Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Talvisodasta neuvostoaikana

Jarmo Mäkelä kertoo Ylen Venäjän verkossa (30.8.2013) kirjoituksessaan Kaikkien äitien ystävä mitä Russki reporterin artikkelissa puhuttiin talvisodasta:
Totuus talvisodasta
Sitten pari kertomusta koulumaailmasta. Venäjällä on menossa hanke, jonka tavoitteena on kirjoittaa yhtenäinen, siis virallinen, historian oppikirja. Sen innoittamana Russki reporterissa ilmestyi 1.8. laaja artikkeli, jossa tunnettu moskovalainen opettaja Anatoli Bernstein kertoo, kuinka hän neuvostoaikana kertoi oppilaille Suomen ja Neuvostoliiton sodasta näin: "Neuvostoliiton hallitus lähetti Suomen hallitukselle ehdotuksen maiden välisen rajan tarkastelusta. Suomen hallitus hylkäsi ehdotuksen. Seuraavana päivänä alkoivat sotatoimet". Kun joku lapsista kysyi: "Kuka ne aloitti?", opettaja oli toistanut edellä sanotun niin monta kertaa, kunnes kysyttävää ei enää ollut.
* Venäjän historianopetuksesta kts. HS: Venäjän historianopetuksen uudistamisesta ehdotus (Agricolan uutisfoorumit, Uutisia historiasta 28.8.2013)

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Suomen hallitus hylkäsi ehdotuksen............sotatoimet alkoivat.
Välirauhankin
aikana Neuvostoliitto jatkoi ehdotustensa tekemisiä Suomea parhaansa mukaan painostaen.

Suomen sinivalkoinen kirja II, Tilgmanin kirjapaino, Hki 1941 otsikoita:
mm. Pohjoismaisen puolustusliiton estäminen, Petsamon nikkelikaivosten havittelu, Yritys Vallinkosken voiman riistämiseksi, sekaantuminen Suomen sisäisiin asioihin, asiakirjat 1-74 ( mm. Paasikiven sähkeitä Moskovasta ), sekä
Moskovan rauhansopimus ja siihen liittyvä pöytäkirja 12.3.1940 allekirjoittajina Suomen puolelta pääministeri Risto Ryti, J.K.Paasikivi, R.Walden, Väinö Voionmaa

5. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa ( clearing-tilinen )
-johon liittyvät "NL:n omaisuuden" palauttamis-, luovuttamis- ja korvausvaatimukset
luovutetuilta alueilta, lähinnä Karjalasta ja Hangon vuokra-alueen osalta.
Sallan
suunnalla Molotov on painostanut Sallan radan rakentamista ja 49. Ulkoasiainministeri Wittingin ministeri Zotoville 3.12.1940 antamat tiedot Sallan radasta:
-raidepohjaa on valmiina 33 km, leikkausmassoja on kuljetettu 345 000 kuutiometriä.
-10 sillan rakennustyöt käynnissä jne.
-Palkkoja on 31.8.1940 maksettu 1361 miehelle, 15.10-40 1707 miehelle,
15.11.1940 2164 miehelle.
"Ensi talvena tulee olemaan töissä 2000 - 2500 työntekijää."


