Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Matti Klingen muistelmat osa 2

Ensivaikutelma Matti Klingen muistelmien 2. osasta Upsalasta Pariisin:

Kuinka ihmeessä Klinge voi uskoa, että muita ihmisiä kiinnostaisi, mihin aikana hän tuli kotiin juhlista tai vastaavat seikat. Eli tiivistämistä olisi ollut ja paljon!

Toinen ärsyttävä seikka on jatkuva egoilu. Miten ihmeessä ihminen, joka on tehnyt ja saavuttanut niin paljon, viitsii korostaa itseään niin paljon. Pikemminhän se kuuluisi sellaisille, joilla ei paljon kehumista ole! Ja itseironia puuttuu kokonaan (vs. Matti Kuusen Ohituksia).

Pluspuoli on toki melkoinen: yksityiskohtaisuutensa takia kirjaa tulee varmaan käytetyksi "hakuteoksena", oli aiheena sitten historiantutkimuksen kiistat tai yleinen antikommunismi, joka leimasi kaiken vasemmistolaisuuden ja jopa liberalismin kommunismiksi. Tämä on tärkeää vastatietoa, kun 60-luvusta esitetään niin ykispuolisia käsityksiä.

Joskin tähän liittyy myös huvittava puoli: Klingekin katsoo tuolloin olleensa "vasemmistolainen" tai ainakin harkinneensa sitä. Mutta vasemmisto tässä tarkoittanee ehkä jotain Ranskan vallankumouksen vasemmistoa, ei sosialismia.

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Kyllä, totisesti yksityiskohtia kirjassa riittää.
Ja samaa mieltä siitä "vasemmistolaisuudesta", yläluokan asenteita on vaikea sovittaa perinteiseen työväenliikkeeseen. Ehkä Klinge ajattelikin tuolloin ruotsalaistyyppistä sosialidemokratiaa.
Itseäni ihmetyttää edelleen kirjailijan suunnaton amerikkalaisuuden vastustus. Se on kaiken päälle tunkevaa.
Kaikki mitä USA tekee on Klingen mielestä väärin. Ja Neuvostoliitto taas nähdään lähes virheettömänä Onnelana...

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Joskin tähän liittyy myös huvittava puoli: Klingekin katsoo tuolloin olleensa "vasemmistolainen" tai ainakin harkinneensa sitä. Mutta vasemmisto tässä tarkoittanee ehkä jotain Ranskan vallankumouksen vasemmistoa, ei sosialismia.
Epäilen Klingen näkökulmasta Ranskan vallankumouksen olleen ihmiskunnan surullisimpia tapahtumia; ainakin iskulauseissa kannatettiin vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, näitä kaikkien eliittien kannalta teoriassa mukavia mutta käytännössä hyvin ikäviä asioita.

Klingen muistelmien suurena ansiona tulisi pitää meritokratian kaavun riisumista yliopistomaailman valtakamppailujen yltä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Derkku kirjoitti:
Joskin tähän liittyy myös huvittava puoli: Klingekin katsoo tuolloin olleensa "vasemmistolainen" tai ainakin harkinneensa sitä. Mutta vasemmisto tässä tarkoittanee ehkä jotain Ranskan vallankumouksen vasemmistoa, ei sosialismia.
Epäilen Klingen näkökulmasta Ranskan vallankumouksen olleen ihmiskunnan surullisimpia tapahtumia; ainakin iskulauseissa kannatettiin vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, näitä kaikkien eliittien kannalta teoriassa mukavia mutta käytännössä hyvin ikäviä asioita.
Sikäli kuin olen Klingeä lukenut, niin kaikki Ranskassa tapahtunut on hänestä hienoa. Kerran hän kertoi ihaillen, miten jollakulla leidillä oli (kaulassa?) merkki, joka kertoi esi-isän äänestäneet kuninkaan teloituksen puolesta.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Emma-Liisa kirjoitti:Sikäli kuin olen Klingeä lukenut, niin kaikki Ranskassa tapahtunut on hänestä hienoa. Kerran hän kertoi ihaillen, miten jollakulla leidillä oli (kaulassa?) merkki, joka kertoi esi-isän äänestäneet kuninkaan teloituksen puolesta.
Ainahan kaikki eliitit ovat hankkineet asemansa kumoamalla vanhat. Ranskan vallankumous on riitttävästi takanapäin jotta siinäkin muodostuneita perinteitä voi ihannoida. Ehkäpä Klingen mielenkiintoinen neuvostoystävällisyys selittyy eliittien ihannoinnilla; jo 1960-luvulla oli selkeästi nähtävillä Neuvostoliittoon juurtunut eliittisukujen verkosto jossa ei kansanvallalla luonnollisesti elämöity, vaan oikea sukutausta, verkostot ja diskurssin hallinta yhdessä porvarillisen kulttuurin ulkokuoren palvonnan kanssa olivat olennaisia.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Jätin välillä Klingen muistelmat, kun tuli muita kirjoja, mutta nyt palasin siihen. Egoilu ja elitismi edelleen ärsyttävät, samoin aivan liian tarkka mitättömien asioiden kuvailu Esim. kerrottuaan ensin istuneensa vaimoineen Kekkosen 60-vuotispäivillä piippuhyllyllä, Klinge tarkentaa suluissa 2. parven rivin ja paikan, - ikään kuin jompikumpi ei olisi riittänyt!

