Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

Foorumi on tarkoitettu yleiseen historia-aiheiseen keskusteluun.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä

Emma-Liisa
Viestit: 4895
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Emma-Liisa » 25.01.15 13:15

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Uudessa Kanavassa (1/2015) Ville Laamanen vertailee Rajalan ja Riikosen teoksia ja antaa molemmista varsin positiivisen arvosanan.

Niin, Ville Laamanen kirjoittaa mm.:

Rajalalla draaman kaari puolestaan on niin vahva, että siihen sopimattomat vivahteet ja sivupolut saavat jäädä pois


Kokonaisratkaisu toimii ja tarina etenee sujuvasti, mutta mukana on myös tahattomaltta vaikuttavaa suurpiirteisyyttä.


Juu, sujuvuudessa ei ole puutteita, pikemminkin päinvastoin.


Minusta Ville Laamasen arvostelu on kiintoisa siksi, että hän tuntee Paavolais-aiheen hyvin, mutta osaa silti antaa tunnustusta toisillekin sen sijaan että nostaisi puutteet, jotka kuitenkin ovat pikkuseikkoja, pääasiaksi.

Pelkään pahoin, arvoisa Nylander, että me molemmat olemme Rajan kohdalla tehneet päivastoin.

Täytyy muistaa, että useimmille lukijoille aihe on uusi ja heille Rajalan tyyli sopii. On toki valitettavaa, jos heille jää päähän vain Rajalan tulkinnat, mutta sehän on maailman meno.

Arvostelijoilta kuitenkin olettaisi jonkinlaista asiantuntemusta ja vaikeankin tyylin jaksamista. Riikonen on saanut kohtuuttoman huonon kohtelun, alkaen Pekka Tarkasta. Laamanen onneksi antaa hänelle ansaitun kiitoksen.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja nylander » 25.01.15 14:08

Emma-Liisa kirjoitti:Minusta Ville Laamasen arvostelu on kiintoisa siksi, että hän tuntee Paavolais-aiheen hyvin, mutta osaa silti antaa tunnustusta toisillekin sen sijaan että nostaisi puutteet, jotka kuitenkin ovat pikkuseikkoja, pääasiaksi.

Pelkään pahoin, arvoisa Nylander, että me molemmat olemme Rajan kohdalla tehneet päivastoin.

Täytyy muistaa, että useimmille lukijoille aihe on uusi ja heille Rajalan tyyli sopii. On toki valitettavaa, jos heille jää päähän vain Rajalan tulkinnat, mutta sehän on maailman meno


Kukin vastaa kohdaltaan, ja sinulla varmaankin on jokin syy kirjoittaa noin, sen tiedät itse parhaiten. Itse en ota takaisin mitään, mitä olen tässä ketjussa Rajalan kirjasta kirjoittanut, ellei sitten esim. Paavolaisen Valpo-mapin kohdalla toisin osoiteta. Jos aihe on useimmille lukijoille uusi, niin sitä pahempi: nyt heidän mieleensä jää päällimmäisenä Rajalan johdonmukaisesti harjoittama, minusta ilmeisen poliittisluonteiselta vaikuttava mustaus Paavolaisen Yksinpuhelua kohtaan - mikä tietenkin on ollut tarkoituskin. Ikään kuin taas olisi palattu "Pentti Hillin" voitokkaaseen aikaan, "aikaan kunnian", kuten "Hillin" runoilijasuojatti riimitteli. Mietipä, miksi ei H. K. Riikonen, joka kirjassaan on tehnyt "professorintarkkaa" työtä pitkällä ajalla, ole päätynyt lainkaan samanlaisiin johtopäätöksiin. En menisi sanomaan näitä "pikkuseikoiksi".

Emma-Liisa
Viestit: 4895
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Emma-Liisa » 25.01.15 21:30

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Minusta Ville Laamasen arvostelu on kiintoisa siksi, että hän tuntee Paavolais-aiheen hyvin, mutta osaa silti antaa tunnustusta toisillekin sen sijaan että nostaisi puutteet, jotka kuitenkin ovat pikkuseikkoja, pääasiaksi.

