Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Kansa Taisteli -lehti mainosti näkyvästi Otavan kustantamaa Sissiluutnantti -kirjaa 1963 vuoden toiseksi viimeisessä numerossa 11 (ilmestyi 15.11.1963).

Puolen sivun kokoisen mainoksen teksti kuului sivulla 351 näin:
"Syksyn kohuttu kirja. Paavo Rintala SISSILUUTNANTTI
Vahvan kertojan psykologinen romaani pelosta, kuolemasta, sodan mielettömyydestä. Menestyselokuva "Sissit" pohjautuu tämän teoksen käsikirjoitukseen. "Radikaalinen, hersyvän ironian värittämä teos. Siihen kannattaa tutustua; Paavo Rintala ei ole pettänyt nytkään lukijoitaan. (Yykoo) 223s. 8/10:-"
Paavo Rintala kertoo Sissiluutnantti -kirjassaan sivulla 46 näin:
"Kuulkaas nyt hyvä neiti, ei Lotta-Svärd ole mikään supisuomalainen hahmo. Se on kansainvälistä lainatavaraa. Jokaisella maalla on ollut sotatilanteessa sotilasmuonittajia ja kaupustelijanaisia"
Rintala Paavo: Sissiluutnantti, Otava, 1963, 1. painos


Karl Lennart Oesch:in ollessa Kansa Taisteli -lehden päätoimittajana sattui seuraavanlainen, ehkä erikoinenkin, Lotta -episodi

Numerossa 12/1963 pahoitellaan Kansa Taisteli -lehden kustantajan Sotamuisto-yhdistys r.y:n hallituksen toimesta, että lehden edellisessä numerossa (11) mainostettiin "ikävän erehdyksen kautta" Paavo Rintalan Sissiluutnantti -kirjaa.

s. 383
"Lukijaimme huomioon!

KANSA TAISTELI -lehden viime numeron tälle sivulle oli ikävän erehdyksen kautta tullut mainosilmoitus eräästä moraalisesta vastuusta välittämättä julkaistusta >>Sissiluutnantti>> nimisestä kirjasta, jossa valheellisia kuvauksia kyhäilemällä on heitetty karkeita solvauksia sodissamme toiminutta lottajärjestöä kohtaan. Lehtemme haluaa jyrkästi korostaa, että se pitää tuollaisen siveettömän kirjoittelun ja sen julkisuuteen saattamisen tuomittavana ja vastuuttomana. Tiedämme, että yli sataantuhanteen nousevat Lotta Svärd -järjestömme jäsenet, jotka palvelivat niin Talvi- kuin Jatkosodassakin erilaisissa, usein mitä vaikeimmissakin tehtävissä rintamalla ja sen takana, olivat kauttaaltaan isänmaallisia ja uhrautuvia naisia. He ansaitsevat kaiken kunnioituksen.

Sotamuisto-yhdisty r. y:n hallitus"

Sivulla 384 on jatkoa samasta aiheesta:
"JULKILAUSUMA

Jotta sotaa kokematon ikäpolvi saisi oikean kuvan naisten - erityisesti lottien - osuudesta Talvi- ja Jatkosodassa, haluavat alla mainitut järjestöt, joiden jäsenistä suurin osa on omakohtaisesti kokenut sotavuosien tapahtumat, julkituoda seuraavaa:
Vuosien 1939-1945 aikana palveli maanpuolustustehtävissä vapaaehtoisina - yhteensä yli 100.000 naista. He työskentelivät kanslia- ja muonitustehtävissä, sairaanhoitajina sekä tietoliikenteen ja ilmavalvonnan palveluksessa etulinjan yksiköistä ylimpiin esikuntiin saakka vapauttaen siten vastaavasti miehiä varsinaisiin taistelutoimiin. He jättivät kotinsa, luopuivat rauhanaikaisista toimistaan tai keskeyttivät opintonsa voidakseen mahdollisimman tehokkaasti auttaa maan vapauden puolustamisessa. Epäitsekkäästi ja vaivojaan säästämättä he täyttivät vaativat tehtävänsä. He pysyivät paikoillaan vaaranalaisissakin tilanteissa, ja monet heistä menettivät henkensä tai jäivät loppuiäkseen invalideiksi maamme vapautta puolustaessaan.
Me allekirjoittaneet järjestöt annamme suuren arvon sodan aikana maanpuolustustehtävissä työskennelleiden naisten osuudelle maamme puolustamisessa ja kunnioitamme heitä. Me uskomme, että jokainen tosiasioita tunteva kansalainen tekee samoin.