Clearing-tilinen kauppasopimus ajalle 1.7.1940 - 30.6.1941 solmittiin
Moskovassa 28.6.1940.
"Valtaosaa Suomen kiintiötavaroiden yhteisarvosta edustivat hinaajat ja proomut, joista n. 45 %:a oli toimitettava ensimmäisen ja loput toisen sopimusvuoden kuluessa."
"Neuvostoliitto keskeytti tammikuun 1941 alussa vientinsä Suomeen ilmoittaen syyksi, että tavaranvaihdon tasapaino oli häiriintynyt."
"Clearing-tilille
oli jälestäpäin otettu Suomen rasitukseksi Suomen ja Viron sekä Suomen ja Liettuan välillä olleet Suomen velkasaldot yhteensä 877 800 dollaria, siitä huolimatta Clearing-tilanne 18 päivänä kesäkuuta osoitti Suomella olevan 310 638 USA:n dollarin saatavan Neuvostoliitosta."
Esim.
viljasta oli Suomeen toimittamatta puolet, 35 000 tonnia ja valk.kirjan 1941 mukaan
toimitettuun 35 000 tonniin sisältyi "viimeinen, Moskovan suuriäänisesti reklamoima 20 000 tonnin erä."
Bensiiniä jäi Suomeen toimittamatta koko sop. mukainen määrä 8000 t, "vapain valuutoin maksettuna NL:sta saatiin Suomeen tietty määrä bensiiniä."
Apatiittia jäi toimittamatta 18 800 t, kaasuöljyä 4000 t, valopetroolia 14 000 t,
puuvillaa 1250 t, öljyväkirehuja 3400 tonnia.
Kirjan
mukaan NL on keskeyttänyt kauppasopimuksen mukaiset toimitukset Suomeen
Molotovin ja Hitlerin Berliinin neuvottelujen jälkeen 1.1941 alussa.
Ja
Suomihan oli välirauhan aikana elintarvikehuolollisestikin motissa ja väkiluku oli kymmeneksen pienentyneellä alueella kasvanut lähes ½ miljoonalla.
Kirjoitetaankohan
Venäjällä Neuvostoliiton "rauhantoimista" välirauhan aikana Suomen suunnalla?

Vladimir Baryshnikov kirjoittaa 2009 hänkin vain http://talvisodantausta.blogspot.fi/200 ... kasta.html Talvisodan taustoista jättäen mainitsematta (suomennos Johan Bäckman ) NL:n suurlähettiläs
Erih Assmuksen 15.6.1935 Kivimäelle esittämän: "Jos Manner-Euroopassa syntyy sotilaallinen konflikti, Neuvostoliiton on pakko miehittää osia Suomesta" ja Tuomo Polvisen muk. toisti jokseenkin saman 10.2.1936 J.K.Paasikivelle.
Lähettiläs Erih Assmus
lähti Suomesta 1937 ja NL:n rauhanehdotuksia jatkoi 1938 NKVD:n Boris Jartsev.
Mutta
Neuvostoliitto rikkoi selvästikin Moskovan 12.3.1940 rauhansopimusta välirauhan aikana ja "välirauha" se näyttäisi olleen revanssihaluiselle Stalinille?
Jos
oletetaan, että nuo Neuvostoliiton ehdotukset olisi 1935 - 1938 julkistettu ja niistä olisi käyty eduskunnassakin keskustelua, millainenkohan olisi ollut suomalaisten suhtautuminen niihin?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

V.Baryshnikovin ´talvisodantausta´-suomennoksessa mainitaan Rapallon sopimuskin
N-Venäjän ja Saksan välillä 1922, solmittuna ennen Neuvostoliiton perustamista.
V.B.:n mukaan NL on pelännyt Englannin hyökkäystä ja
"Helsinkiin oli tullut tietoja kesällä 1927 Yleisliittolaisen Kommunistisen bolsevikkipuolueen sotilaallisista neuvotteluista, jotka koskivat strategisia ja poliittisia toimenpiteitä länsirajan turvallisuuden takaamiseksi
( mukaan lukien Suomen alue ) siinä tapauksessa, jos Englanti aloittaa sodan."
"Neuvostojohto
ei nähnyt vaaraa Saksan puolelta." Ja Hitlerin valtaannousun jälkeenhän "Rapallon
yhteistyötä" lyhyehkön tauon jälkeen jatkettiin. Tikarinisku selkään- myytistä
on tässä http://louislamourgreatadventure.com/im ... posite.jpg eräs esitys.

