Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Foorumi on tarkoitettu yleiseen historia-aiheiseen keskusteluun.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä

Olavi Lehto
Viestit: 24
Liittynyt: 10.01.13 10:20

Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Olavi Lehto » 23.02.15 18:11

Luin viimeksi Michael Burleighin ”Kolmas valtakunta” (yli 900 sivua), joka on mielenkiintoista ajan kuvausta. Paljon kerrotaan muutosten vaikutuksesta tavallisen kansalaisen elämään. Poimin tähän pari itselleni kiinnostavaa aihetta ajalta 1933-1939.

Oikeuslaitoksen asema:
Puolueen päästyä valtaan tapahtui monella alueella rajuja muutoksia. Oikeuslaitos kuitenkin säilytti perinteisen asemansa ja toimivuutensa poikkeuksellisen hyvin. Erityisesti tuomarikuntaa ei Gestapokaan ahdistellut. Asianajajien asema olikin jo epävarmempi ja heitä joskus pidätettiin ja painostettiin. Saksa halusi säilyttää laillisuuden vaikutelman. Juutalaiset tuomarit oli pääosin erotettu jo vuonna 1932. Oikeuslaitos toki joutui monelta suunnalta opastetuksi kuinka tulee soveltaa uusia lakeja kuten esim. rotulainsäädäntöä koskevia tai puolueen ja valtionhallinnon loukkaamattomuutta koskevia lakeja. Neuvoja ja ohjeita tuli oikeusministeriöstä, puolueen paikallisjohdolta ja lakimiesliiton johdolta, jonka johdossa oli kansallissosialisti. Sen sijaan tuomarikunnassa oli puolueen jäseniä erittäin vähän. Tuomareilla ei kai yleisestikään kuulu olla moraalia vaan laki on laki ja pitää vain pyrkiä ymmärtämään lain laatijan tarkoitus. Oikeusvaltion kulissin säilyttäminen ei tietenkään koskenut juutalaisia. Viroistaan ulos potkittuina heitä poistui maasta jo 1933 noin 40.000. Usein puolueen kannattajat moittivat oikeuslaitosta liian lempeäksi. Joskus Gestapo päätti korjata liian lievän tuomion ja pidätti tuomitun. Jo vuonna 1933 perustettiin erikoistuomioistuimia joiden lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta. Niissä käsiteltiin esim. valtioon ja puolueeseen kohdistuvia loukkauksia tai oikeudenkäyntejä pappeja vastaan. Niihin pyrittiin myös valitsemaan kovaotteisempia tuomareita.
Kuolemanrangaistuksia annettiin vuonna 1933 kolme kappaletta ja vuosikymmenen loppupuolella muutama kymmenen vuosittain.