Mutta täytyy myöntää, että kirjalla on suuri ansio historiantutkimuksen ja miksei aikakauden kuvauílussa porvarillis-akateemis-kekkoslaisesta näkökulmasta. Tätä tarvitaan kaikkien suomettumisväitteiden vastakohtana!

Sitä paitsi tuo näkökulma ei ole niin yksioikoinen kuin luulisi. Käy ilmi, että Kekkonen kunnioitti suuresti Linkomiestä (siis entistä sotasyyllistä!) yliopiston rehtorina, kun sen sijaan seuraajaa hän oli "oikeistolaisena".

Henkilökohtaista elämää teoksessa on vähän. Kunnioitettavaa kyllä, Klinge kertoo että avioiduttuaan asui omien ja vanhempien omistamissa huoneistossa, mikä (sen lisäksi että hän nautti kuukausipalkkaa Yliopppilaskunnan historian kirjoittajana) tietenkin tarkoitti paljon helpompaa tietä kuin niillä, joilla ei moista taustaa ollut.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Emma-Liisa kirjoitti:Joskin tähän liittyy myös huvittava puoli: Klingekin katsoo tuolloin olleensa "vasemmistolainen" tai ainakin harkinneensa sitä. Mutta vasemmisto tässä tarkoittanee ehkä jotain Ranskan vallankumouksen vasemmistoa, ei sosialismia
En minä Klingen muistelmien jatko-osan kuvauksista mitään erityisiä "vasemmistolaisia" painotuksia havainnut. Näin Klinge itse summaa tuolloisen aatteellisen positionsa:
Hänen [Seikko Eskolan] kohdalla se [liberaalisen puolueen kannatuksen vajoaminen] johti siirtymiseen kokoomuksen suuntaan, minun kohdallani enemmän yleisvasemmistolaiseen riippumattomuuteen, tai tarkemmin sanoen vanhan ei-oikeistolaisuuteni varmentumiseen - -.
Klingen "yleisvasemmistolaisuus" on mielestäni ehdottomasti nähtävä suhteessa niihin häneen kuvaamiinsa voimiin, jotka tuolloin, 1960- ja 1970-luvulla, hyvin pitkälle dominoivat suomalaista historiankirjoitusta ja joista Klinge antaa monia paljonpuhuvia esimerkkejä: erilaisten oikeistojyrien (huom. nimet saa kyllä jokainen niitä tiukkaava poimia Klinge kirjasta ihan itse, joten tehkääpä hyvin) paineessa oli Ylioppilaskunnan historiassa tarkkaan, kieli keskellä suuta, harkittava, miten esim. AKS:sta sopi kirjoittaa. Välillä saattoi "korkeimmalta taholta" tulla muistutus siitä, ettei kirjasarjassa "sortovuosia saanut sortaa" jne. Eiköhän siinä, mikä Klingessä on koettu "vasemmistolaisuudeksi", ole perimmältään kyse tästä:
Sikäli olin kyllä "Paasikiven [ja Kekkosen] linjalla", että ajattelin historiallis-geopoliittisesti: Suomi pysyisi aina maantieteellisellä paikallaan, ja se merkitse että suhteet Neuvostoliittoon piti hoitaa kunnolla.
Tai sitten näin, nykyaikaa ajatellen:
Mielestäni käsittämättömän vanhentuneita nationalistisia kuvauksia sisältyy uusiinkin Suomen historian yleisesityksiin.
Mielestäni on yksinkertaisesti kunnioitettavaa, että Klinge on kiistattomasta elitismistään huolimatta kautta vuosikymmenten säilyttänyt "ei-oikeistolaisen" riippumattomuutensa ja henkisen itsenäisyytensä. Juuri se piirre on tehnyt hänestä hänen kollegansa Osmo Jussilankin todistuksen mukaan "Suomen historiankirjoituksen merkittävimmän myyttiensärkijän" (tai vast.). Itse en näe arvoa sellaisella historiankirjoituksella, jota voitaisiin luonnehtia jonkinlaiseksi tarkkaan säädellyksi perinteensiirroksi: "kirjoitetaan juuri niin kuin edeltävätkin polvet, siihen mitään lisäämättä".