Mantsukuon suhteen yhteisymmärrys näyttäisi olleen voimassa vuoteen 1945 saakka?
Mantsukuon on Japanin ja Saksan 1938 tunnustuksen lisäksi tunnustanut Neuvostoliittokin 4.1941 ja Suomikin pian sen jälkeen 18.7.1941.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Venäjällä sai 5.2012 ensi-iltansa Talvisotaa 1939 - 1940 käsittelevä elokuva Pohjoinen rintama. ( HS 1.2.2013 Kulttuuri, Anneli Ahonen: Mainilan laukaukset Venäjän televisiossa otsikolla; "tv-ensi-ilta" 2.2013. "Valtio valvoo Venäjällä tv-kanavia ja niiden ohjelmien sisältöä". )

Pohjoinen rintama-elokuvan toimittaja Jevgeni Labetski ja ohjaaja Pjotr Amelin.
Juoni: NKVD-tiedustelukoulun oppilaat tekevät tiedusteluretken Suomeen ennen Talvisodan alkua ja havaitsevat Mainilassa kolme suomalaista tykkiä ja huomaavat paluumatkalla nkvd-kranaatinheitinosaston ajavan rajalle päin.
Suomen puolelta kuuluu seitsemän tykinlaukausta.
Mainilan laukausten ampuja jätetään avoimeksi, siitä ei ole edes asiakirjatietojakaan, joten ei voi sanoa kuka laukaukset ampui, sanoo filmin tuottaja.
Tiedustelupartio
havaitsee myöhemmin puista ampuvien suomalaisten "käkien", tarkka-ampujien olevan suomalaisten liikkeelle laskema huhu tarkoituksena saada aikaan paniikkia työläisten ja talonpoikien armeijassa, "ideologinen diversio" eli tihutyö.
Talvisodastakin
elokuvassa käytetään tietystikin edelleen nimitystä "valkosuomalainen kampanja" ja "Suomen sota" , onhan kyseessä historiallinen dokumentti.
Mutta
maaliskuussa 1940 tiedustelupartio löytää elokuvassa Laatokan saaresta saksalaisen tiedustelukoulun http://3.bp.blogspot.com/-OXo3blSk_Yo/T ... +yleis.jpg jossa koulutetaan neuvostosotavangeista värvättyjä.
Partio hyökkää kouluun ja kaappaa oppilaskortiston ja koulunjohtajan, saksalaisparoonin sotavangiksi. Kääntäjä Johan B. kirjoittaa partion saaneen 13. maaliskuuta tiedon suomalaisten antautumisesta ja siihen filmi päättyykin.
Mutta
eikö tuo "Pohjoinen rintama" muodostettu Leningradin sotilaspiiristä vasta 1941 alussa komentajanaan kaukoidästä siirretty kenr.ltn Markian M. Popov?
Ehkäpä
tuossa 2012 elokuvassa halutaankin kytkeä Talvisodan, "Finskaja voinan" alku 1939
"Pohjoinen rintama 1939 - 1940" -nimellä myöhempään Molotov-Ribbentrop -sopimuksen irtisanomisvuoteen?

Veikko Palvo

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

On kyllä ymmärrettävää ja luonnollista, jos Talvisota halutaan Venäjällä sievistää jonkinlaiseksi Suuren isänmaallisen sodan esinäytökseksi suomalaissaksalaisine uhkineen ja jopa hyökkäävyyksineen. Meilläkinhän vastaava kansallinen itsetunto saa välillä epärealistisia piirteitä ja tosiasioiden unohtamista.

Mutta minua kiinnostaa nyt enemmän tuo tunnettu käkiongelma. On selvää, että sodissa pyritään aina mahdollisimman korkeille paikoille, joista on hyvä näkyvyys ja ampuma-ala. Puita ja metsiä on kaikkialla, joten "kä'illä" luulisi olevan hyvät toimintamahdollisuudet. Varsinkin tarkka-ampujoiden uskoisi olevan puiden tarjoamista mahdollisuuksista innostuneita. Tykistön ja kranaatinheittimistön tulenjohtajille puista olisi etua, jos kohta entisajan etäisyysmittarien käyttö olisi ollut vaivalloista.

Olen lukenut paljon sotakertomuksia ja -muistelmia, mutta en muista missään kerrotun puusta-ampumisesta, ehkä en edes sieltä tiedustelusta. Vaikka aikuisenkokoinen mies ei pystykään keikkumaan puissa poikasten tapaan, niin kyllä nuori mies puuhun pääsee ja siellä pysyykin.

