nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

Vilkaisin tänään päivällä kirjakaupassa kovassa kiiressä muutaman silmäyksen H. K. Riikosen kirjaan Nukuin vasta aamuyöstä. Tällaisella tutustumisella ei kai pitäisi sanoa oikein mitään, mutta kerron kuitenkin ensivaikutelmani:

Kirjassa on kuutisensataa tiheään painettua ja tiuhaan nootitettua sivua. Sen on siis tutkimus aivan toisessa mielessä kuin Rajalan kirja, joka antaa sujuvasti kirjoitetun mutta melko pinnallisen ja kronikkamaisen vaikutelman useinkin tyyliin "Jylhän vaikutus Katri Valaan oli suoraa ruumillista tykitystä".

Huolimatta professorimaisesta otteestaan tai juuri sen takia Riikosen kirja tuntui suorastaan houkuttelevaan lukemaan. Jo otsikot ja väliotsikot vetivät katsetta puoleensa. Pidän näin lonkaltakin heittäen mahdollisena, että Riikosen kirjasta muodostuu Olavi Paavolaisen tutkimuksen pysyvä, ohittamaton standarditeos, varsinkin kun ottaa huomioon hänen 1995 ilmestyneen teoksensa Sota ja maisema. Tutkimus Olavi Paavolaisen 1940-luvun tuotannosta korkean laadun.

HIeman mutta vain hieman tarkemmin ehdin vilkaista, mitä sanottavaa Riikosella on Yksinpuhelun autenttisuudesta. Riikonen toteaa (tässä aivan muistinvaraisesti referoituna), että totta kai jokainen painokuntoon saatettu ja julkaistu päiväkirja on jollakin tapaa editoitu. Mihinkään tietoisiin perusluonteisiin väärennöksiin Riikonen ei usko. Sen sijaan Paavolainen ilmeisesti on jättänyt pois tekstistään joitakin kaikkein kärjekkäimpiä henkilöarviointeja. Samaten Riikonen pitää "mahdollisena,jopa todennäköisenä", että Paavolainen olisi jättänyt kesää 1941 koskevasta tekstistä pois kohtia, jotka olisivat paljastaneet hänenkin innostuneen meilialansa "riemusodan" alkutahdeilla.

Riikonen siteeraa hyväksyen Kai Häggmanin Otavan historiassa esittämää käsitystä, jonka esittelin varhemmin tässä ketjussa ja joka tullee lähelle myös esim. Matti Klingen omaksumaa käsitystä Paavolaisen päiväkirjan luonteesta. Mielestäni Panu Rajalan tulkinta eroaa selvästi Riikosen - Häggmanin - Klingen tulkintalinjasta tässä asiassa. Rajala vaikuttaa ainakin minun katsannossani lähenevän perinteistä koskenniemeläis-haaviolaista käsitystä; muuten on vaikea ymmärtää edes sitä, että hän jo kirjansa esipuheessa ilmoittaa, kuten edellä mainittu, ilmeisesti myös omana silmämääränään "jatkosodan arvonpalautuksen".
-------------------
Korjaus 3.10.2014: Kai Häggman on tietenkin kirjoittanut WSOY:n, ei Otavan historiaa.
Viimeksi muokannut nylander, 03.10.14 10:19. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

Taistelu Aunuksesta, Toimittaneet Martti Haavio ja Olavi Paavolainen -aineiston uudelleen koonnut Helena Pilke, SKS 2011 on sekin "uusi" kirja Olavi Paavolaiseen liittyen.
Teos näyttää saaneen alkunsa VI AK:n komentaja kenr.maj. Paavo Talvelan toimesta.
VI AK:n mukana kulki Martti Haavion Tiedotuskomppania, TK-ltn Olavi Paavolainen siirrettiin TtusK 1.:een 9.1941. Radioryhmässä mm. Pekka Tiilikainen ja Ensio Sevón ja elo- ja valokuvausryhmässä mm. Kim Borg ja Teuvo Tulio.

Taistelu Aunuksesta-teokseen valittiin kirjoituksia TtusK 1.:n tk-miesten 500:sta kirjoituksesta: mm. Martti Haavion Marssi Salmiin, Salmin taistelu, Matti Ollilan Taistelut Salmin saarista, Olavi Paavolaisen Kollaa 1941 ja Aunus Harmaasilmä.
Aunus Harmaasilmä-kirjoitus julkaistiin HS 3.12.1941, Karjala-lehdessä 5.12.41 ja
Suomen Sosiaalidemokraatin joululiitteessä 1941.