Pelkään pahoin, arvoisa Nylander, että me molemmat olemme Rajan kohdalla tehneet päivastoin.

Täytyy muistaa, että useimmille lukijoille aihe on uusi ja heille Rajalan tyyli sopii. On toki valitettavaa, jos heille jää päähän vain Rajalan tulkinnat, mutta sehän on maailman meno


Kukin vastaa kohdaltaan, ja sinulla varmaankin on jokin syy kirjoittaa noin, sen tiedät itse parhaiten. Itse en ota takaisin mitään, mitä olen tässä ketjussa Rajalan kirjasta kirjoittanut, ellei sitten esim. Paavolaisen Valpo-mapin kohdalla toisin osoiteta. Jos aihe on useimmille lukijoille uusi, niin sitä pahempi: nyt heidän mieleensä jää päällimmäisenä Rajalan johdonmukaisesti harjoittama, minusta ilmeisen poliittisluonteiselta vaikuttava mustaus Paavolaisen Yksinpuhelua kohtaan - mikä tietenkin on ollut tarkoituskin. Ikään kuin taas olisi palattu "Pentti Hillin" voitokkaaseen aikaan, "aikaan kunnian", kuten "Hillin" runoilijasuojatti riimitteli. Mietipä, miksi ei H. K. Riikonen, joka kirjassaan on tehnyt "professorintarkkaa" työtä pitkällä ajalla, ole päätynyt lainkaan samanlaisiin johtopäätöksiin. En menisi sanomaan näitä "pikkuseikoiksi".


En minäkään ota mitään takaisin. Laamasen arvostelu kuitenkin pani miettimään, korostinko liikaa puutteita ja erimielisyyksiä.

Klingellähän on joskus sama taipumus: esim. Salokanteleen Kross-kirjan hän runttasi, koska Salokanteelella oli Krossiin erilainen näkökulma kuin hänellä itsellään.

Tapio Onnela
Viestit: 4660
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Tapio Onnela » 27.01.15 10:23

nylander kirjoitti:Paavolaisen Valpo-mapin kohdalla toisin osoiteta. Jos aihe on useimmille lukijoille uusi, niin sitä pahempi: nyt heidän mieleensä jää päällimmäisenä Rajalan johdonmukaisesti harjoittama, minusta ilmeisen poliittisluonteiselta vaikuttava mustaus Paavolaisen Yksinpuhelua kohtaan - mikä tietenkin on ollut tarkoituskin

Tässä on kyllä aika kummallinen heitto Rajalan suuntaan, voisitko perustella tätä "poliittista mustausta" vähän tarkemmin. Jos oletat, että Rajala tekee politiikkaa elämäkerraallaan olisi minusta vähintäänkin kohtuullista häntä kohtaan selvittää tätä vähän paremmin.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja nylander » 27.01.15 11:09

Tapio Onnela kirjoitti:Tässä on kyllä aika kummallinen heitto Rajalan suuntaan, voisitko perustella tätä "poliittista mustausta" vähän tarkemmin. Jos oletat, että Rajala tekee politiikkaa elämäkerraallaan olisi minusta vähintäänkin kohtuullista häntä kohtaan selvittää tätä vähän paremmin.