Ampuma-aseen vienti esimerkiksi tiheään kuuseen - jota sitäkin voi rationalisoida nostamalla aseen vasta itse noustuaan köyden avulla - ja sen käsittely ja itse ampuminen "potkaisuineen" kyllä tuovat omat hankaluutensa, samoin talviajan paksut pukineet. Tiedustelu pelkän kiikarin kanssa on jo helpompaa. Kiinnittyminen puun runkoon tai oksaan vyöntapaisella auttaa ja helpottaa paljon, sillä muuten olo on epävarmaa ja rasittavaa.

Turvallisuusongelmakin on olennainen. Ensinnäkin puusta voi pudota, ellei ole jo viitattuja varmistuksia. Vihollinen aiheuttama uhka vaihtelee olosuhteiden ja tilanteiden mukaan. Tarkka-ampujat, konekiväärit ja piiskatykit olivat alituisena uhkana varsinkin asemasodassa. Käen olisi siis parasta nousta tuuheimpaan puuhun ja olla muutenkin mahdollisimmaan huomaamaton. Varsinkin hämärän aikaan ampuminen helposti paljastaa miehen olinpaikan.

Neuvostoliitossa ilmeisesti muisteltiin (tai oltiin muistavinaan) suomalaisia käkiä Talvisodan aikaisissa ja jälkeisissä muisteluksissa ja sankarikertomuksissa. Tieto tai luulo on sieltä johtunut laajalle maailman sotilaspiireihin. Käkitoimintaa ei sitten kuitenkaan taidettu harrastaa toisessa maailmansodassa? Vai oliko se niin luonnollista, että siitä ei tarvitse edes mainita?

Carl-Fredrik Geust
Viestit: 19
Liittynyt: 24.12.11 11:24

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Huomenta,
suosittelen venäläisen nuoren polven historiantutkijan Pavel Petrovin (Docendon kesällä julkaisemaa) "Venäläinen talvisotakirjalliisuus - bibliografia 1939-2011". Laajan julkaisuluettelon lisäksi (noin 4.500 nimikettä) kirja sisältää Petrovin perusteellisen johdantoartikkelin "Talvisodan neuvostoliittolainen ja venäläinen historiankirjoitus" (eli talvisotakäsitteen muuttuminen poliittisen tilanteen muuttuessa N-liitossa ja Venäjällä; 41 sivua,) sekä Antero Uiton kommenttikirjoituksen "Eräitä huomioita venäläisestä talvisotakirjallisuudesta" (eli mistä Venäläinen talvisotahistoriankirjoitus ei vielä kerro).Kirjassa on lisäksi prof Timo Vihavaisen alkulause sekä venäläisen Dmitri Zhuravlevin katsaus Puna-armeijan lääkintähuollosta talvisodassa.

Puhis
Viestit: 48
Liittynyt: 19.10.10 10:56
Paikkakunta: Mikkeli

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

historioija kirjoitti:
Olen lukenut paljon sotakertomuksia ja -muistelmia, mutta en muista missään kerrotun puusta-ampumisesta, ehkä en edes sieltä tiedustelusta. Vaikka aikuisenkokoinen mies ei pystykään keikkumaan puissa poikasten tapaan, niin kyllä nuori mies puuhun pääsee ja siellä pysyykin.
En ole kuullut puihin kiipeilemisestä Euroopan sotanäyttämöllä, mutta sen sijaan Tyynenmeren viidakkosodassa ainakin japanilaiset tarkka-ampujat harrastivat puihin kiipeämistä. Tosin viidakko on aivan eri tyyppinen taisteluympäristö kuin meikäläinen boreaalinen havumetsä, varsinkin talvella. Havupuistakaan ei juuri saa suojaa, lukuun ottamatta ehkä joitakin tiheitä isoja kuusia.