Olavi Paavolainen oli välillä H:gissä ja vei teoksen tekstin sensuuriin 19.2.1942.
Tekstin tarkistivat sekä Valtion Tiedotuslaitos ( Valtioneuvoston alainen ) että
Päämajan Tiedotusosaston sensuuriosaston päällikkö maj. Taavi Patoharju, joka poikkeuksellisesti perusteli kielteistä 1.3.42 päätöstä suositellen, että vain Suomen Karjalan valtaamista koskevat tk-miesten jutut saisivat olla mukana. Teksti sanotaan toimitetun kenr. W.E.Tuomponkin pöydälle.

Martti Haavio kertoo Paavo Talvelan jo 1941 lopussa puhuneen Euroopan yleistilanteesta, erityisesti Saksan hyökkäyksen pysähtymisestä, mikä ei ennustanut hyvää Itä-Karjalaankaan.
Aunuksen retkellä 1919 majurina ollut P.Talvela oli ollut 1927 pystyttämäsä Salmiin Heimosoturien muistomerkkiä ( on pystyssä vieläkin ) ja 1941 Salmiin oli kaavailtu 10 m korkuista muistomerkkiä Aunuksen valtauksessa kaatuneille, kaikkien sankarivainajien nimet oli tarkoitus kaivertaa muistomerkkiin.
Kenr.maj. Paavo Talvelakin näyttää tarkistaneen kantaansa jo 1941 lopussa, korotettiin 1942 kenr.ltn ja komennettiin yhteysupseeriksi Saksaan.
Ja
Olavi Paavolainen komennettiin 8.5.1942 Mikkeliin Päämajan Tiedotusosastolle rintamareportaasien kielen- ja tyylintarkastajaksi.
PM:ssa Erkki Palolampi ( Kollaa kestää ) luki Taistelu Aunuksesta-tekstin ja teki korjauksia. Martti Haavion hankkima oikolukija Hannes Teppo teki hänkin korjauksia.
Olavi Paavolainen
kirj. 22.7.1942 kirjeessään Martti Haaviolle: "Kuka, piru vieköön, lopulta ratkaisee, käytetäänkö ´hattupääässää vai ei?? ---Piru vieköön, kysyn vielä kerran, kuka ratkaisee asian?!"
"Huomenna lähden Aunukseen, ´aivoissani palaa hulluuden pieni punainen kipinä, kirjoitin 1936, aivan syyttä suotta, kun vertaan silloista natsismiin tutustumisen järkyttämää mielentilaani nykyisiin kokemuksiini."

Olavi Paavolainen kierteli Aunuksessa elokuussa 1942 PM:n komentamana, eikä Synkässä yksinpuhelussa enää palata Taistelu Aunuksesta teokseen.

Jännittävin sotaelämykseni, 50 rintamamiehen kirjoitukset ilmestyi 30.8.1942, Yrjö Jylhä, Päivö Oksala ja Olavi Paavolainen. Kirjoituskilpailu oli pidetty Syvärin rintamaosalla. Kertomukset eivät kovinkaan paljoa poikkea tk-miesten kirjoituksista Taistelu Aunuksesta tekstissä, miksi käsikirjoitus sitten lieneekään sensuroitu?

Taistelu Aunuksesta ilmestyi uudestaan sensuuriin 1942 lopussa ja jälleen tuli kielteinen päätös ja käsikirjoitus palautettiin Olavi Paavolaiselle.

Synkän uksinpuhelun 1946 jälkeen Olavi Paavolainen näyttää omalla päätöksellään luopuneen kirjojen kirjoittamisesta ja oli Radion Teatteriosaston ja Radioteatterin päällikkönä 1947 alkaen kuolemaansa 1964 saakka. Kirjoittikohan Olavi Paavolainen
esim. radiokuunnelmia - nehän olivat hyvin suosittuja ja kuunneltuja?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

Veikko I Palvo kirjoitti: oli Radion Teatteriosaston ja Radioteatterin päällikkönä 1947 alkaen kuolemaansa 1964 saakka. Kirjoittikohan Olavi Paavolainen
esim. radiokuunnelmia - nehän olivat hyvin suosittuja ja kuunneltuja?
Ei. Virkatöissä (kuunnelmien valinnassa ja korjailussa joka osittain oli sopimattomien kohtien sensurointiakin) oli tarpeeksi.