Helsingissä marraskuun 9. p:nä 1963

Kadettikunta ry
Reservin Aliupseerien Liitto ry
Sotainvalidien Veljesliitto ry
Suomen Reserviupseeriliitto ry
Jääkäriliitto ry
Aliupseeriliitto ry
Upseeriliitto ry
Upseerit evp. ry"
Lisäksi vuoden 1963 Kansa Taisteli -lehden viimeisessä numerossa 12 (ilmestyi 15.12.1963) onkin sitten Kyllikki Jokelan 5:n sivun mittainen Kanttiinilottana Karhumäen rintamalla -juttu lotista, s. 358-362.

Helge Seppälä kertoo mainiossa kirjassaan, Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998, sivulla 222-223 kuinka eläkkeellä olevat kenraalit tekivät Rintalan Sissiluutnantin ilmestymisen jälkeen 26.11.1963 julkisen valittelun Otavan johtokunnalle lottien häväisystä. Allekirjoittajina oli useimmat elossa olevat sota-ajan kenraalit.

Johtiko tämä Otavan Sissiluutnantti -kirjan mainos Kansa taisteli -lehdessä sen päätoimittajan vaihtumiseen? Karl Lennart Oesch aloitti Kansa Taisteli -lehden päätoimittajana numerosta 12/1963 alkaen, eli hieman toisin kuin esim. Wikipedia kertoo. Edellinen päätoimittaja 1963/11 -numeroon saakka oli A. Kurenmaa, kenraaliluutnantti evp.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_Oesch
"Myöhemmin hän työskenteli Kansa taisteli - miehet kertovat - lehden päätoimittajana vuosina 1964 – 1974"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansa_taisteli

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Löysin Lahden historiapäiviltä kiintoisan kirjan, jossa sotavuosien lisäksi käsitellään myös Linnan ja Rintalan teosten aiheuttamia kirjasotia:

Kaija Heikkinen: Yksin vai yhdessä. Rintamanaisen monta sotaa. Suomen kansantietouden tutkijain seura 2012. Kukltaneito X.

Heikkinen huomauttaa mm. että lotat eivät suinkaan jääneet kirjasodissa yksin, vaan heillä oli puolellaan maanpuolustusjärjestöt, armeijan korkein johto ja pikeistolainen media. Jostain syystä lotat halusivat tunnustusta nimenomaan miehiltä ja he itse (ja aikoinaan Lotta Svärd) painottivat nimenomaan siveellisyyttä, eivät niinkään työtä.

Heikkinen nostaa myös esille sen, miten perinteisen sotakirjallisuuden, "miesten viihdekirjallisuuden", naisvihamielisyys on julkisuudessa kokonaan svuutettu. Esimerkkinä on Seppo Porvalin teos Minä, Marokon kauhu (2005), jossa vihan kohteena ovat vanhemmat naiset.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Lotista ja kirjoista:

Naiset kertovat sodasta, toimittanut Mirja Hakko, Rintamanaisten Liitto r.y. 1988.

Kirjan sivut 221-222 kertoo mihin lotat pystyivät kun miehet pelkäsi. Siinä luultavasti sai JR 8:n Väinö Linnakin lämpimän ruokansa kun lotta, Aino Meriläinen, os. Ihatsu, ajoi hevosella soppakuormansa linjojen välistä aivan etulinjaan saakka omien ja vihollisten äimistellessä hurjaa menoa. Miehet kieltäytyivät sitä ajureissua tekemästä.

Suomen Kuvalehti käsitteli numerossaan 7/86 lottien tekemisiä. Lottien mainetta oli monen mielestä häväisseet Paavo Rintala Sissiluutnantti -kirjassaan ja samaan loan heittoon syyllistyi Väinö Linnakin Tuntemattomassa sotilaassaan. Samaten molemmat elokuvat kyseisestä romaanista tekivät saman tempun. Alkuperäinen ruotsinkielinen versio Tuntemattomasta sotilaasta kuulemma häpäisi Suomen Lottia vieläkin rajummin. Huvittavaa sikäli, että Väinö Linnan vaimo oli itsekin lotta.