Puolueen suhde kirkkoon ja uskontoon:
Natsien arvot eivät pohjautuneet kristillisyyteen ja kirkkojen asemaa yritettiin horjuttaa monella tavoin mm. sulkemalla asteittain kaikki niiden ylläpitämät koulut. Kuitenkin kansallissosialistien eliitin kuten SS-henkilön täytyi olla kristitty ja hän ei saanut olla ateisti. ”SS-katekismuksessa” kysyttiin ”Miksi me uskomme Saksaan ja Fuhreriin?” Oikea vastaus kuuluu: ”Koska me uskomme Jumalaan, me uskomme myös Saksaan, jonka hän on maailmaansa luonut ja Fuhrer Adolf Hitleriin, jonka Hän on meille lähettänyt.” SS-miehiä ei kuitenkaan vihitty kirkkohäissä vaan SS:n omissa seremonioissa. Sama koski lapsien kastamista. Jumala-sana esiintyi usein Hitlerin puheissa., joskaan hän ei puhunut Vapahtajasta (taisi pitää itseään sellaisena). Eräs syy muodolliseen kristillisyyteen lienee ollut halu osoittaa vastakkaisuus bolsevisteihin, jotka hävittivät kirkkonsa ja tappoivat pappinsa. Bosevismihan edusti juutalaisuuden ohella pahinta vitsausta mitä ihmiskunnalla voi olla. Myös edellä kuvattu oikeuslaitoksen toiminnan säilyttäminen johtui osittain tarpeesta osoittaa, että maassa vallitsee laillisuus eikä omaan kansaan kohdistettu terrori kuten Neuvostoliitossa. Perustuslaki takasi uskonnonvapauden, mutta Jehovan todistajia alettiin kerätä vankiloihin heti natsien valtaan nousun jälkeen samalla tavalla kuin kommunisteja. Heidän pidättämiselleen en ole löytänyt lainkaan uskottavaa selitystä. Hehän ovat poikkeuksellisen tarkkaan politiikan ulkopuolella pysytteleviä ja olivat selkeästi antikommunistisia. Heistähän tuli sittemmin keskitysleirien luottovankeja, mutta tuskin heitä siihen tehtävään pidätettiin. Armeijasta kieltäytyminen olisi tietysti vienyt heistä osan vankilaan, mutta nyt ei ollut siitä kysymys. Onkohan aika peittänyt alleen perimmäiset syyt joiden takia tämä lahko joutui vainotuksi? Kuitenkin syyn täytyi olla sukua samalle antipatialle, jota natsit tunsivat kaikkia salaseuroja kohtaan kuten esim. teosofeja tai vapaamuurareita, jotka myös olivat Gestapon hampaissa.





Sivuhyppynä muistan lukeneeni, että Goebbels väitti Jeesuksen olleen arjalainen (jonka pahat juutalaiset tappoivat). Tästä tulee mieleen, että eikös Jeesus kuitenkin ollut puolijuutalainen? Vai voidaanko tulkita siten, että jos isä on tarpeeksi vaikutusvaltainen arjalainen, niin äidin juutalaisuus voidaan katsoa merkityksettömäksi? Vähäinen juutalaisuus kaiketi sen ajan Saksassakin katsottiin läpi sormien. Puolijuutalaiset ja neljännesjuutalaiset noteerattiin, mutta en muista puhutun kahdeksasosajuutalaisista.

Laajennettu eutanasia:
Tällä tarkoitan lääkärien oikeutta lopettaa elämä, joka ei ole elämisen arvoista. Tämä koski vaikeasti kehitysvammaisia, epämuodostuneita ja mielisairaita, joita ei pystytä parantamaan. Useimmiten tämä koskisi olentoja, jotka voitiin katsoa epä-ihmisiksi vailla vähäisintäkään mahdollisuutta normaaliin ihmiselämään. Tällainen eutanasia katsottiin korkeasti eettisen säälin osoittamiseksi, jolla poistetaan inhimillistä kärsimystä. Toisaalta yhteiskunnan näkökulmasta saadaan syntymään terveempi ja siten voimakkaampi kansakunta. Natsi-delegaatiot vierailivat hoitolaitoksissa. He kauhistelivat minkälaisia olentoja elätetään ja tuhlataan yhteiskunnan varoja, jotka voitaisiin käyttää niiden ihmisten hyväksi, joita voidaan auttaa tervehtymään.
Aiheesta oli paljon keskustelua 20-30-luvuilla ja natseille laajennettu eutanasia-ajatus oli mieleinen. Kirkot kuitenkin vastustivat asiaa ankarasti ja julkisesti. Tästä syystä toiminta viivästyi ja vasta 1938 Hitlerin aloitteesta annettiin epävirallinen lupa, jossa lääkärit voivat tätä eutanasian muotoa halutessaan toteuttaa. Alkuun vain vaikean tapauksen vauvoja nukkui pois joko hoidon puutteeseen tai lääkitykseen. 1939 toiminta alkoi kuitenkin voimakkaasti laajentua ja alkuperäiset kriteerit muuttuivat. Ensin ikätasoa korotettiin, jolloin vanhempiakin lapsia otettiin eutanasia-käsittelyyn. Lääkärikunnassa oli kansallissosialismin kannatus vahva ja liki puolet oli puolueen jäseniä.
Seuraavaksi katsottiin, että voidaan poistaa myös yhteiskunnan kannalta hyödyttömiä tai väärä-rotuisia. Näin oli sitten siirrytty T4-ohjelmaan, jonka puitteissa likvidoitiin luokkaa 300.000 ihmistä. Se on kuitenkin oma tarinansa jollaista ei helposti uudelleen toteudu sen paremmin kuin juutalaiskysymyksen loppuratkaisuun verrattavaa. Sen sijaan alkuperäinen ajatus, että eettisesti korketasoisen (kolmen hengen) asiantuntijaryhmä voisi perehtyä potilaaseen, jonka elämä ei mitenkään voi olla elämisen arvoista ja päättää sen lopettamisesta – voisiko tällainen toteutua tulevaisuudessa lailla suojattuna? Saksassa ei koskaan säädetty lakia, joka sallisi tai velvottaisi laajennettuun eutanasiaan. Alkuperäinen idea perustui kirjaaan ”Permission to Destroy Life Unworthy of Life” v. 1920.

