Häyrinen Ylen Kultakuumeessa: Museot pihtaavat aineistojaan netissä

[Tapio Onnela]

Ylen Radion Kultakuume ohjelmassa on kiinnostava aihe:

Museot pihtaavat aineistojaan. Museoiden Internetissä tarjoama aineisto ei ole kiinnostavaa. Näin väittää tuore tohtori Ari Häyrinen. Hänen mukaansa museot pihtaavat aineistojaan ja virallinen kulttuuriperintö löytyy huonosti Internetistä. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä vastaa Häyrisen väitteisiin Anu Heikkisen toimittamassa jutussa.

Yle Kultakuume, 31.10.2012
http://areena.yle.fi/radio/1727144

****
Häyrisen väitöskirjasta:

Väitös: Digitaalisen kulttuuriperinnön avaaminen. Digitaaliset toisinnot, museot ja tiedonhallinta avoimien tietoverkkojen aikakaudella

[historioija]

Miksihän esimerkiksi Museovirasto "pihtaa" vanhoja valokuviaan ottamalla niistä maksun? Verkossa tämä politiikka ilmenee siten, että täyskokoisissa kuvissa on leimoja, jotka estävät kuvien vähänkin vaativamman käytön, myös puhtaassa harrastustarkoituksessa. Haittaa kuvien pilaaminen olennaisesti myös tutkimuskäyttöä.

On kuitenkin hyvä, että aineistoa tuodaan nähtäville edes tällaisessa rajoitetussa muodossa. Nykyaika tosiaan vaatii periaatteessa kaiken historiallisen aineiston tuomista kaikkien nähtäväksi, ilman pakollisia ja monille kalliita arkisto- ja museokäyntejä.

Esimerkki: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/19731119_113
Täyden koon saa oikeanpuolimmaisesta napista (neljä nuolta).

[Eki]

Vesileimojen käytölle löytyy järkeenkäyviä perusteita. Yksi sellainen on se, että Museovirasto ym dokumentointilaitokset ylläpitävät tasokkaita kuva-arkistoja. Käyttömaksuilla kerätään hieman varoja, jotta yleishyödyllistä toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää.

Vesileimakäytäntöä pitäisi kiireesti kehittää. Tekniset välineet siihen ovat olemassa. Tarvittaisiin hiukan ohjelmistokehittelyä ja mielellään parit standardit, ettei jokainen taho lähde omille teilleen.

ÄLYKKÄÄSEEN VESILEIMAAN voitaisiin "klikkauksen taakse" ladata runsaasti tietoja, kuten esimerkiksi

- Kuvan alkuperätiedot
- Tulkinta ("mitä, missä, milloin")
- Omistaja, luovuttaja, luovutusehdot, käyttörajoitukset yms
- Tekijänoikeuksien vapautumisajankohdat
- Julkaisuhistoria

Visuaalisesti vesileima voisi käyttäytyä vaikka näin

- Kuvia selattaessa vesileima näkyy
- Valtuutettu tutkija voi tilapäisesti (esim esitelmän ajaksi) poistaa leiman omalla koodillaan
- Kustannustalo yms voi maksaa verkossa käyttömaksun, jolloin leima poistuu maksajan näytöllä kopionnin ajaksi.

Vain mielikuvitus on rajana!

Lähtisikö Museovirasto kehittämään "älyleimaa"? Siitä saataisiin ehkä suomalainen vientituote.