Ainakin etäisesti Klinge näiltä osin tuo mieleeni toisessa ketjussa esillä olleen Olavi Paavolaisen, joka nimenomaan ei ollut mikään "mies monien aatteiden" vaan aatteellisista sidoksista vapaa, kriittinen huomioitsija.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Sain viimein Klingen loppuun. Lopputulema kaikesta huolimatta: painava kirja, sekä historiantutkimuksen että ajan ilmapiirin valaisijana.

Muistutti aiheellisesti mieleen, miten tosiaan kaikki vähänkin kriittinen leimattiin tuolloin vasemmistolaiseksi ellei suorastaan kommunismiksi. Eipä sitten ihme, että osa opiskelijanuorisoa sitten toteutti tuon ennustuksen. Mahdollisesti suurempi suvaitsevaisuus olisi sen (ainakin suureksi osaksi) estänyt, joskin tietenkin kyseessä oli myös yleinen trendi, jonka alkuaatteet Klinge aivan oikein selittää lännestä tulleiksi.

Kiintoisasti Klinge pitää myös antikommunismin amerikkalaisena tuontitavarana siis kylmän sodan supervaltojen kamppailuna. Toki näkee kotimaiset juuret (VAL < AKS). Sen sijaan liberaalit halusivat pysyä ko. taistelun ulkopuolella.

Edelleen tulee ilmi yksiviivaisten nimitysten puutteellisuus. Esim. oikeistolainen nationalismi yhtyi taloudelliseen tehokkuusajatteluun, ja hylki sellaista arvokonservatiivisuutta, joka olisi halunnut säilyttää Helsingin vanhat talot kuten Klinge. Tietyissä asioissa (esim. WSOY:n kiista) Klinge edusti liberaalia suvaitsevaisuutta, mutta toisaalta hän patrioottina ja ylioppilaiden historian tuntijana oli huolissaan eräitten mielipiteiden vaikutuksesta NL:ssa. Sitten taas hän vierasti amerikkalaista yksilökeskeistä ajattelua ja kannatti Ranskan vallankumouksesta peräisin olevaa veljeys-ideaalia sekä valtion vahvaa roolia.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Klinge huomauttaa erikoisesti, että AKS:n nimittämisestä "fascistidoiduksi" (vai mikä sana se olikaan) loukkaannuttiin, vaikka hänelle nimitys oli vain tieteellinen (ilmaisten tiettyjä aatteita) eikä mikään haukkumasana.

Päiväkirjoista käy ilmi, että Klingen näkemys fasismista on aika mieto. Hän on usein maininnut esim. Nolten.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Emma-Liisa kirjoitti:Klinge huomauttaa erikoisesti, että AKS:n nimittämisestä "fascistidoiduksi" (vai mikä sana se olikaan) loukkaannuttiin, vaikka hänelle nimitys oli vain tieteellinen (ilmaisten tiettyjä aatteita) eikä mikään haukkumasana.
Loukkaantumisessa varmaan oli iso osa sitä, että ei tunnettu ilmaisua fascistoidinen eikä siihen liittyvää tieteellistä keskustelua. Haukkumasanakin siitä tosin tuli nopeasti Saksassa, ja sen myöhempi käyttö kuvaakin osin käsitteen ongelmaa, kun sitä, täsmällisen tieteellisenkään määritelmän puutteessa, saatettiin leimakirveen tavoin käyttää hieman ilmiöstä kuin ilmiöstä. Nykyään käsitettä taidetaan käyttää lähinnä ainoastaan aatehistoriallisissa esityksissä Nolteen liittyen. Klinge ei luonnollisesti ole ainoa joka on nähnyt AKS:n toiminnassa "fasisminkaltaisuutta", vaikka mahtoi olla varhaisemmasta päässä siinä keskustelussa ainakin akateemisella puolella.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