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 25.02.15 21:24

Olavi Lehto kirjoitti:Luin viimeksi Michael Burleighin ”Kolmas valtakunta” (yli 900 sivua), joka on mielenkiintoista ajan kuvausta. Paljon kerrotaan muutosten vaikutuksesta tavallisen kansalaisen elämään. Poimin tähän pari itselleni kiinnostavaa aihetta ajalta 1933-1939.

Oikeuslaitoksen asema:
Puolueen päästyä valtaan tapahtui monella alueella rajuja muutoksia. Oikeuslaitos kuitenkin säilytti perinteisen asemansa ja toimivuutensa poikkeuksellisen hyvin. Erityisesti tuomarikuntaa ei Gestapokaan ahdistellut. Asianajajien asema olikin jo epävarmempi ja heitä joskus pidätettiin ja painostettiin. Saksa halusi säilyttää laillisuuden vaikutelman. Juutalaiset tuomarit oli pääosin erotettu jo vuonna 1932. Oikeuslaitos toki joutui monelta suunnalta opastetuksi kuinka tulee soveltaa uusia lakeja kuten esim. rotulainsäädäntöä koskevia tai puolueen ja valtionhallinnon loukkaamattomuutta koskevia lakeja. Neuvoja ja ohjeita tuli oikeusministeriöstä, puolueen paikallisjohdolta ja lakimiesliiton johdolta, jonka johdossa oli kansallissosialisti. Sen sijaan tuomarikunnassa oli puolueen jäseniä erittäin vähän. Tuomareilla ei kai yleisestikään kuulu olla moraalia vaan laki on laki ja pitää vain pyrkiä ymmärtämään lain laatijan tarkoitus. Oikeusvaltion kulissin säilyttäminen ei tietenkään koskenut juutalaisia. Viroistaan ulos potkittuina heitä poistui maasta jo 1933 noin 40.000. Usein puolueen kannattajat moittivat oikeuslaitosta liian lempeäksi. Joskus Gestapo päätti korjata liian lievän tuomion ja pidätti tuomitun. Jo vuonna 1933 perustettiin erikoistuomioistuimia joiden lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta. Niissä käsiteltiin esim. valtioon ja puolueeseen kohdistuvia loukkauksia tai oikeudenkäyntejä pappeja vastaan. Niihin pyrittiin myös valitsemaan kovaotteisempia tuomareita.
Kuolemanrangaistuksia annettiin vuonna 1933 kolme kappaletta ja vuosikymmenen loppupuolella muutama kymmenen vuosittain.
"Laillisuuden vaikutelma" on huvittava ilmaus, kun jo valtiopäivätapalon jälkeen 1933 kansalaisoikeudet kumottiin. Ihmisiä saattoi pidättää ja kotietsintöjä ja tavakarikkoja tehdä ilman oikeuden määräystä, kirjeitä sai avata ja puhelimia kuunnella. SA:sta ja SS:stä saatiin 50 000 poliisin apulaista.