Miksihän sotakirjoissa tietyntyyppisiä miehiä, yleensä upseereja, kutsuttiin "koiraslotiksi"?

---

Lotta-kirjoja:

Kirja "lottakenraalista": Maija-Liisa Bäckström Fanni Luukkonen, Lottajohtaja
Otava 1993, 1.p

Kirja Suomen 2. tunnetuimmasta (?) lotasta

Sulamaa kaarle Hilja Riipinen Lapuan lotta
Otava, 1995, 255 s., 1. painos

Sotasavotta - Korsuelämää 1939-1944 -kirjassa on oikein oma lukunsa tuolle asialle.

Nyman Aarre - Salminen Esko - Vento Urpo Sotasavotta - Korsuelämää 1939-1944
Otava, 1974-75, 384 s., painos: 1-2

Suomen lotat, Lukkarinen Vilho, WSOY, 1981 -kirja taitaa olla 1. laajempi ja "virallisempi" lottahistoriikki noiden kahden seuraavan ohella

Seila Taito Lotta Svärd. Univormupukuiset naiset
Aikakirja, 1972, 341 s., 1. painos

Koskimies Airi - Koskimies Rafael Suomen lotta - Katsaus lottajärjestön toimintaan
Weilin+Göös, 1964, 365 s., 1. painos

Ei vähäisimpänä, vaikka viimeisimpänä:

Suoraan tekijällä, Kari Käräjäojalta, Oulaisissa saatu Lotta Svärd -bibliografia (2008 omakustanne) painetusta lottakirjallisuudesta, sekä lähdeluettelo tutkimuksen asiakirjoista ym. aineistosta. se sisältää viitteitä museoissa, kokoelmissa oleviin aineistoihin. Lisäksi siinä on lyhyt katsaus toimintaan ja kuvia vuosilta 1921-1944

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Ei millään pahalla, mutta eiväthän em. kirjat ole tutkimuksia, ehkä Sulamaata lukuun ottamatta. Suomen lottaperinneliitokin tajusi palkata omaan sarjaansa kunnon tutkijat, esim. Tiina Kinnusen, joka käsitteli ansiokkaasti myös kirjasotia.

Kaija Heikkisen uusi teos vie tutkimusta eteenpäin. Teoksessa esim. käsitellään sitä, miten lotat ovat omineet sota-ajan, vaikka sotatoimialueella oli muitakin naisia. Jostain syystä ei ole nähty kyseenalaisena sitä, että lotta on kyseenalaistanut heidän "kunniansa" - eli naisten keskeistä solidaarisuudesta ei ollut tietoakaan vaan omaa höntää on nostettu muiden naisten kustannuksella.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Emma-Liisa kirjoitti:Ei millään pahalla, mutta eiväthän em. kirjat ole tutkimuksia
Kukas on mitään tutkimuksista sanonutkaan? Muutaman kirjan vain pistin esiin.
Minusta koko "naisten / lottien kunnia" -juttu on aika kummallista kun ottaa huomioon, että kun paikalla on nuoria miehiä ja naisia, niin kyllähän siitä jotain "sutinaa" syntyy ja niin pitääkin syntyä.

Eniten olen ihmetellyt sota-ajan tanssikieltoa, joka tekopyhyydessään hakee vertaistaan. Luultavasti nuorten, naista kokemattomien, miesten mielessä pyöri eniten juuri "se" ja kuolema "poikasena" eli ilman ainuttakaan kunnon naiskokemusta seksin suhteen oli ehkä pahinta mitä saattoi ajatella pahoin raajarikoksi jäämisen jälkeen.

Lottien omat muistelmakirjat on aika mielenkiintoista luettavaa, vaikka aika vähän he kertovat niistä "sutinoistaan". Niitä muistelmia onkin kertynyt aika paljon hyllyyn.

Aikoinaan Jenni Kirveen Ruma sota -kirja herätti kiinnostustani niin runsailla Sotasavotta -kirjan lainauksillaan, että pakkohan se oli hankkia kun ei ollut sattunut enne hollille. Kirveen kirjan olisi voinut jättää väliinkin...