Kuunnelmat ovat kaunokirjallisuutta, ja sitä Paavolainen ei juurikaan kirjoittanut, paitsi nuorena runoja ja sodan aikana elokuvakäsityksen, joka nyt on löytynyt (Hesarin kuukausiliite 10/2014).


Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

Silmäilyn perusteella (liian pitkä luettavaksi ainakaan kerralla) kiinnostava. Herättää ajatuksen, että koko kysymys oliko Synkkä yksinpuhelun "aito" vie harhaan, pois siitä mitä Paavolainen oikein sanoo ja mitä hän kritisoi. Tämä ehkä oli arvostelijoiden tarkoituskin vuonna 1946?

Tosin voi olla, että Paavolaisen valitsema keino ("olin oikeassa ja te väärässä") ei voinut olla herättämättä vastareaktiota. Jos hänellä ylipäänsä oli mahdollista saada sanomansa perille, niin päinvastainen menetelmä ("minäkin erehdyin mutta sitten tajusin") olisi ollut parempi. Mutta tämäkin oli vain häviävä mahdollisuus, koska (viimeistään) sotasyyllisyysoikeudenkäynti tiivisti rivit.

PS. Kannattaa panna merkille lause "kuulun Ruotsiin ja Englantiin", koska (paitsi että hän siinä osoittaa Suomen "ei-länsimaisuuden"), tämä ei ollut hänen sanomansa keskustelukirjassa Pidot tornissa, jolloin hän intosi vain uudesta, jota syntyi Saksassa ja NL:ssa, kun taas Englantia ja sen hyviä vaikutteita Suomelle mainosti Elsa Enäjärvi-Haavio, joka nyt intoili Suur-Suomesta.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

Emma-Liisa kirjoitti:Jos hänellä ylipäänsä oli mahdollista saada sanomansa perille, niin päinvastainen menetelmä ("minäkin erehdyin mutta sitten tajusin") olisi ollut parempi.
Mutta missä hän sitten oikein erehtyi?

Lapsuudenkodissani oli Paavolaisen toimittama teos Karjala - muistojen maa, joka oli ilmestynyt vuoden 1940 lopulla. Muistan vieläkin tuon kirjan artikkelien kauniin nostalgis-lyyrisen mutta täysin kiihkottoman sävyn. Kirjan artikkelien tai sen esipuheen varhaisimmasta, sittemmin hylätystä pohjatekstistä Paavolainen oli Rajalan antaman sitaatin mukaan todennut:
Kaameaa hommaa tällainen fraaseilla ontuvan isänmaallis-sentimentaalisen tekstin laatiminen.
Sävy on siis aivan sama kuin Synkässä yksinpuhelussa 1946. Sopii kysyä, olisiko kiihkeä nationalisti ja kesän 1941 Suur-Suomi-intoilija mennyt tuollaista 1940 kirjoittamaan.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

Paavolaisenhan olisi ollut helppo vastata kriitikoille, että "tervetuloa vertaamaan kirjan tekstiä alkuperäiseen päiväkirjaani". Näin hän olisi voinut saada arvostelijoista henkisen yliottteen ja mahdollisesti vertailujen tuloksena kritiikin ja epäilyn jopa vaikenemaan. Tai sitten joku puolueeton olisi saanut tarkistaa tilanteen ja antaa siitä julkisuuteen painavan lausuntonsa. Kiista lienee siis ollut tarpeeton. Mutta ehkä Paavolaisella ei ollut tällaiseen todisteluun varaa.

Päiväkirjoja ei tiettävästi enää löydy verrattavaksi.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

historioija kirjoitti:Paavolaisenhan olisi ollut helppo vastata kriitikoille, että "tervetuloa vertaamaan kirjan tekstiä alkuperäiseen päiväkirjaani".
On yleisesti tunnettu (ja tässäkin ketjussa varhemmin jo mainittu) tosiseikka, että ei ole olemassa mitään "alkuperäistä päiväkirjaa". Paavolainen koosti teoksensa järjestämällä kokonaisuudeksi lukemattomille pikku lapuille aikanaan tekemänsä muistiinpanot ja sanelemalla tuon kokonaisuuden pohjalta.