Tämä sinunkin heittosi tuntuu kyllä vähintäänkin kummalliselta. Luulisi, että perusteluni olisivat käyneet riittävän hyvin ilmi tämän pitkään jatkuneen ketjun aikana. Mutta jos eivät, niin kerrataan taas: Rajala tekee kirjassaan johdonmukaisesti kaikkensa "osoittaakseen" Paavolaisen Synkän yksinpuhelun niiltä olennaisilta osin, joissa mm. kritisoidaan Suomen sotapolitiikkaa ja kerrotaan rivimiesten mielialoista, jälkikäteiseksi sepittelyksi - sanalla sanoen valheeksi. Olen siis esittänyt kantanani, että tässä minun mielestäni ilmenee selvä mustaava tendenssi - siihen kai minullakin lukijana sentään on oikeus - vai? Varsinkin kun sellaiset arvostelukykyisinä pitämäni tutkijat kuten H. K. Riikonen, Kai Häggman, Matti Klinge ym. ovat kysymyksestä Rajalaan nähden kokonaan toista mieltä. Ja varsinkin kun Rajala jo kirjansa esipuheensa ja muuallakin kirjassaan pitää tavoitteenaan "jatkosodan arvonpalautusta", näin tulkitsen. Voiko jokin "arvonpalautus" olla minkään objektiivisuuteen pyrkivän esityksen lähtökohtaisena tavoitteena?

Sanopa nyt suoraan: onko tällä foorumilla nyttemmin enää lainkaan suotavaa esittää sellaisia käsityksiä, joita olen mielestäni seikkaperäisestikin perustellen asiasta esittänyt?
(Yksityiskohtana kuulisin mieluusti myös vaikkapa, miten sinä selität Rajalan "tulkinnan" vaikkapa Paavolaisen useinmainitusta Valpo-mapista.)

Emma-Liisa
Viestit: 4895
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Emma-Liisa » 27.01.15 12:29

nylander kirjoitti: Rajala tekee kirjassaan johdonmukaisesti kaikkensa "osoittaakseen" Paavolaisen Synkän yksinpuhelun niiltä olennaisilta osin, joissa mm. kritisoidaan Suomen sotapolitiikkaa ja kerrotaan rivimiesten mielialoista, jälkikäteiseksi sepittelyksi - sanalla sanoen valheeksi.


Synkän yksinpuhelun kohdalla on kyse useammasta asiasta. Ensimmäinen on se, että vuonna 1946 julkaistu teos ei ole "autettinen päiväkirja", vaan se on moneen kertaan koostettu taideteos ja että tämänkin jälkeen eri painoksissa on muutoksissa. Tämän Riikonenkin osoittaa.

Toinen on se, karsiko Paavolainen sodan alun kannanottojaan sodanjälkeisen tilanteen perusteella. Näin ilmesesti on jossain määrin tapahtunut, jollei hän sitten kirjeissään valehdellut.

Pikemmin on kuitenkin kyse siitä, että Paavolainen puhui yhdelle yhtä ja toiselle toista ja päiväkirjalleen ehkä vielä kolmatta, mikä sopisi hänen kameolenttimaiseen luonteeseensa mutta ennen kaikkea - kuten Nürnbergin puoluepäivillä - heilahteli innostuneisuuden ja kritikin välillä.

Kolmanneksi on kyse siitä, lisäilikö Paavolainen jälkeenpäin jotain, esim. Mänttä-kohtauksen. Mielestäni Rajalan perustelut (hämäläisellä oli erilaisia kokemuksia) eivät tässä vakuuta. Tosin pienilläkin muutoksilla voidaan kertomuksen sävyä muuttaa, ja kirjailijat ovat tässä eteviä.

Ja varsinkin kun Rajala jo kirjansa esipuheensa ja muuallakin kirjassaan pitää tavoitteenaan "jatkosodan arvonpalautusta", näin tulkitsen. Voiko jokin "arvonpalautus" olla minkään objektiivisuuteen pyrkivän esityksen lähtökohtaisena tavoitteena?


Ei (joskin seuraus se voi joskus olla).

Ei ole myöskään elämäkerran kirjoitetun asia arvostella ja ivailla kohdettaan siitä, että tämä vuosikymmeniä sitten ajatteli asioista eri tavalla kuin hän itse, vaan selittää miksi näin oli.

Toisaalta lukijoidenkin pitäisi sietää sitä, että mielihenkilöistä esitetään erilaisia tulkintoja.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja nylander » 27.01.15 13:58

Emma-Liisa kirjoitti:Synkän yksinpuhelun kohdalla on kyse useammasta asiasta. Ensimmäinen on se, ...