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Niitä sun näitä kirjoitti: Eniten olen ihmetellyt sota-ajan tanssikieltoa, joka tekopyhyydessään hakee vertaistaan. Luultavasti nuorten, naista kokemattomien, miesten mielessä pyöri eniten juuri "se" ja kuolema "poikasena" eli ilman ainuttakaan kunnon naiskokemusta seksin suhteen oli ehkä pahinta mitä saattoi ajatella pahoin raajarikoksi jäämisen jälkeen.
Varmaan silloin kun olivat itse lomalla. Mutta kun olivat etulinjassa, niin kukaan muukaan ei olisi saanut tanssia.

Harvinaisen vähän on puhuttu suomalaisten sotilaiden seurustelusta Itä-Karjalassa paikallisten naisten kanssa. Heikkisen kirjassa kerrotaan 8s. 228) että 1941-44 syntyi 707 lasta (kaikista syntyneistä lapsista 30,5 prosenttia), jonka isäksi oli rekisteröity suomalaianen sotilas. Lähes kaikkien äiti oli karjalainen ja vepsäläinen. "Ei-kansallisten" kanssa oli vaikea päästä kosketukseen, mutta muutamista leireissä syntyneistä lapsista on dokumenteissa mainintoja. Puolet äideistä oli naimisssa toisen kanssa (miehet lienevät olleen puna-armeijassa). Suurin osa lapsista oli syntynyt 1943 tai 1944, minkä on tulkittu kertoneeen, että suhde oli jossain määrin vakiintunyt. (Tosi eihän vielä 1941 lapsia olisi ehtinytkään syntyä, ja 1945 on voinut syntyä vielä jokunen, mutta ehkä neuvostovallan palattua ei isää ole haluttu rekisteriin.)

Lähteenä mm. Marjo Koposen artikkeli teoksessa Ethnosexual processes (Kikimora 2012).

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Emma-Liisa kirjoitti:Harvinaisen vähän on puhuttu suomalaisten sotilaiden seurustelusta Itä-Karjalassa paikallisten naisten kanssa.
Kevätkauden ennakkotietojen mukaan aiheesta on tulossa kirja, jonka tekijä valmistelee samasta aihepiiristä väitöskirjaa.


https://akateeminen.com/webapp/wcs/stor ... reId=10201

Eki

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Emma-Liisa kirjoitti: ...
Kaija Heikkisen uusi teos vie tutkimusta eteenpäin. Teoksessa esim. käsitellään sitä, miten lotat ovat omineet sota-ajan, vaikka sotatoimialueella oli muitakin naisia. Jostain syystä ei ole nähty kyseenalaisena sitä, että lotta on kyseenalaistanut heidän "kunniansa" - eli naisten keskeistä solidaarisuudesta ei ollut tietoakaan vaan omaa höntää on nostettu muiden naisten kustannuksella.
Toivon mukaan tässä asiassa päästään vähitellen eteenpäin. Lotta Svärd-järjestö ei todellakaan ollut ainoa sotatoimia tukenut naisryhmä. Sotilaskotijärjestö toimi myös rintamalla. Kenttä- ja sotasairaaloiden toiminta oli mahdollista vain sairaanhoitajien ja apusisarten voimin. Työvelvollisia naisia oli myös paljon.

Käsitys, että vähän kaikki rintamanaiset olivat "lottia" johtuu osin mustavalkoisista valokuvista. Sairaanhoitajien tummansininen kenttäasu tai sotilaskotisisarten vaaleanvihreä kenttäasu ei helposti erotu lottapuvusta. Apusisarien asu olikin samankaltainen kuin lottapuku.

Riksa
Viestit: 37
Liittynyt: 14.01.13 04:57

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Emma-Liisa kirjoitti: Kaija Heikkisen uusi teos vie tutkimusta eteenpäin. Teoksessa esim. käsitellään sitä, miten lotat ovat omineet sota-ajan, vaikka sotatoimialueella oli muitakin naisia. Jostain syystä ei ole nähty kyseenalaisena sitä, että lotta on kyseenalaistanut heidän "kunniansa" - eli naisten keskeistä solidaarisuudesta ei ollut tietoakaan vaan omaa höntää on nostettu muiden naisten kustannuksella.
Aika subjektiivinen näkemys. Siis millä tavalla konkreettisin toimin he ovat omineet historian tai kyseenalaistaneet muita? Ikään kuin jotain kosmopoliittia vasemmistofeministiä vain ärsyttäisi lottien arvostus, samalla tavalla kuin nettifennomaani sanoisi, kuinka suomenruotsalaiset ovat omineet Suomen historiasta liikaa. Se voi kertoa ehkä enemmän vastaanottajan, kuin lottien, näkemyksistä.