Se oli ollut hänen kirjailijantekniikkansa yleisemminkin jo viimeistään Kolmannen valtakunnan vieraana -teoksesta 1936 lähtien.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

nylander kirjoitti:
historioija kirjoitti:Paavolaisenhan olisi ollut helppo vastata kriitikoille, että "tervetuloa vertaamaan kirjan tekstiä alkuperäiseen päiväkirjaani".
On yleisesti tunnettu (ja tässäkin ketjussa varhemmin jo mainittu) tosiseikka, että ei ole olemassa mitään "alkuperäistä päiväkirjaa". Paavolainen koosti teoksensa järjestämällä kokonaisuudeksi lukemattomille pikku lapuille aikanaan tekemänsä muistiinpanot ja sanelemalla tuon kokonaisuuden pohjalta.

Se oli ollut hänen kirjailijantekniikkansa yleisemminkin jo viimeistään Kolmannen valtakunnan vieraana -teoksesta 1936 lähtien.
Joka tapauksessa siinähän se päiväkirja oli olemassa. Monet ulkopuolisetkin olisivat olleet kykeneviä tekemään aineistosta päätelmänsä julkaistun teoksen aitoudesta. Tietysti Paavolaisella oli etunaan omakohtainen muisti, mutta jos hän käytti sitä epäluotettavaa ja valikoivaa välinettä päiväkirjaansa kootessaan, ei tulos voinutkaan olla kovin aito.

PS. Paitsi, että lappusia on helpompi "itsesensuroida" kuin yhtenäisempää lähdettä.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

historioija kirjoitti:Joka tapauksessa siinähän se päiväkirja oli olemassa. Monet ulkopuolisetkin olisivat olleet kykeneviä tekemään aineistosta päätelmänsä julkaistun teoksen aitoudesta. Tietysti Paavolaisella oli etunaan omakohtainen muisti, mutta jos hän käytti sitä epäluotettavaa ja valikoivaa välinettä päiväkirjaansa kootessaan, ei tulos voinutkaan olla kovin aito.

PS. Paitsi, että lappusia on helpompi "itsesensuroida" kuin yhtenäisempää lähdettä
Nytpä taisi 68 vuotta mieliä vaivannut Yksinpuhelun synkkä arvoitus ratketa kertaheitolla - ja ihan filosofeerauspohjalta, mahdollisesti tarttumatta yhteenkään Paavolaisen kirjoittamaan tai hänestä kirjoitettuun kirjaan. Epäaito mikä epäaito. Tässä enää mitään Riikosen, Häggmanin, Klingen ynnä muiden puolusteluja tarvita.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

nylander kirjoitti:
historioija kirjoitti:Joka tapauksessa siinähän se päiväkirja oli olemassa. Monet ulkopuolisetkin olisivat olleet kykeneviä tekemään aineistosta päätelmänsä julkaistun teoksen aitoudesta. Tietysti Paavolaisella oli etunaan omakohtainen muisti, mutta jos hän käytti sitä epäluotettavaa ja valikoivaa välinettä päiväkirjaansa kootessaan, ei tulos voinutkaan olla kovin aito.

PS. Paitsi, että lappusia on helpompi "itsesensuroida" kuin yhtenäisempää lähdettä
Nytpä taisi 68 vuotta mieliä vaivannut Yksinpuhelun synkkä arvoitus ratketa kertaheitolla - ja ihan filosofeerauspohjalta, mahdollisesti tarttumatta yhteenkään Paavolaisen kirjoittamaan tai hänestä kirjoitettuun kirjaan. Epäaito mikä epäaito. Tässä enää mitään Riikosen, Häggmanin, Klingen ynnä muiden puolusteluja tarvita.
Enhän esitä lopullista ratkaisua, vaan vain tarjoan apuvälineitä sellaiselle, joka ehkä tuntee Paavolaisen työskentelymenetelmät paremmin, nimenomaan kyseisen teoksen osalta.
Olen myös vainuavani tunnelman jälleen kiristyvän, kun tietämätön (olen toki lueskellut Paavolaisenkin tuotoksia) sivullinen katsoo itsensä oikeutetuksi sekaantumaan sopuisasti sujuneeseen keskusteluun. Anteeksi taas tunkeilevuuteni... koetan hillitä itseni paremmin.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