Puista ampuminen kuulostaa melkoisesti itsemurhatehtävältä, sieltä kun ei esim. pääse nopeasti alas jos vihollinen havaitsee.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Puhis kirjoitti:
historioija kirjoitti:
Olen lukenut paljon sotakertomuksia ja -muistelmia, mutta en muista missään kerrotun puusta-ampumisesta, ehkä en edes sieltä tiedustelusta. Vaikka aikuisenkokoinen mies ei pystykään keikkumaan puissa poikasten tapaan, niin kyllä nuori mies puuhun pääsee ja siellä pysyykin.
En ole kuullut puihin kiipeilemisestä Euroopan sotanäyttämöllä, mutta sen sijaan Tyynenmeren viidakkosodassa ainakin japanilaiset tarkka-ampujat harrastivat puihin kiipeämistä. Tosin viidakko on aivan eri tyyppinen taisteluympäristö kuin meikäläinen boreaalinen havumetsä, varsinkin talvella. Havupuistakaan ei juuri saa suojaa, lukuun ottamatta ehkä joitakin tiheitä isoja kuusia.

Puista ampuminen kuulostaa melkoisesti itsemurhatehtävältä, sieltä kun ei esim. pääse nopeasti alas jos vihollinen havaitsee.
Minulla on mahdollisuuksista myönteisempi käsitys, joskaan ei kokemuksen antamaa tietoa. Oksat ja lehvistöt suojaavat melko hyvin, runko sekä tähystykseltä että jossakin määrin myös tulelta. Erikoistuneen "käen" varustuksiin kuuluisi luonnollisesti puunvärinen asu. Liike paljastaa varmimmin, joten käen tulee pysyä mahdollisimman liikkumattomana rungon takana.
Voi sijoittua puustoon siten, että oksat ja muut puut suojaavat muille tahoille kuin toimintasuuntaan, joka voi olla hyvinkin suppea, esimerkiksi tietty tukikohta tai jopa pesäke. Samaten tausta on valittava niin, ettei puussaolija erotu sitä vasten. Voi myös ottaa sään ja valaistuksen huomioon, esimerkiksi toimia viholliseen nähden auringon suunnasta. Käen tulee myös olla mahdollisimman hoikka, notkea ja pienikokoinen.
Kaikenlaista suojausta ja toimintatapoja kehittyy, kun asiaan paneutuu. Kaikki tällaiset näkökohdat huomioonottaen uskon toiminnan kannattavan, varsinkin niin kauan kuin vihollisella ei ole toiminnan laadusta todellista tietoa.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Carl-Fredrik Geust kirjoitti:Huomenta,
suosittelen venäläisen nuoren polven historiantutkijan Pavel Petrovin (Docendon kesällä julkaisemaa) "Venäläinen talvisotakirjalliisuus - bibliografia 1939-2011". Laajan julkaisuluettelon lisäksi (noin 4.500 nimikettä) kirja sisältää Petrovin perusteellisen johdantoartikkelin "Talvisodan neuvostoliittolainen ja venäläinen historiankirjoitus" (eli talvisotakäsitteen muuttuminen poliittisen tilanteen muuttuessa N-liitossa ja Venäjällä; 41 sivua,) sekä Antero Uiton kommenttikirjoituksen "Eräitä huomioita venäläisestä talvisotakirjallisuudesta" (eli mistä Venäläinen talvisotahistoriankirjoitus ei vielä kerro).Kirjassa on lisäksi prof Timo Vihavaisen alkulause sekä venäläisen Dmitri Zhuravlevin katsaus Puna-armeijan lääkintähuollosta talvisodassa.
Kyseessä näyttää olevan Pavel Petrovin teos Maineeton sota, josta Antero Raevuori kirj. http://seura.fi/sota/sotablogit/antero- ... eeton-sota , pitääpä hankkia.
"Eversti I.G.Starinov piti talvisotaa verisenä ja epäsuosittuna." ......"Starinovin mukaan Leningradia ei olisi saarrettu, mikäli ei aikaisemmin olisi sodittu Suomen kanssa."
"N.I. ja V.N.Baryshnikov olivat sitä mieltä, että sotavoimien käyttöä Neuvostoliiton taholta ei voida pitää oikeutettuna. Ei ole epäilystäkään siitä, että tästä vastuun kantaa J.V.Stalin, joka ratkaisi yksin kaikki ulko- ja sisäpoliittiset asiat."