skrjabin kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Klinge huomauttaa erikoisesti, että AKS:n nimittämisestä "fascistidoiduksi" (vai mikä sana se olikaan) loukkaannuttiin, vaikka hänelle nimitys oli vain tieteellinen (ilmaisten tiettyjä aatteita) eikä mikään haukkumasana.
Loukkaantumisessa varmaan oli iso osa sitä, että ei tunnettu ilmaisua fascistoidinen eikä siihen liittyvää tieteellistä keskustelua. Haukkumasanakin siitä tosin tuli nopeasti Saksassa, ja sen myöhempi käyttö kuvaakin osin käsitteen ongelmaa, kun sitä, täsmällisen tieteellisenkään määritelmän puutteessa, saatettiin leimakirveen tavoin käyttää hieman ilmiöstä kuin ilmiöstä. Nykyään käsitettä taidetaan käyttää lähinnä ainoastaan aatehistoriallisissa esityksissä Nolteen liittyen. Klinge ei luonnollisesti ole ainoa joka on nähnyt AKS:n toiminnassa "fasisminkaltaisuutta", vaikka mahtoi olla varhaisemmasta päässä siinä keskustelussa ainakin akateemisella puolella.
Jostain syystä Kekkoseen ei f-sanaa liitetty, ja hänen ryssänvihastaan ja Suur-Suomi-intoilustaan Pekka Peitsenä muistuttivat vain vahingoniloiset vastustajat. Ilmeinen johtopäätös on joko että syy oli Kekkosen mielenmuutoksessa jatkosodan aikana tai sitten siinä että presidenttiä kohdeltiin eri tavalla.

Klingeen liittyen: hän liittää Koskenniemen aina Valvojan piiriin, jota pitää vapaamielisinä, vaikka 30-luvulla nimenomaan Valvojassa suhtauduttiin Natsi-Saksaan myönteisemmin kuin Suomalaisessa Suomessa (jonka perustivat AKS:stä eronneet Kekkonen, Haavio etc).

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Klinge tarkentaa kirjassaan, että hän, puhuessaan 1960-luvulla AKS:sta ja IKL:stä "fascistoidisina" järjestöinä, käytti vain "neutraalia aatehistoriallista terminologiaa", ilman mitään ns. arvottamista. Virikkeen antajana Klingellä oli ilmeisesti ollut hänelle tuolloin tärkeä Journal of Contemporary History. Akateemikko Martti Haavio oli häneen suuttunut tulkitessaan erheellisesti, että Klinge olisi "definioinut hänet fascistiksi" siis - "haukkumasanana".

Klinge itse vetää nyt, 2014, rajaa näin:
Aatehistoriallinen suuntaus yhdistettiin aivan liian yksioikoiseti Liittoutuneiden sodanaikaisen ja kylmän sodan propagandan mukaisesti akselivaltojen etnisen kansanmurhan ja genosiden kielteisiin ilmiöihin, vaikka mikään -ismi ei itsessään tapa. Minä en käyttänyt termiä haukkumasanana.
Samaa näkemystähän Klinge on vuosien varrella väläyttänyt päiväkirjasarjassaan. Minusta Klinge kyllä menee revisiossaan aika pitkälle, vaikka ei minkäänlaisia "haukkumasanoja" hyväksyisikään, kuten ei historiankirjoituksessa pidäkään hyväksyä. Tämä -ismihän nimenomaan tappoi. ("Fasismi" tässä väljästi myös kansallisosialismin merkityksessä kuten Klingelläkin.) Muistelen (olematta aivan varma) Wendy Lowerin todenneen äskettäin suomennetussa Hitlerin raivottarissa, että vuosina 1933 - 39 Hitlerin leireillä murhattiin 30 000 kommunisteiksi luokiteltua henkilöä. Minusta se rikoksena ihmisyyttä vastaan on täysin verrattavissa "genosidiin" tai vaikkapa Neuvostoliiton toimeenpanemiin Katynin murhiin. En pysty näkemään mitään laadullista eroa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

nylander kirjoitti:Klinge tarkentaa kirjassaan, että hän, puhuessaan 1960-luvulla AKS:sta ja IKL:stä "fascistoidisina" järjestöinä, käytti vain "neutraalia aatehistoriallista terminologiaa", ilman mitään ns. arvottamista. Virikkeen antajana Klingellä oli ilmeisesti ollut hänelle tuolloin tärkeä Journal of Contemporary History. Akateemikko Martti Haavio oli häneen suuttunut tulkitessaan erheellisesti, että Klinge olisi "definioinut hänet fascistiksi" siis - "haukkumasanana".