Puhut nyt aidan seipäistä. Eivät V. A. Koskenniemi, Rafael Koskimies & al. siitä niin suunnattomasti raivostuneet, että Paavolaisen lippuset ja lappuset eivät ehkä täysin täsmänneet hänen kirjansa tekstin kanssa. Sanotaan nyt itsestäänselvyys: Paavolainen meni 1946 esittämään jatkosodasta sellaisen näkemyksen, mitä missään nimessä Suomessa ei olisi saanut sanoa. Eikä saisi vieläkään.

Emma-Liisa kirjoitti:Toisaalta lukijoidenkin pitäisi sietää sitä, että mielihenkilöistä esitetään erilaisia tulkintoja

Paavolainen ei ole minulle mikään "mielihenkilö" (useiden kuvausten mukaan vaikuttaa olleen henkilönä melkoisen epämiellyttävä), tuskin ainakaan suuremmassa määrin kuin sanokaamme mielivaltaisin esimerkein jollekin toiselle vaikkapa Enäjärvi-Haavio tai M6.

Toisaalta lukijoidenkin pitäisi sietää

Kyllähän me lukijat kaikenlaista joudummekin nielemään, pakkohan se on.

pitäisi sietää sitä, että - - esitetään erilaisia tulkintoja.

Tässä voidaankin kiertyä tämänkertaisen viestini alkuun. Ennen muuta tällaista toleranssia odottaisi historian ns. tiedeyhteisöltä ja muilta alan ihmisiltä. Näin ei hetikään aina kuitenkaan asianlaita ole ollut eikä ole. Jaa että esimerkkejä ja yksilöintejä? Niiltä osin tyydyn viittaamaan vaikkapa professori Heikki Ylikankaan tuoreeseen (omien sanojensa mukaan samalla viimeiseen?) historiateokseen Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen, josta löytyy mm. luku, jonka otsikkona on "Yhden totuuden maa?" (Jos joku nyt tästä maininnasta saa aiheen aloittaa sen tutun palosireenin veivaamisen, niin veivatkoon rauhassa.)

Tapio Onnela
Viestit: 4660
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Tapio Onnela » 27.01.15 14:02

nylander kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Tässä on kyllä aika kummallinen heitto Rajalan suuntaan, voisitko perustella tätä "poliittista mustausta" vähän tarkemmin. Jos oletat, että Rajala tekee politiikkaa elämäkerraallaan olisi minusta vähintäänkin kohtuullista häntä kohtaan selvittää tätä vähän paremmin.

Tämä sinunkin heittosi tuntuu kyllä vähintäänkin kummalliselta. Luulisi, että perusteluni olisivat käyneet riittävän hyvin ilmi tämän pitkään jatkuneen ketjun aikana. Mutta jos eivät, niin kerrataan taas: Rajala tekee kirjassaan johdonmukaisesti kaikkensa "osoittaakseen" Paavolaisen Synkän yksinpuhelun niiltä olennaisilta osin, joissa mm. kritisoidaan Suomen sotapolitiikkaa ja kerrotaan rivimiesten mielialoista, jälkikäteiseksi sepittelyksi - sanalla sanoen valheeksi. Olen siis esittänyt kantanani, että tässä minun mielestäni ilmenee selvä mustaava tendenssi - siihen kai minullakin lukijana sentään on oikeus - vai? Varsinkin kun sellaiset arvostelukykyisinä pitämäni tutkijat kuten H. K. Riikonen, Kai Häggman, Matti Klinge ym. ovat kysymyksestä Rajalaan nähden kokonaan toista mieltä. Ja varsinkin kun Rajala jo kirjansa esipuheensa ja muuallakin kirjassaan pitää tavoitteenaan "jatkosodan arvonpalautusta", näin tulkitsen. Voiko jokin "arvonpalautus" olla minkään objektiivisuuteen pyrkivän esityksen lähtökohtaisena tavoitteena?