historioija kirjoitti:Olen myös vainuavani tunnelman jälleen kiristyvän, kun tietämätön (olen toki lueskellut Paavolaisenkin tuotoksia) sivullinen katsoo itsensä oikeutetuksi sekaantumaan sopuisasti sujuneeseen keskusteluun. Anteeksi taas tunkeilevuuteni... koetan hillitä itseni paremmin.
Minä tässä olen viimeinen estämään kenenkään "sekaantumista" keskusteluihin; sanahan on täysin vapaa. Marttyyriksi ei tarvitse heittäytyä. Kunhan nyt vastasin vähän kipakammin, kun taas kerran tunnuit kuittaavan esittämäni asian pelkällä mielipiteellä. Ja taas kerran sieltä tuntuu kuin tuntuukin pilkistävän valmis asenne.

Kyllä kaikenlaisessa "resuneerauksessakin" pitäisi edes jonkinlainen asiapohja olla. Seurauksena on varmaan syytös "vetoamisesta auktoriteettiin" (kuten muistaakseni kerran aikaisemminkin), mutta en malta olla siteeraamatta foorumin toimittajan viime aikoinakin toistuvasti teroittamaa ohjetta, jota itse olen parhaani mukaan ainakin yrittänyt noudattaa:
Tapio Onnela kirjoitti:korostan vielä kerran sitä, että tällä foorumilla keskustelussa tulisi pyrkiä käyttämään viitteitä ja lähteitä puhtaiden omien mielipiteiden laukomisen sijaan, varsinkin jos esittää yleisestä tiedosta poikkeavia näkemyksiä

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

historioija kirjoitti:Tietysti Paavolaisella oli etunaan omakohtainen muisti, mutta jos hän käytti sitä epäluotettavaa ja valikoivaa välinettä päiväkirjaansa kootessaan, ei tulos voinutkaan olla kovin aito.

PS. Paitsi, että lappusia on helpompi "itsesensuroida" kuin yhtenäisempää lähdettä.
Kuten yllä totesin, koko kysymys vie harhaan, jolloin jää pohtimatta Paavolaisen sanoma.

Riikonen kiinnittää huomiota siihen, että Synkän yksinpuhelun alaotsikkona on "Päiväkirjan lehtiä" kyseessä on valikoima. Paavolainen sanoo esipuheessä, että teoksessa on tietty tendenssi, puhua siitä mistä Suomessa harvoin puhuttiin, eli valikoimassa on keskitetty tiettyyn asiaan ja jätetty muu pois.

Tieteessä tapahtuu-lehdessä on Minna Canthin elämäkerrasta arvostelu, jossa kirjoittaja sanoo, harhaluuloksi sitä, että päiväkirja ja kirjeet olisivat jotenkin totuudenmukaisempia kuin kaunokirjalliset teokset .

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

nylander kirjoitti: Mutta missä hän sitten oikein erehtyi?
Olettamalla että liittoutuneilla oli yhteinen ideologia eikä vain yhteinen vihollinen.

Mutta tässä Paavolainen oli tietysti hyvässä seurassa länsimaisen vasemmiston kanssa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Uudet elämäkerrat Olavi Paavolaisesta

nylander kirjoitti: Lapsuudenkodissani oli Paavolaisen toimittama teos Karjala - muistojen maa, joka oli ilmestynyt vuoden 1940 lopulla. Muistan vieläkin tuon kirjan artikkelien kauniin nostalgis-lyyrisen mutta täysin kiihkottoman sävyn. Kirjan artikkelien tai sen esipuheen varhaisimmasta, sittemmin hylätystä pohjatekstistä Paavolainen oli Rajalan antaman sitaatin mukaan todennut:
Kaameaa hommaa tällainen fraaseilla ontuvan isänmaallis-sentimentaalisen tekstin laatiminen.
Sävy on siis aivan sama kuin Synkässä yksinpuhelussa 1946. Sopii kysyä, olisiko kiihkeä nationalisti ja kesän 1941 Suur-Suomi-intoilija mennyt tuollaista 1940 kirjoittamaan.
Eihän tuossa ole kyse sisällöstä vaan tyylistä.

Yleensäkin mielialat olivat 1940 aivan toiset kuin 1941.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”