Klinge itse vetää nyt, 2014, rajaa näin:
Aatehistoriallinen suuntaus yhdistettiin aivan liian yksioikoiseti Liittoutuneiden sodanaikaisen ja kylmän sodan propagandan mukaisesti akselivaltojen etnisen kansanmurhan ja genosiden kielteisiin ilmiöihin, vaikka mikään -ismi ei itsessään tapa. Minä en käyttänyt termiä haukkumasanana.
Samaa näkemystähän Klinge on vuosien varrella väläyttänyt päiväkirjasarjassaan. Minusta Klinge kyllä menee revisiossaan aika pitkälle, vaikka ei minkäänlaisia "haukkumasanoja" hyväksyisikään, kuten ei historiankirjoituksessa pidäkään hyväksyä. Tämä -ismihän nimenomaan tappoi. ("Fasismi" tässä väljästi myös kansallisosialismin merkityksessä kuten Klingelläkin.) Muistelen (olematta aivan varma) Wendy Lowerin todenneen äskettäin suomennetussa Hitlerin raivottarissa, että vuosina 1933 - 39 Hitlerin leireillä murhattiin 30 000 kommunisteiksi luokiteltua henkilöä. Minusta se rikoksena ihmisyyttä vastaan on täysin verrattavissa "genosidiin" tai vaikkapa Neuvostoliiton toimeenpanemiin Katynin murhiin. En pysty näkemään mitään laadullista eroa.
Kysymys on siitä, onko joku vastuussa Hitlerin tai Stalinin murhista vain siksi, että joskus nuoruudessaan kannatti samantapaista ideologiaa, varsinkin jos kyseessä vielä on aika ennen kuin noita murhia edes tehtiin. Ylipäänsä ihmisiä ei pitäisi arvostella mielipiteistä vaan vasta teoista.

Esim. D. H. Lawrencestä olivat liberaalit ja vasemmistolaiset (esim. Lauri Viljanen ja Katri Vala) kovin innostuneita, mutta myöhemmin on nähty, että hän arvostellessaan teollisuuusyhteiskunnan tuhoavia piirteitä tuli vastustaneeksi demokratiaa, liberalismia ja sosialimia ja säästyi luultavasti fasisti-syytökseltä vain siksi, että kuoli jo 1930.

Mitä Klingeen tulee, niin hänen suhtautumisensa Natsi-Saksaan on peräti kummallinen. Se edustaa hänelle eurooppalaisuutta, jota paha USA voittaessaan pääsi turmelemaan.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

Yksi kummallisimmista rinnastuksista Klingen muistelmista on se, miten Viron kuuluminen Neuvostoliittoon avasi virolaisille laajempia karrieerimahdollisuuksia samalla tavoin kuin autonomia-aikana suomalaille.

En kuitenkaan tiedä, ylenikö virolaisia esim. kenraaleiksi tai marsalkoiksi puna-armeijassa. Politbyroossa heitä ei kuitenkaan kai ollut? Joka tapauksessa olisi aika kummallista todeta vastaavasti, miten O. V. Kuusinen loi loistavan uran NL:ssa lisäämättä, että useimmat suomalaiset punaiset tapettiin Stalinin aikana.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Matti Klingen muistelmat osa 2

nylander kirjoitti: Klinge
Sikäli olin kyllä "Paasikiven [ja Kekkosen] linjalla", että ajattelin historiallis-geopoliittisesti: Suomi pysyisi aina maantieteellisellä paikallaan, ja se merkitse että suhteet Neuvostoliittoon piti hoitaa kunnolla.
Tämän sitaatin kohdalla tulee mieleen, että valitettavasti ulkopoliittiseen realismiin yhdistyi mieltymys Neuvostoliiton valtiollis-porvarillisiin puoliin ja vastaavasti suoranainen silmien sulkeminen jopa kaikilta uudistusmielisiltä ilmiöiltä. Niinpä häneltä jää huomaamatta, mitä 1964 Hruhstshovin kukistuminen merkitsi, ja ettei Tshekkoslovakian miehityksessä 1968 ollut kyse vain pyrkimyksestä kylmän sodan raja-aidan toiselle puolelle vaan järjestelmän kenties viimeisestä mahdollisuudesta uudistua, minkä epäonnistumisesta virolaiset tekivät omat johtopäätöksensä. (Tämä näkyy selvästi esim. Jaan Krossin optimististen 60-luvun runojen jälkeen suuntautui histroialliseen romaaniin, joissa piiloisesti käsitteli virolaisuuden säilymistä.)

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”