Sanopa nyt suoraan: onko tällä foorumilla nyttemmin enää lainkaan suotavaa esittää sellaisia käsityksiä, joita olen mielestäni seikkaperäisestikin perustellen asiasta esittänyt?


Jos sanot, että Rajalalla on poliittinen tendenssi, niin ainakin minua kiinnostaisi tietää mikä se on. En oikein myöskään ymmärrä tuota "jatkosodan arvonpalautusta" tarkoitatko sitä, että Rajalan mielestä jatkosodan Suur-Suomi hönkäily pitäisi palauttaa arvoonsa vai mitä oikein tarkoitat?

Ja juu, en ole estämässä erilaisia käsityksiä. Mistä ihmeestä sinä sellaista olet saanut päähäsi?

Käsittääkseni kai kuitenkin erilaiset käsitykset Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta liittyvät erityisesti niihin alkupuolen jaksoihin, (eli käytännössä Paavolaisen suhtautumiseen Suur-Suomeen, jossa hän Rajalan mielestä oli muuttanut kantaansa, ja siihen tietysti myös miten ”autenttinen” päiväkirja on kyseessä ja siihen, ettei päiväkirja koskaan voi olla mitään historiankirjoitusta vaan enemmänkin taideteos, kuten ymmärtääkseni Riikonen asian näkee. Eivätkä kai Riikosen ja Rajalan käsitykset nyt niin hirveän paljon toisistaan poikkea lopultakaan?

Tapio Onnela
Viestit: 4660
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Tapio Onnela » 27.01.15 16:08

Nauhoitin syksyllä 2014 Turun Kirjamessuilla pari pätkää keskusteluja, jotka liittyvät Synkkään yksinpuheluun. Koostin nyt tallenteesta videon tuonne Agricolan YouTube -kanavalle. Tallenteella ovat äänessä Hannu K. Riikonen ja Panu Rajala ja aiheena on Synkän yksinpuhelun autenttisuus ja se missä määrin Paavolainen siinä kuvasi rehellisesti tuntemuksiaan jatkosodan alussa ja missä määrin hän oli muuttanut näkemyksiään sodan jälkeen kirjoitetussa teoksessaan.

En alunperin tallentanut ääntä julkaistavaksi, joten valitettavasti laatu ei ole kovinkaan kummoinen, koska tein sen vain puhelimen sanelin-ohjelmalla. Tarkasti kuunnellen siitä kyllä saa selvää. Harmi myös etten saanut ihan kaikkea keskustelusta talteen, mutta pääosa juuri Synkkää yksinpuhelua koskevasta keskustelusta tuolla tallenteella kuitenkin on.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja nylander » 07.02.15 19:33

Tapio Onnela kirjoitti:Jos sanot, että Rajalalla on poliittinen tendenssi, niin ainakin minua kiinnostaisi tietää mikä se on. En oikein myöskään ymmärrä tuota "jatkosodan arvonpalautusta" tarkoitatko sitä, että Rajalan mielestä jatkosodan Suur-Suomi hönkäily pitäisi palauttaa arvoonsa vai mitä oikein tarkoitat


Seuraavasta Panu Rajalan blogikirjoituksen katkelmasta ehkä saisi jotain osviittaa.

(Ellei sitten todella olekin niin, että itse Kekkonen on pannut Paavolaisen ja myöhempien aikojen Klingenkin tendentiöösisti jälkikäteen pohjustamaan syksyn 1944 "äkkikäännöstä" ja Rajala nyt oikeamielisenä palauttaa voimaan historiallisen totuuden.)

Näin siis Panu Rajala blogissaan 6.2.2015:

Osuimme samaan matkaan sporalla Matti Klingen kanssa, joka oli tietysti sonnustautunut frakkiin ja valmistautui juhlaillallisille. Matti sanoi lukevansa vasta Paavolais-kirjaani, oli katsonut ensin Synkkää yksinpuhelua koskevat luvut ja totesi viileästi, että ”et sano siinä mitään kovin merkittävää”. Kiitos vain, onneksi monet historiantutkijat ja kirjallisuuden tuntijat ovat olleet eri mieltä. On selvää, ettei Klinge voi hyväksyä kritiikkiäni Paavolaisen jälkiviisaudesta, koska hän kuului sen ulkopoliittisen äkkikäännöksen vankkoihin kannattajiin, jota Kekkonen pani puheessaan Paavolaisenkin pohjustamaan.