A.Raevuori kirj.: "Yhtäkään vain talvisotaan keskittynyttä teosta ei Neuvostoliitossa
1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt. Talvisodan tapahtumat olivat tabu."

"Historianseminaarissa 1981 Petroskoissa tutkija V.M.Holodkovski vieritti syyn sodasta Stalinin ja ulkoministeri Molotovin niskoille. NKP:n keskuskomitea painosti Holodkovskin siirtymään eläkkeelle Tiedeakatemian yleisen historian laitokselta."
"Kun
1989 talvisodan alkamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta, Neuvostoliitossa ilmestyi lukuisia kirjoituksia, otsikot: "Maineeton sota",
"Olisiko ollut mahdollista välttää selkkaus", "Sota joka olisi voinut olla olematta".
"Enää
ei siis vain pidetty Suomea syyllisenä vaan katsottiin peiliin."

Govorovin kirjallisuuspalkinnon saaja Johan Beckman näyttäisi yrittävän antaa täysin toisenlaisen kuvan Venäjällä ja suomeksikin?
lisäys:
Timo Vihavainen, Ryssänviha - Venäjän-pelon historia, Minerva 2013 ,sivut 295-296 kirj.:
"Arvovaltaisilla tahoilla ´informaatiosodan´ käsitettä yleensä vähätellään ja puhutaan kulttuuriministeri Medinskin tapaan "piarista" ( PR ) tai vastaavista asioista."
"Alemmalla tasolla kuva on sitäkin selvempi. Muuan useissa venäläisissä järjestöissä aktiivisesti puuhaava dosentti ilmoitti vuonna 2013 russophobia.net-sivuston haastattelussa, että peräti kolmas maailmansota on jo alkanut psykologisen informaatiosodan muodossa. Hänen mukaansa NATO ja USA tosin olivat jo hävinneet tämän sodan ja voittajaksi oli jäänyt "euraasialainen poliittinen alue.""
Samainen
dosentti on myös vuodesta toiseen esiintynyt suomalaista toista maailmansotaa koskevan historiankirjoituksen ´asiantuntijana´ Pietarissa. Siellä julkaistussa artikkelissa hän leimaa suomalaisen viime sotia koskevan historiankirjoituksen
`´psykologiseksi ja informaatiosodaksi omaa kansaa vastaan´` ,
minkä
johdosta `´koko Suomen kansa käytännöllisesti katsoen elää koko ajan sotapsykoosin vallassa.`´" "Tämänkaltainen toiminta kuuluu selvästi informaatiosodan piiriin. Kyseinen dosentti ei kuitenkaan tässä kohden edusta vakavia ja arvostettuja venäläisiä historiantutkijoita, joiden kanssa hänen parjaamansa suomalaiset ovat yhteistyössä."

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 26.11.13 13:29. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Puhis
Viestit: 48
Liittynyt: 19.10.10 10:56
Paikkakunta: Mikkeli

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

historioija kirjoitti: Kaikenlaista suojausta ja toimintatapoja kehittyy, kun asiaan paneutuu. Kaikki tällaiset näkökohdat huomioonottaen uskon toiminnan kannattavan, varsinkin niin kauan kuin vihollisella ei ole toiminnan laadusta todellista tietoa.
Ei varmasti kannata. Meikäläiset puut ovat kaikki lehvästöltään harvoja, rungoltaan ohuita ja korkeudeltaan pieniä. Täkäläisissä puissa on erittäin vaikeaa liikkua ja kiivetä. Lapsena 30-50 cm oksaväli kuusessa ei ollut ongelma. Aikuisena se on (on tullut testattua). Rittää kun joskus käyt metsässä, katselet isojakin puita ja mietit asiaa. Puut eivät yleensä anna mainittavaa näkösuojaa. Toki jotkut kuuset ovat tiheitä. Niissä vain ei pysty aikuinen mies mitenkään operoimaan, jos oksia on 20 cm välein.