Lienee kuitenkin selvää, että myös esimerkiksi sotaveteraaneista on yleisöllä enemmän kiinnostusta kuin esimerkiksi sotatoimialueen siviilityöntekijöistä. Jotakuta se ärsyttää, jotakuta ei.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Anne-Marie Franckin teoksessa Pikkusisar on s. 27-32 kerrottu, että SPR:n apusisaret ovat olleet kovin pettyneitä, kun heidän panostaan ei ole missään muistettu, vaan "aina vain lotat. Tämä ei tarkoita, että kaipaisimme erityiskohtelua, vaan se olisi tasapuolisuuden nimessä kohtuullista."

Eki

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Emma-Liisa kirjoitti:Anne-Marie Franckin teoksessa Pikkusisar on s. 27-32 kerrottu, että SPR:n apusisaret ovat olleet kovin pettyneitä, kun heidän panostaan ei ole missään muistettu, vaan "aina vain lotat. Tämä ei tarkoita, että kaipaisimme erityiskohtelua, vaan se olisi tasapuolisuuden nimessä kohtuullista."

Tasapuolisuus olisi paikallaan. Samalla lisääntyisi ymmärrys siitä, mitä kaikkea naiset tekivät. Vastikään on muuten ilmestynyt tutkimus Marttaliiton sodan ajan toiminnasta. Yksi näkökulma laajaan kokonaisuuteen

https://www.dropbox.com/sh/uy1eattixbl0kn3/Q_DK4ebo4V

Ei se kyllä Lottaperinneliiton vika ole, että kokonaiskuva on kovin lottapainotteinen. Mielikuvat nyt vaan syntyvät niinkuin syntyvät.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Eki kirjoitti: Ei se kyllä Lottaperinneliiton vika ole, että kokonaiskuva on kovin lottapainotteinen. Mielikuvat nyt vaan syntyvät niinkuin syntyvät.
Mielikuvat eivät synny, kyllä ne tehdään. Jos on olemassa vahva järjestö (kuten nyt lotilla ja aikoinaan jääkäreillä), niin on suhteellisen helppo vallata julkisuus omalle diskurssille. Varsinkin jos on vielä varaa kustantaa tutkimuksia ja perustaa museo.

Tämän vahvan aseman varjopuolina on, että lotat ovat tavallaan jäänet oman ihannekuvansa vangeiksi. Kun he ovat kierrättäneet ihannekuvaansa, heistä ei ole syntynyt monipuolista kuvaa.

Eki

Re: Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

Emma-Liisa kirjoitti:
...

Mielikuvat eivät synny, kyllä ne tehdään. Jos on olemassa vahva järjestö (kuten nyt lotilla ja aikoinaan jääkäreillä), niin on suhteellisen helppo vallata julkisuus omalle diskurssille. Varsinkin jos on vielä varaa kustantaa tutkimuksia ja perustaa museo.

Tämän vahvan aseman varjopuolina on, että lotat ovat tavallaan jäänet oman ihannekuvansa vangeiksi. Kun he ovat kierrättäneet ihannekuvaansa, heistä ei ole syntynyt monipuolista kuvaa.
Niinpä. Mutta ei tämä nyt sentään ihan ongelma ole. Nimike "lotta" on näpsäkkä ja mieliin jäävä ja kunnioittava. Sodan ajan muistelmissa puhutaan pääasiassa lotista, silloinkin kun asiayhteys selvästi viittaa siihen, että kyseessä todennäköisesti olivat esimerkiksi sotilaskotisisaret tai sairaaloiden apusisaret.

Sotilaskotityö, mukaan lukien sen historia on tuotu ihan hyvin esiin. Kun erikseen puhutaan sodan ajan sotilaskotityöstä, asia on selvä kaikille. "Vihreät sisaret" toimivat sodassakin, totta kai! Sairaanhoidon historia ja Punaisen Ristin historia on hyvin kirjoitettua. On museoita ja nettisivuja. Hyvin tiedetään esimerkiksi, että apusisarkoulutus alkoi jatkosodan alussa.

Vaikka kaikki asiat sinänsä tiedetään, ei niitä viitsitä eritellä. Heti kun yleisesti puhutaan naisista sodassa, kaikki ovat lottia!

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”