Emma-Liisa
Viestit: 4895
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Emma-Liisa » 08.02.15 17:25

nylander kirjoitti: Näin siis Panu Rajala blogissaan 6.2.2015:

Osuimme samaan matkaan sporalla Matti Klingen kanssa, joka oli tietysti sonnustautunut frakkiin ja valmistautui juhlaillallisille. Matti sanoi lukevansa vasta Paavolais-kirjaani, oli katsonut ensin Synkkää yksinpuhelua koskevat luvut ja totesi viileästi, että ”et sano siinä mitään kovin merkittävää”. Kiitos vain, onneksi monet historiantutkijat ja kirjallisuuden tuntijat ovat olleet eri mieltä. On selvää, ettei Klinge voi hyväksyä kritiikkiäni Paavolaisen jälkiviisaudesta, koska hän kuului sen ulkopoliittisen äkkikäännöksen vankkoihin kannattajiin, jota Kekkonen pani puheessaan Paavolaisenkin pohjustamaan.


Matti Klinge tuskin kannatti minkäänlaista ulkopolitiikkaa 1944, koska oli vielä koulussa (s. 1936). Toki hän jo ylioppilaana 50-luvulla oli Kekkosen ulkopolitiikan kannattaja. Sen sijaan Klingen setä oli Päämajassa propagandatöissä kuten Paavolainen, joten sitä kautta on vaikutteita voinut tulla.

Ratkaisevia taustatekijia ovat tietenkin Klingen näkemys, että Suomen historia on osa Itämeren ja Europan histroriaa sekä patriotismin erottaminen nationalismista.

Toki Klinge ei ole erehtymätön, mutta ainakin hän tuntee Paavolaisen paremmin kuin aika monet lehtiarvostelijoista.

Emma-Liisa
Viestit: 4895
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Emma-Liisa » 08.02.15 17:30

nylander kirjoitti: (Ellei sitten todella olekin niin, että itse Kekkonen on pannut Paavolaisen ja myöhempien aikojen Klingenkin tendentiöösisti jälkikäteen pohjustamaan syksyn 1944 "äkkikäännöstä" ja Rajala nyt oikeamielisenä palauttaa voimaan historiallisen totuuden.)


Tässäpä kummallinen aikajärjestys. Synkkis ilmestyi vasta 1946, ja Kekkonen piti uutta ulkopolitiikkaa edustavan puheensa syksyllä 1944!

Sinänsä elämäkerran tekijän asia ei ole tuomita kohdettan, vaan selittää, miksi tämä sanoi ja teki niin kuin teki.

Tapio Onnela
Viestit: 4660
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Tapio Onnela » 12.02.15 18:26

nylander kirjoitti:Puhut nyt aidan seipäistä. Eivät V. A. Koskenniemi, Rafael Koskimies & al. siitä niin suunnattomasti raivostuneet, että Paavolaisen lippuset ja lappuset eivät ehkä täysin täsmänneet hänen kirjansa tekstin kanssa. Sanotaan nyt itsestäänselvyys: Paavolainen meni 1946 esittämään jatkosodasta sellaisen näkemyksen, mitä missään nimessä Suomessa ei olisi saanut sanoa. Eikä saisi vieläkään.

Tässä ilmeisesti puhumme toistemme ohi?
Minusta tässä on keskusteltu lähinnä siitä muuttiko Paavolainen käsityksiään vuonna 1946 ilmestyneessä teoksessaan (erityisesti sen alkupuolta) vaiko ei. Rajalan mielestä muutti, ja Riikonen ei pidä sitä edes erityisen tärkeänä kysymyksenä. On kokonaan eri asia puhua siitä mitä teoksesta ajateltiin vuonna 1946 tai 2015.