Jos puista ampumisesta on todellisia esimerkkejä, olisin kiinnostunut kuulemaan. Japanilaiset tekivät sitä viidakkosodassa, mutta ne tehtävät olivat lähes poikkeuksetta itsemurhatehtäviä.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Puhis kirjoitti:
historioija kirjoitti:Jos puista ampumisesta on todellisia esimerkkejä, olisin kiinnostunut kuulemaan. Japanilaiset tekivät sitä viidakkosodassa, mutta ne tehtävät olivat lähes poikkeuksetta itsemurhatehtäviä.
Mielestäni perustelin mahdollisuudet monipuolisesti. Kuusistahan ei sitä paitsi näy vähänkään kauempaa edes runkoa mainittavasti, ei myöskään lehtipuista lehtiaikaan. "Käen" toimintaa tehostavat fyysiset edellytyksetkin esitin.
Itse olen käynyt isossa kuusessa nuorena kymmeniä vuosia sitten, maisemia katselemassa. Mitään nousu- sen enempää kuin katseluvaikeuksiakaan ei ollut ja oksien välistä näkikin jotakin. Silläkin perusteella voin pitää puissa toimimista helppona, varsinkin kun käytetään joitakin apuneuvoja.
Niinpä ihmettelen, jos toisessa maailmansodassa puutoiminta jäi epäonnistuneiden kokeilujen asteelle. Mutta luulenpa, että sitä esiintyi sekä satunnaisesti että järjestelmällisesti paljonkin ja vain pieni osa siitä paljastui ja johti yleensä kohtalokkaisiin seurauksiin asinaomaisille. Vain näistä on siis jäänyt mainintoja muistelmiin.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Puhis kirjoitti:
historioija kirjoitti:
Puista ampuminen kuulostaa melkoisesti itsemurhatehtävältä, sieltä kun ei esim. pääse nopeasti alas jos vihollinen havaitsee.
Nämä http://www.dailymail.co.uk/news/article ... d-WWI.html ensimmäisen maailmansodan aikaiset naamiopuut eivät liene antaneet tarkka-ampujalle juuri suojaa, ainakin yhdessä kuvassa näkyy "sniperikin."
Kuinkahan monta laukausta puusta lienee ehtinyt ampua ennen kuin vihollinen on havainnut?

Taiteilija on piirtänyt tykkitulessa vaurioituneen puun ja sen mukaisesti valmistettu keinopuu on vaihdettu yöllä tilalle. On siinä havainnoisijallakin ollut tukala paikka koko päivän ajan jos ei ole välillä päässyt tauolle.

Veikko Palvo

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Veikko I Palvo kirjoitti:
Puhis kirjoitti:
Puista ampuminen kuulostaa melkoisesti itsemurhatehtävältä, sieltä kun ei esim. pääse nopeasti alas jos vihollinen havaitsee.
Nämä http://www.dailymail.co.uk/news/article ... d-WWI.html ensimmäisen maailmansodan aikaiset naamiopuut eivät liene antaneet tarkka-ampujalle juuri suojaa, ainakin yhdessä kuvassa näkyy "sniperikin."
Kuinkahan monta laukausta puusta lienee ehtinyt ampua ennen kuin vihollinen on havainnut?

Taiteilija on piirtänyt tykkitulessa vaurioituneen puun ja sen mukaisesti valmistettu keinopuu on vaihdettu yöllä tilalle. On siinä havainnoisijallakin ollut tukala paikka koko päivän ajan jos ei ole välillä päässyt tauolle.

Veikko Palvo
Oikea metsä on monin paikoin maailmaa "käenkin" paras ystävä. Luonnollisesti parhaat toimintamahdollisuudet ovat siellä, missä metsä ei ole tykistötulessa kokonaan tuhoutunut eikä ihmiselle vaarallisia terässirpaleita sinkoile ilmassa ja puissa kovin taajaan.

Vaivihkaiset sotilaalliset tehtävät, kuten vartiointi, tiedustelu ja tulenjohto ovat käelle turvallisinta ja sodankäynnille varmastikin arvokkainta työtä. Meitä ihmisiä on joka lähtöön, joten myös "puulahjakkuuksia" ja ominaisuuksiltaan siihen soveltuvia löytyy joukosta aina. Harjoittelu tekee sitten mestarin ja suunnittelu ja kokemuksen tarjoama tieto luovat suotuisat työolot ja tehostavat toimintaa.