"Vaalien" jälkeen oikeusvaltio kumottiin. Muut puolueet ja järjestöt joko kiellettiin tai ne lakkauttivat itse itsensä. Avoin vastarinta tukahdutettiin ja vastustajat vietiin keskitysleireihin.

Onko sinulta jäänyt huomaamatta "työskentely Führeriä kohti"-periaate. Sitä tuomaritkin poliittisissa jutuissa noudattivat eli ohjeena ei ollut laki vaan se, mitä uskottiin Hitlerin ajattelevan. (Ns. tavalliset rikokset olivat tetenkin asia erikseen,)

Kuolemantuomioiden määrän luetteleminen on myös huvittavaa, sillä Pitkien puukkojen yönä SA:n jäsenten tapot "laillistettiin" jälkikäteen.

Olavi Lehto
Viestit: 24
Liittynyt: 10.01.13 10:20

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Olavi Lehto » 27.02.15 19:45

"Työskentely Führeriä kohti"-periaate on toki tuttu, mutta olen sen yhdistänyt tulkintaan SS-upseerien toiminnasta aikana jolloin juutalaiskysymystä loppu-hoidettiin ilman lainsäädäntöä ja ilman Fuhrerin ohjeita. En usko 1930-luvun tuomareiden Fuhreria ajatelleen koska heillä oli laki, jota noudattaa. Uusia ja outoja lakeja toki syntyi kiireellä ja niiden soveltamiseen oli opiskeltava uutta asiaa.
En ole saanut sellaista käsitystä, että tavallisen saksalaisen olisi tarvinnut pelätä muuttuneita olosuhteita natsien valtaannousun jälkeen. Tällöin tietenkin pitää juutalaiset poistaa tarkastelusta samoin kuin SDP:n ja kommunistien johto. Alemman portaan vasemmisto-aktiiveille oletettavasti riitti, kun käänsivät takkinsa ajoissa. Uudessa lainsäädännössä oli myös ”vihapuhelait” joten julkisessa sanankäytössä piti olla hieman suu supussa. Mitään kunnon tavallisiin kansalaisiin kohdistuvaa mielivaltaa tai terroria en ole ymmärtänyt tapahtuneen. SA riehui kaduilla juutalaisten kimpussa ja heistä (kuten juutalaisistakaan) ei pidetty. Tavallisen saksalaisen kannalta yhteiskunta oli muuttunut myös turvallisemmaksi, koska kaikki ammattirikolliset ja muut epäsosiaaliset oli kerätty työleireihin. Kivilouhimoilla ja tiilitehtailla pääsivät työn tekoon perehtymään pummit, narkkarit, varkaat ja muu lois-porukka. Tämä seikka myöskin vähensi oikeuslaitoksen kuormitusta. Yleensäkin käsitykseni on että keskiverto kansalainen oli toiveikas uusien vallanpitäjien toimiin. Kansa oli nyt yksimielinen, tehokas ja työllistynyt. AY-liikekin oli sopeutunut uuteen rooliinsa.
Pidänkin Jehovan todistajien kohtelua erittäin outona koska heitä olisi olettanut pidetyn kunnon kansalaisina. Olikohan joitain muitakin (rotu-kysymykseen liittymättömiä) natsien hampaisiin joutuneita vähemmistöryhmiä, jotka on unohdettu?

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 27.02.15 22:36

Olavi Lehto kirjoitti:"Työskentely Führeriä kohti"-periaate on toki tuttu, mutta olen sen yhdistänyt tulkintaan SS-upseerien toiminnasta aikana jolloin juutalaiskysymystä loppu-hoidettiin ilman lainsäädäntöä ja ilman Fuhrerin ohjeita. En usko 1930-luvun tuomareiden Fuhreria ajatelleen koska heillä oli laki, jota noudattaa.
Onko sinulta jäänyt huomaamatta, että luovuttiin periaattesta "nulla poena sed lege" (ei rikosta jos ei lakia):

Tutustupa esimerkiksi tuomari Roland Freisleriin: de.wikipdia.org/wiki/roland_freisler
Mitään kunnon tavallisiin kansalaisiin kohdistuvaa mielivaltaa tai terroria en ole ymmärtänyt tapahtuneen.
No minäpä kerron.

Vuonna 1936 pommmerilaista kartanonherraa Hans von Wedemeyriä syytettiin Berliinin työtuomioistuimessa ”epäsosiaalisesta käytöksestä”. Yleensä termillä tarkoitettiin työstä kieltäytymistä tai naisilla useampaa aviotonta lasta. Kartanonherran kohdalla ”laiskuudella” tarkoitettiin alustalaisten kustannuksella elämistä ja näiden hyväksikäyttöä.

Kyseessä oli siis poliittinen oikeudenkäynti, jolla yritettiin osoittaa, miten epätasa-arvoinen aiempi yhteiskunta oli ollut. Yleisellä tasolla käsitykseen oli paljonkin perusteita, mutta natseille oikeudenkäynti oli propagabdatemppu, jolla mustattiin syyttä yksityisen ihmisen maine.

Aikaa koota puolustusaineistoa ei annettu. Tuomio oli ennalta päätetty: kansalaisoikeuksien menetys ja korkeat sakot. Niiden maksaminen olisi tiennyt kartanon myymistä. Tuomiota seurasi lehdistön lokakampanja.

Hans von Wedemeyer ei kuitenkaan antanut periksi, ja nuori lakimies Fabian von Schlabdendorff uskalsi vaarantaa uransa ja valmisteli lähes vuoden valitusta. Tutustuttuaan alustalaisten asuntoihin ja kuultuaan näiden kiittävät lausunnot isännästään valtakunnantyötuomioistuin kumosi tuomion.

Jo tuolloin natsit saattoivat vainota myös konservatiivejä, mutta hallinto ei ollut vielä niin varmalla pohjalla, että se olisi halunnut asettua lähes kaikkien paikkakuntalaisten yksimielistä mielipidettä vastaan.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 27.02.15 23:02. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 27.02.15 22:36

Tiedätkö muuten, että natsit vainosivat esimerkiksi nuoria, jotka harrastivat swingmusiikkia?

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 27.02.15 22:46

Olavi Lehto kirjoitti: Pidänkin Jehovan todistajien kohtelua erittäin outona koska heitä olisi olettanut pidetyn kunnon kansalaisina.
Ei se mitenkään outoa ollut vaan natsien näkökulmasta täysin johdonmukaista. Paitsi että Jehovan todistajat kieltäytyivät asepalveluksesta, kyse oli heidän keskeisestä periaatteestaan: he tottelivat Jumalaa, eivät Führeriä.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja nylander » 27.02.15 23:14

Panit varmaan merkille, Emma-Liisa, että "tavallisen saksalaisen", "kunnon kansalaisen" oli siis oikein hyvää ja turvallista elää Kolmannessa valtakunnassa, kunhan ensin juutalaiset, SDP:n ja kommunistien "johto" sekä epäsosiaaliset ja muu "lois-porukka" oli eliminoitu pois yhteiskuntaruumiista. (Monista muista vähemmistö- tai marginaaliryhmistä puhumatta.)

(Niitä "johtajia" kyllä sitten riittikin. Mm. Wendy Lowerin Hitlerin raivottarien mukaan natsien keskitysleireissä oli vuosina 1933 - 39 noin 150 000 kommunistia, joista 30 000 murhattiin.)

Harmi vain, että liittoutuneet menivät mm. Normandian maihinnousulla aiheuttamaan korvaamattoman "katastrofin" Euroopalle ja meidänkin maallemme, kuten uusimmassa "tutkimuksessa" on osoitettu.

Vakavasti puhuen: eipä tässä oikein muuta voi sanoa kuin että "se" tuntuu taas käyvän hyvin kaupaksi meikäläisissäkin oloissa.

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 28.02.15 00:12

nylander kirjoitti: Panit varmaan merkille, Emma-Liisa, että "tavallisen saksalaisen", "kunnon kansalaisen" oli siis oikein hyvää ja turvallista elää Kolmannessa valtakunnassa, kunhan ensin juutalaiset, SDP:n ja kommunistien "johto" sekä epäsosiaaliset ja muu "lois-porukka" oli eliminoitu pois yhteiskuntaruumiista. (Monista muista vähemmistö- tai marginaaliryhmistä puhumatta.)
Juu. Otin kuitenkin esimerkiksi kartanonherran osoittaakseni, että konservatiivikin saattoi joutua uhriksi. Lakimies Fabian von Schlablendorff kuului myöhemmin armeijan vastarintamiehiin.

Eipä ollut lukemastaan mitään ymmärtänyt. Burgleigh sanoo muistaakseni nimenomaan, että Hitler väitti vaalikampanjassaan tuovansa turvallisuutta samaan aikaan kun natsien katuväkivalta kiihtyi.

Tässä esimerkki natsien jo 1939 murhaamasta pastorista:

http://de.wikipedia.org/wiki/Paul_Schneider_(Pfarrer)
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 28.02.15 10:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 28.02.15 00:24

Olavi Lehto kirjoitti:"Uudessa lainsäädännössä oli myös ”vihapuhelait” joten julkisessa sanankäytössä piti olla hieman suu supussa.
Varsin kummallinen termi, kun natsit nimenomaan harjoittivat "vihapuhetta", joka myös iskostettiin jokaisen lapsen mieleen nuorisojörjestöissä, jotka käytännössä olivat pakollisia.

Eikä muuten yksityisestikään saanut lausua mitä vain. Esim. Schollin sisarukset (jotka olivat tuolloin natsien nuorisojärjstöjen paikallisjohtajia) ja heidän ystävänsä pidätettiin siitä syystä, että he olivat lausuneet runoja ja laulaneet lauluja (kaikki maailmankirjallisuuteen kuuluvia), jotka oli kielletty. Schollit vapautettiin, mutta yksi ystävistä vietiin keskitysleiriin.

Valkoisen ruusun Hans ja Sophie Scholl tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin 1943.

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 28.02.15 13:03

Olavi Lehto kirjoitti: Laajennettu eutanasia:
Tällä tarkoitan lääkärien oikeutta lopettaa elämä, joka ei ole elämisen arvoista. Tämä koski vaikeasti kehitysvammaisia, epämuodostuneita ja mielisairaita, joita ei pystytä parantamaan. Useimmiten tämä koskisi olentoja, jotka voitiin katsoa epä-ihmisiksi vailla vähäisintäkään mahdollisuutta normaaliin ihmiselämään.
Kenen mielestä "elämisen arvoista"? Eihän omaisilta kysytty.

Koko kappale mutta erityisesti viimeinen lause ("olentoja", voitiin katsoa epäihmisiksi") todistaa natsien ideologiaan samastumista.

Valtaan tultuaan natsit estivät riippumattoman tiedon esittämisen julkisesti. Niinpä kiellettiin kurssit, joilla Berliinin yliopiston psykiatrin profesori Karl Bonhoeffer oli korostanut, että esimerkiksi skitsofrenia ei ollut pysyvä eikä periytyvä sairaus, joten perusteita sterilisointiin ei ollut.

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 28.02.15 13:18

Olavi Lehto kirjoitti: Vai voidaanko tulkita siten, että jos isä on tarpeeksi vaikutusvaltainen arjalainen, niin äidin juutalaisuus voidaan katsoa merkityksettömäksi? {

Ei voida.

(Sivumennen sanoen, juutalaisuuden oman tulkinnan mukaan juutalaisuus periytyy äidin kautta.)
Vähäinen juutalaisuus kaiketi sen ajan Saksassakin katsottiin läpi sormien. Puolijuutalaiset ja neljännesjuutalaiset noteerattiin, mutta en muista puhutun kahdeksasosajuutalaisista.
"Läpi sormien" on väärä ilmaus, kun jokainen oli luokiteltu sen mukaan, miten "puhdas" "arjalainen" hän oli, ja tästä seurasivat sitten oikeudet tai niiden riisto.

Miksi et ota asioista selvää, vaikka tieto löytyy verkosta?

http://de.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnb ... g_laws.jpg

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 01.03.15 11:05

nylander kirjoitti: Panit varmaan merkille, Emma-Liisa, että "tavallisen saksalaisen", "kunnon kansalaisen" oli siis oikein hyvää ja turvallista elää Kolmannessa valtakunnassa, kunhan ensin juutalaiset, SDP:n ja kommunistien "johto" sekä epäsosiaaliset ja muu "lois-porukka" oli eliminoitu pois yhteiskuntaruumiista.
Kommentoin tätä vielä huomauttamalla, että eivät nämä ryhmät olleet mitään muista erillisiä.

Maaseudulla oli paikkakuntia, jossa ei elänyt yhtään juutalaista Berliinin Grünewaldin sivistysporvariston asuinalueella juutalaisia oli joka neljäs. Tämä tarkoitti, että nuorena luokkatovereina ja ystävinä oli juutalaisia ja myöhemmin näistä sisarusten ystävistä saattoi löytyä aviopuolisoita. Kun juutalaiset sitten joutuivat virkakieltoon, sukulaisten täytyi perheitä avustaa elämisessä ja jos mahdollista, auttaa muuttamaan ajoissa ulkomaille.

Sama koskee demareita ja kommunisteja. Molempia oli esim. von Harnackin suvussa (ilman vonia esim. Punaisen orkesterin toinen johtaja), joka taas oli sukua huomattavalle Delbrückin suvulle.

Emma-Liisa
Viestit: 4910
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 01.03.15 11:16

Olavi Lehto kirjoitti: julkisessa sanankäytössä piti olla hieman suu supussa.
Kuten jo yllä esitin, myöskään yksityisesti ei voinut esittää todellisia ajatuksia, sillä ilmiantaja saattoi olla ystävä tai omat lapset, jotka opetettiin tähän natsien nuorisojärjestöissä. Myös posti- ja puhelinsalaisuus oli kumottu jo 1933.

Vastarintaliikkeeseen ei kuitenkaan juurikaan pystytty soluttamaan ilmiantajia, koska se perustui sukuun (veljekset, langokset, serkukset) ja muihin vanhoihin verkostoihin. Natsit olivat vallassa vain 12 vuotta, joten yhteiskunta ei ollut atomisoitunut kuten NL:ssa.

Tapio Onnela
Viestit: 4691
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 01.03.15 20:52

Emma-Liisa kirjoitti:Eikä muuten yksityisestikään saanut lausua mitä vain. Esim. Schollin sisarukset (jotka olivat tuolloin natsien nuorisojärjstöjen paikallisjohtajia) ja heidän ystävänsä pidätettiin siitä syystä, että he olivat lausuneet runoja ja laulaneet lauluja (kaikki maailmankirjallisuuteen kuuluvia), jotka oli kielletty. Schollit vapautettiin, mutta yksi ystävistä vietiin keskitysleiriin.
Valkoisen ruusun Hans ja Sophie Scholl tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin 1943.
Julkaisemme nuo Schollien maanalaiset tekstit suomennettuina Agricolan julkaisusarjassa huhtikuun aikana.

Olavi Lehto
Viestit: 24
Liittynyt: 10.01.13 10:20

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Viesti Kirjoittaja Olavi Lehto » 04.03.15 19:09

Kiitos kommenteista Emma-Liisa.
Tämä valitsemani aihe saattaa olla arkaluonteinen koska natsi-aika on hyvin perusteellisesti demonisoitu. Jos esittelee vähänkin seikkoja jotka olettaa aikalaisille ilmenneen positiivisina, niin on vaarassa leimautua natsien ihailijaksi. Erityisesti en halunnut keskustelua natsien julmuuksista, joita voisi kaivella loputtomasti.
Kiinnostavaa olisi tietää miten tavallinen Saksan kansalainen näki nykyisyyden ja lähimenneisyyden esim. vuoden 1938 lopulla. Varmuudella nähtiin positiivisena maan ripeä nousu lamavuosista, elintason kohoaminen, työttömyyden minimoituminen ja sosiaaliset uudistukset. Oletan nämä koetun tärkeimmiksi asioiksi. Se että diskatut vähemmistöt oli kerätty keskitysleireihin tuskin hetkautti kansan enemmistöä. Kerrottiinko näistä edes tiedotusvälineissä? Turvallisuuden heikentyminen lienee ollut suurin miinus-puoli sillä Gestaposta ja korttelivahdeista ei pidetty. Osa kansasta ei pitänyt lasten painostamisesta poliittisiin nuorisojärjestöihin. Osaa harmitti erilaisten ei-poliittisten järjestöjen lakkauttaminen. Vaikka oli paljon oikeusvaltion periaatteiden vastaisia yksittäisiä tapauksia en usko kansalaisten enemmistön kokeneen, että heitä vainosi mielivalta ja terrori (enää ei tarvitse erikseen mainita kommunisteja ja juutalaisia koska edelliset oli eliminoitu ja jälkimmäisiltä otettu kansalaisoikeudet). Varminta oli liittyä puolueeseen kuten monet tekivätkin asemansa ja turvallisuutensa taatakseen.
Missähän vaiheessa natseja äänestäneet tavalliset kansalaiset (en tarkoita poliittisia intoilijoita) huomasivat, että ei tainnut olla hyvä idea äänestää tätä puoluetta? Oltiinko 1938 vielä enimmäkseen tyytyväisiä lähimenneisyyteen ja luottavaisia tulevaisuuteen? Tietoa varmasti välittyi vaikka sensuuri toimikin.

Kertoessani laajennetusta eutanasiasta yritin tarkoitukselle kertoa miten natsit kokivat ja ajattelivat koska Burleigh on tätä kuvannut. On eri asia yrittää ymmärtää natsien arvomaailma kuin sen hyväksyntä. Olen mieltänyt, että natsien katsomuksessa ei ihmisellä ollut mitään itseisarvoa. Esimerkiksi ymmärrän hyvin, että kommunisteja pidettiin vaarallisina vastustajina jotka oli parempi eliminoida. Tähän löytyy ymmärrettävyyttä Freikorps-ajoilta asti jolloin käytiin todellista sotaa kommunisteja vastaan. Natseista monet olivat Freikorps-veteraaneja.

Oliko sitten kansan enemmistöön saatu istutettua juutalaisvihaa? Tässä vaiheessa (1938) juutalaisia edelleen yritettiin painostaa maasta pois. Pieni osa juutalaisista oli kansaan täysin integroituneita kristittyjä, jotka kokivat saman painostuksen. Kuten Emma-Liisa totesit juutalaisia tunsivat erityisesti berliiniläiset. Siellähän heillä oli ollut akateemisissa ammateissa kymmenien prosenttien edustus.

Yritin rajata aiheen sotaa edeltäneeseen aikaan, mutta keskusteluun nousi sota-ajan nuorison vastarintaliike (Scholl-perhe).

Tämä Goeppelsin lausunto Jeesuksen arjalaisuudesta on minusta pelkästään huvittava – ei vakavasti pohdittava kuten ei heittoni Jeesuksen puolijuutalaisuudesta. Oli natseilla hauskojakin väittämiä!

Vastaa Viestiin