Koska edes niitä lappusia joiden pohjalta päiväkirja kirjoitettiin ei ole säilynyt pitää sitten tehdä normaalia historiantutkimusta ja katsoa mitä muista lähteistä ilmenee Paavolaisen jatkosodan aikaisista käsityksiä. Rajala viittaa mm Helvi Hämäläiseen ja Martti Haavion kuvauksiin Paavolaisesta ja kertoo kuinka Haaviotakin, joka sentään oli heimoaatteen mies, nauratti Yrjö Jylhän ja Olavi Paavolaisen suur-Suomi aatteen puolesta intoilu.

En kyllä myöskään millään usko, että missään olisi esitetty etteikö jatkosodasta saisi esittää vapaasti vaikka minkalaisia tulkintoja. Voisitko osoittaa missä moista sensurointia olisi esiintynyt?
Onko esim nähnyt roviolla poltettavan Sari Näre & Jenni Kirveksen toimittamaan teosta: Luvattu maa. Suur-Suomen unelma ja unohdus.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja nylander » 12.02.15 20:03

Tapio Onnela kirjoitti:ilmeisesti puhumme toistemme ohi?

Siltä minustakin vahvasti tuntuu.

nylander 29.10.2014 kirjoitti:Olen kirjoittanut tähän ketjuun pitkiä ja mielestäni perusteltuja viestejä siitä, mikä on mielipiteeni nimenomaan Rajalan kirjasta. En nyt lainkaan ymmärrä, miksi ihmeesssä minun vielä pitäisi ryhtyä kertaamaan asiaa.


Nyt, helmikuun 2015 puolivälin lähestyessä, noita viestejäni tässä ketjussa on kertynyt nopeasti laskien jo kolmekymmentäkuusi (36). Olen niissä yrittänyt kertoa kantani Panu Rajalan kirjasta Tulisoihtu pimeään. Olavi Paavolaisen elämä niiltä osin, jotka karkeasti ottaen koskevat osateemoja Paavolainen ja jatkosota sekä Panu Rajalan suhde Paavolaisen teokseen Synkkä yksinpuhelu. Olen omasta mielestäni perustellut kannanmuodostukseni määrällisesti aivan riittävän laajasti foorumissa yleensä noudatettuun käytäntöön verrattuna. Tarvittaessa olen etsinyt asiaankuuluvat sitaatit.

Kuitenkin: tiukkasyiset kysymyksesi jatkuvat. Emme varmasti kumpikaan pysty enää horjuttamaan toistemme kantoja. (Omasta puolestani voin näin varmuudella sanoa, ellei sitten aivan uusia, olennaisia tosiasioita tuoda julki.) Minusta on aivan turha aloittaa jo ties kuinka monennetta samaa ratakierrosta.

Mistä tässä kaikessa lopultakin siis on kysymys?

Emma-Liisa
Viestit: 4895
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

ViestiKirjoittaja Emma-Liisa » 12.02.15 21:11

Tapio Onnela kirjoitti: En kyllä myöskään millään usko, että missään olisi esitetty etteikö jatkosodasta saisi esittää vapaasti vaikka minkalaisia tulkintoja. Voisitko osoittaa missä moista sensurointia olisi esiintynyt?
Onko esim nähnyt roviolla poltettavan Sari Näre & Jenni Kirveksen toimittamaan teosta: Luvattu maa. Suur-Suomen unelma ja unohdus.


Nyt kyllä siirryt ihan toiseen asiaan.

Rajala arvostelee Paavolaista siitä, että antaa "väärän kuvan" kesän 1944 taisteluista eikä oivalla Ribbentrop-sopimuksen nerokkuutta. Tuolloin ei edes ole kyse siitä, "kaunisteliko" Paavolainen omia näkemyksiään kuten vuoden 1941 kohdalla, vaan siitä, että Rajala päättää vuonna 2015, mikä oli "oikea näkemys".


Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa