Anu Aaltonen
Viestit: 1
Liittynyt: 04.10.06 14:15

Rintamamiestalot ilmensivät aikaansa

Rintamamiestalot ilmensivät aikaansa

Kuva
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Horisontissa Helsinki, verkkonäyttely

Muiden inhimillisten ja aineellisten menetysten ohella vuosien 1939 - 1945 sodat jättivät yli 400 000 suomalaista vaille kotia: alueluovutusten lisäksi Lappi oli tuhottu lähes kokonaan ja ilmapommitukset olivat verottaneet erityisesti kaupunkien rakennuskantaa. Huutavasta materiaalipulasta ja resursseja sitovista sotakorvauksista huolimatta asunto-ongelma oli ratkaistava nopeasti ja tehokkaasti.

Valtiolla oli lainsäätäjänä, säännöstelijänä ja rahoittajana keskeinen rooli rakennustyön organisoinnissa. Rakennuslupien myöntäminen ja lainoitus oli sujuvaa, kun rakentajat käyttivät varmasti vaatimukset täyttävää tyyppitalomallia. Rationalisoinnin myötä muodostui vallitsevaksi jälleenrakennuskauden pientalotyypiksi niin maaseudulla kuin asutuskeskuksissa puolitoistakerroksinen ns. rintamamiestalo, joka olikin sitten lähes itsestään selvä omakotitalon malli pitkälle 1960-luvulle asti. Jälleenrakennuskauden taloja on edelleen yli 10 % maamme koko pientalokannasta.

Rintamamiestalon tyypilliset piirteet eivät suinkaan syntyneet sattumanvaraisesti. Betoni, teräs ja tiili menivät pääasiassa teollisuuteen, joten asuntotuotannon tarpeisiin oli tarjolla lähinnä puuta. Pulaa oli siitäkin, joten aikaisemmin yleisen umpihirsirakenteen asemesta siirryttiin sahatavararungon ja lämmöneristeen yhdistelmään. Lämmöneristeenä yleisimpiä olivat puuntyöstön sivutuotteena syntyvät sahanpuru ja kutterinlastu. Tällainen rakenne oli suhteellisen helposti rakennettavissa ilman erikoisvälineitä tai perinteistä kirvesmiestaitoa, joten omatoiminen eli hartiapankkirakentaminen oli mahdollista - olihan sota verottanut raskaasti myös rakennusammattimiehiä ja työvoimaa yleensäkin. Tiilipulan vuoksi rakennukseen oli mahdollista suunnitella vain yksi savupiippu, joten huonetilat tulisijoineen sijoitettiin kiertämään rakennuksen keskellä sijaitsevaa piippua. Näin rakennuksen pohjamuodosta syntyi melko neliömäinen. Toisen täyskorkean asuinkerroksen rakentaminen ei olisi ollut taloudellisesti järkevää, mutta ullakolle saatiin käyttökelpoisia asuintiloja käyttämällä jyrkähköä harjakattoa. Näin aikaansaatu puolitoistakerroksisuus mahdollisti sen, että ullakko voitiin rakentaa valmiiksi vasta myöhemmin tai sinne voitiin ottaa vuokralaisia.

Tontit olivat suuria, sillä elintarvikepulan ja säännöstelyn vuoksi kaupungeissakin oli edullista harrastaa perhekohtaista hyötyviljelyä; hedelmäpuut, marjapensaat ja kasvimaat olivat luonnollinen osa omakotitalojen puutarhoja. Aluksi tyhjästä nousseet asuinalueet olivat yksitoikkoisia ja ehkä ankeitakin samannäköisine, säännöllisesti sijoiteltuine taloineen, mutta aikaa myöten kasvaneet puut ja katutilaa rajaavat pensasaidat ovat pehmentäneet ilmettä vehreäksi ja viihtyisäksi. Yhtenäisen ilmeensä ansiosta monet jälleenrakennuskauden asuinalueet ovat nykyisin suojeltuja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittäviä miljöökohteita.

Jälleenrakennuskauden jälkeen rakentamisen yhtenäiskulttuuri Suomessa hajosi talouskasvun myötä: uudet arkkitehtuurisuuntaukset, rakenteet ja rakennusmateriaalit eivät enää mahdu "aikakaudelle tyypillisen rakennuksen" määrittelemiin puitteisiin. Ajan ja kulttuurin pirstaleisuus sekä toisaalta yhteisen jälleenrakennuksen valtava emotionaalinen merkitys sodan rasituksista toipuvalle kansakunnalle ovat luoneet uuden ja vanhan välille jyrkän rajan: rintamamiestalo on muuttunut mielikuvissamme käytännöllisestä massatuotteesta lähes myyttiseksi ilmiöksi, joka edustaa suomalaisuuden, miehisyyden, onnellisen perheen ja kunnollisen rakentamisen perinteisiä arvoja.


Anu Aaltonen
Tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto
*****
Oheinen artikkeli liittyy rakentamista käsittelevään ohjelmaan Eurooppa rakentaa, joka lähetetään YLE Teemalla 11.10. 2006 klo 16.30

Ohjelmasarja tarjoaa kymmenen tarinaa siitä, miten Eurooppaa on rakennettu.
Sarjan aloittaa Suomen ohjelma, Omaan kotiin, joka käsittelee maamme yhtä mittavimmista rakennusprojekteista, jälleenrakennuskauden tyyppitaloja. Se kertoo suomalaisten kyvystä saada nopeasti ja tehokkaasti asunto sadoille tuhansille ihmisille pulan ja puutteen oloissa.
****
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Agricola Suomen historiaverkon ja Ylen historiasivujen kanssa. http://historia.yle.fi/

Voit kommentoida artikkelia joko tällä foorumilla tai Ylen foorumilla.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”