkille pantava torjuntavoitto, jossa ryssän vakavasti yrittämä
s t r a t e g i n e n ´ l ä p i m u r t o ( kursivointi Oesch ) ehkäistiin."

Vuosalmella ..... lopputuloksena 5-6 ryssän divisioonan jalkaväki tuhottiin lähes perinpohjin... ja tälläkin suunnalla tilanne vakiinnutettiin."
Oesch kirj.: ".....tuntuu siltä kuin Ylipäällikön päiväkäsky myöskin Ihantalan ja Vuosalmen torjuntavoittojen jälkeen olisi ollut erittäin toivottua. Mutta torjuntavoittojen päätepisteeksi tulee vain nuhdekirjelmä karkuruudesta ja hiippailusta."
"Nyt tapahtuneen johdosta mieleeni nousee minussa jo aiemmin vallinnut epäilys, että henkilöni on esteenä joukkojen ansaitsemalle tunnustukselle. Kun esim. Karjalan pääkaupunki, Viipuri vallattiin 30.8.1941 ei sen johdosta annettu Ylipäällikön päiväkäskyä, vaikka monien muiden voittojen johdosta niin tehtiin. K.L.Oesch"

Oeschin toteamuksessa elokuun lopulla 1944 lienee perää?
Mutta olisikohan Ylipäällikköpresidentti enää tuolloin voinutkaan antaa julkista tunnustusta Kannaksen torjuntavoittojen johdosta?
Ja
eikö Kannaksen joukkojen ( 2/3 Suomen armeijasta ) komentaja Oeschin arvio
vihollisen jalkaväen ja panssarien tuhoutumisesta merkitse sitäkin, ettei neuvostolaisilla ollut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen jälkeen Kannakselta poisvedettäviä joukkoja enää jäljellä?

Veikko Palvo

[JariL]

eikö Kannaksen joukkojen ( 2/3 Suomen armeijasta ) komentaja Oeschin arvio
vihollisen jalkaväen ja panssarien tuhoutumisesta merkitse sitäkin, ettei neuvostolaisilla ollut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen jälkeen Kannakselta poisvedettäviä joukkoja enää jäljellä?

Kyllä ja ei. Jalkaväen etulinjan taisteluyhtymissä ei ollut paljon poisvedettävää. Yhtymään kuuluu kuitenkin paljon muitakin osia ja ne tuskin olivat kärsineet suuria tappioita eli huolto, viesti, tukiyksiköt jne. vedettiin taakse ja niillä joko täydennettiin muita yhtymiä tai sitten yhtymän jalkaväki täydennettiin reservistä. Panssarijoukot kärsivät myös arviolta 1.000 vaunun tappiot, mutta niistä ilmeisesti vain vajaat 300 oli lopullisia muiden palatessa korjauksen jälkeen riviin. Kaikki merkittävät taistelupaikathan jäivät venäläisille jolloin romujen poiskorjaaminen oli mahdollista.

Puna-Armeijan taistelutapaan vuodesta 1943 eteenpäin kuului hyökkäävän jalkaväen täydentäminen parhaimpiin ikäluokkiin kuuluvilla miehillä ennen H-hetkeä. Näin tapahtui myös Suomeen suuntautuvan hyökkäyksen alla. Läpimurron jälkeen täydennykseksi tuli sitten lähinnä vanhempien ikäluokkien miehiä ja toisen luokan taistelujoukkoja. Näin tapahtui myös Suomen suunnalla 1944. Stavka pyrki näin saavuttamaan läpimurtovaiheessa suurimman iskukyvyn ja sen jälkeen pitämään huolta siitä, että kyettiin etenemään syvälle vihollisen selustaan. Kun hyökkäys vastustajan keskittäessä paikalle reservejään alkoi tyrehtyä ja tappiot kasvoivat, siirryttiin puolustukseen. Siinä ei sitten enää tarvittu parhaita voimia jotka vedettiin taakse siltä osin kuin miehiä oli vielä jäljellä. Aika pitkälle näin se meni myöskin Suomessa. Hyökkäystä jatkettiin siihen asti kunnes ensilinjan joukot oli kulutettu loppuun kesäkuun lopussa. Sitten Leningradin rintama yritti vielä enenevässä määrin toisen luokan joukoilla "omaan laskuunsa" jatkaa, mutta 15.7.1944 Stavka oli saanut tästä yksityiyritteliäisyydestä tarpeekseen ja käski varsin vahvoin sanamuodoin lopettaa hyökkäykset ja siirtyä puolustukseen.

[Niitä sun näitä]

Mitä kirjaa Oesch luki tuossa filmissä? Teksti on tuttu ja kuin suoraan Seppälän kirjasta Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944. Mutta haastattelu on tehty vuosia ennen Seppälän suomenkielisen kirjan ilmestymistä.

Kohdassa 12.25 - 13.30 näkyy kirjan kansikin hetken aikaa.

Oliko se jokin käännös tai ote tästä Bitva za Leningrad -kirjasta? Luultavasti tästä Bitva za Leningrad 1941-1944. -kirjasta on otettu parhaita kohtia muihinkin suomenkielisiin sotahistorian tutkimuksiin ja -teoksiin. Kukahan tietäisi asian.

Bitva za Leningrad, 1941-1944. Pod obshchei red. S. P. Platonova

Bib ID 2057055
Format Book, Online - Google Books
Author Platonov, S. P

Description Moskva, Voen. izd-vo, 1964.
607 p. illus., facsim., plans, ports. and atlas (28 fold. plans) 27 cm.


Helge Seppälän suomentama lyhennelmä teos, Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944, pohjautuu kenraaliluutnantti S.P. Platonovin alkuteokseen Bitva za Leningrad 1941-1944, ilmestyi vasta 1976.

Platonov S. P.: Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944
Kirjayhtymä, 1976, 228 s., painos: 1.