Luonnollisesti vastapuolikin oppii, nimittäin vastatoimia, jos pääsee puiden haitallisuudesta ja vaarallisuudesta selville tai osaa sitä epäillä. Minusta tuntuu, että lähtökohtaisesti puut ja metsät otetaan lähinnä näkemä- ja ampumaesteinä ja ajatellaan, että vain harva vihollinen rohkenee nousta ja ehkä pääseekään tarpeeksi tiheään puuhun näennäisesti liian alttiina tulelle. Mutta, kuten sanottu, käeksikin voi paneutua tilapäisesti ja erikoistua vakinaisesti, jolloin kaikki sujuu suotuisissa olosuhteissa ja ennen pitkää rutiinilla.
Mahdolliset vastatoimet, kuten tarkka-ampujaväijyntä sekä yllättävät summittaiset konekivääri- ja kranaattiskut (herkillä) puustoon harventavat ajan myötä käkien rivejä.

Minusta puiden tarjoamien korkeusetujen hyväksikäyttö kuuluisi nykyaikanakin varsinkin sissien avuihin.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Tuosta äskeisestä valokuvasta muistui mieleeni oma SA-kuvakokoelmamme verkossa http://sa-kuva.fi/. Sieltä löytyy hakusanalla "puussa" useita asiaan liittyviä valokuvia, etupäässä tähystys- ja tulenjohtotoiminnasta, myös ilman paljastumista edesauttavia lavoja, jotka eivät varsinaiseen rintamatoimintaan sovellukaan.
Vihollisen osalta kuvateksteissä puhutaan sala-ampujista ja kyttäryssistä, mutta kyllähän puusta väijyminen ja ampuminen kuuluu siihen samaan sala-ampumisen ja "kyttäämisen" kulttuuriin, jota sota on varsinkin viime vuosisadan verran ollut. Ammutaan aina tilaisuuden tullen yllättäen ja yllättävistä suunnista, surutta selkäänkin. - Oikeita sala-ampujia sodassa ovat siviileinä ja väärässä sotilaspuvussa esiintyvät taistelijat, jotka yleensä suoraa päätä teloitetaan sotarikollisina.

P.S. Kokardi http://www.sakylantalvijajatkosotamuseo ... age_id=259 lakissa sai Talvisodassa riittää erottamaan suomalaisen sotilaan sotarikollisesta. Näitä ei enää nykyään varmaankaan kaikkialla teloiteta, sillä mm. Suomessahan kuolemanrangaistus on kokonaan poistettu.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Talvisodasta neuvostoaikana

Carl-Fredrik Geust kirjoitti:Huomenta,
suosittelen venäläisen nuoren polven historiantutkijan Pavel Petrovin (Docendon kesällä julkaisemaa) "Venäläinen talvisotakirjalliisuus - bibliografia 1939-2011". Laajan julkaisuluettelon lisäksi (noin 4.500 nimikettä) kirja sisältää Petrovin perusteellisen johdantoartikkelin "Talvisodan neuvostoliittolainen ja venäläinen historiankirjoitus" (eli talvisotakäsitteen muuttuminen poliittisen tilanteen muuttuessa N-liitossa ja Venäjällä; 41 sivua,) sekä Antero Uiton kommenttikirjoituksen "Eräitä huomioita venäläisestä talvisotakirjallisuudesta" (eli mistä Venäläinen talvisotahistoriankirjoitus ei vielä kerro).Kirjassa on lisäksi prof Timo Vihavaisen alkulause sekä venäläisen Dmitri Zhuravlevin katsaus Puna-armeijan lääkintähuollosta talvisodassa.
"Miinanraivausryhmän johtajanan Karjalan kannaksella toiminut eversti I.G.Starinov piti Talvisotaa verisenä ja epäsuosittuna.

***
POISTETTU OTSIKKOON KUULUMATON OSA KIRJOITUSTA YLLÄPIDON TOIMESTA
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 30.11.13 11:25. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”