Sivu 15/19

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 15.04.15 13:19
Kirjoittaja Esko-Olavi
Emma-Liisa kirjoitti:William I. Hitchcock kertoo kirjassan Liberation tutkimuksesta("Bomber Survey"), jossa saksalaisilta kysyttiin sodan jäkeen, miksi Saksa hävisi sodan. .....

Hitchcockin johtopäätös: tavallisilla saksalaisilla ei ollut sodan jälkeen halua hyväksyä vastuuta sodasta tai sen seurauksista, he olivat taipuvaisia itsesääliin, heidän oli vaikea vihata Hitleriä, he pitivät venäläisiä ja kommunisteja todellisina vihollisina, he syyttivät edelleen Saksan onnettomuuksista juutalaisia, he näkivät itsensä jo maksaneen synneistään kärsimällä pommituksista.
Hyvä Emma-Liisa. Oletko ihan itse myös tällaisen jutun keksinyt omasta päästäsi, koska tuollaista johtopäätöstä ei erään kirjanomistajan mukaan kirjasta löydy?

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 15.04.15 16:10
Kirjoittaja Emma-Liisa
Esko-Olavi kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:William I. Hitchcock kertoo kirjassan Liberation tutkimuksesta("Bomber Survey"), jossa saksalaisilta kysyttiin sodan jäkeen, miksi Saksa hävisi sodan. .....

Hitchcockin johtopäätös: tavallisilla saksalaisilla ei ollut sodan jälkeen halua hyväksyä vastuuta sodasta tai sen seurauksista, he olivat taipuvaisia itsesääliin, heidän oli vaikea vihata Hitleriä, he pitivät venäläisiä ja kommunisteja todellisina vihollisina, he syyttivät edelleen Saksan onnettomuuksista juutalaisia, he näkivät itsensä jo maksaneen synneistään kärsimällä pommituksista.
Hyvä Emma-Liisa. Oletko ihan itse myös tällaisen jutun keksinyt omasta päästäsi, koska tuollaista johtopäätöstä ei erään kirjanomistajan mukaan kirjasta löydy?
Katso sivu 202 (Faber&Faberin pokkaripainos).

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 15.04.15 16:13
Kirjoittaja Esko-Olavi
Emma-Liisa kirjoitti:
Esko-Olavi kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:William I. Hitchcock kertoo kirjassan Liberation tutkimuksesta("Bomber Survey"), jossa saksalaisilta kysyttiin sodan jäkeen, miksi Saksa hävisi sodan. .....

Hitchcockin johtopäätös: tavallisilla saksalaisilla ei ollut sodan jälkeen halua hyväksyä vastuuta sodasta tai sen seurauksista, he olivat taipuvaisia itsesääliin, heidän oli vaikea vihata Hitleriä, he pitivät venäläisiä ja kommunisteja todellisina vihollisina, he syyttivät edelleen Saksan onnettomuuksista juutalaisia, he näkivät itsensä jo maksaneen synneistään kärsimällä pommituksista.
Hyvä Emma-Liisa. Oletko ihan itse myös tällaisen jutun keksinyt omasta päästäsi, koska tuollaista johtopäätöstä ei erään kirjanomistajan mukaan kirjasta löydy?
Katso sivu 202 (Faber&Faberin pokkaripainos).
MUOKATTU: OK. Katsotaan kun saapuu. 201 sivu löytyy netistä. Siinä lainaukset oikein, mutta tuo yhteenveto kiinnostaa kun kaverini ei sellaista löytänyt.
Haastatteluja oli tehty yli 100.000 ja näistä haastatteluista kymmenkunta sivulla 201.

https://books.google.fi/books?id=O46JX_ ... page&q=The Bitter Road to Freedom&f=false

Eli kirjasta kopiot sivulle 201 asti. Pyydät minua katsomaan sivua 202, jota tietenkään ei netistä löydy.

MUTTA kaverini mukaan sivulla 202 ei tuollaista yhteenvetoa ole kirjoitettu?

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 15.04.15 17:20
Kirjoittaja Emma-Liisa
Esko-Olavi kirjoitti: MUTTA kaverini mukaan sivulla 202 ei tuollaista yhteenvetoa ole kirjoitettu?
Kyllä se siellä on.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 15.04.15 17:28
Kirjoittaja Esko-Olavi
Emma-Liisa kirjoitti:
Esko-Olavi kirjoitti: MUTTA kaverini mukaan sivulla 202 ei tuollaista yhteenvetoa ole kirjoitettu?
Kyllä se siellä on.
OK.

Toimittajat eivät siis tavanneet yhtään natsia sodan jälkeen, mutta kyselytutkimuksessa ilmeni jotain muuta.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 15.04.15 22:44
Kirjoittaja Emma-Liisa
Esko-Olavi kirjoitti: Toimittajat eivät siis tavanneet yhtään natsia sodan jälkeen, mutta kyselytutkimuksessa ilmeni jotain muuta.
Ei tässä sinänsä mitään ristiriitaa ole. Kun kysyttiin "olitteko natsi", niin hälmöhän sen olisi sodan jälkeen myöntänyt (paitsi luotettavassa seurassa), kun niin paljon riippui siitä, millaiseen kategoriaan luokiteltiin. Mutta kun kysyttiin konkreettisia asioita, esim. suhtautumista esim. miksi Saksa hävisi, niin ilmeni että aiempi propaganda oli mennyt monille perille.

Sinänsä jälkimmäinen ei ole mikään ihmeellinen ilmiö, kun sodan jälkeisen "nollatilan". Taritsee vain muistaa, että Venäjälläkin monet pitävät esim Breznevin aikaa hyvänä, Gorban ja Jeltsinin aikaa huonona. Saksassa onneksi asiat muuttuivat parempaan päin suhteellisen nopeasti.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 15.04.15 23:44
Kirjoittaja Esko-Olavi
Emma-Liisa kirjoitti:
Esko-Olavi kirjoitti: Toimittajat eivät siis tavanneet yhtään natsia sodan jälkeen, mutta kyselytutkimuksessa ilmeni jotain muuta.
Ei tässä sinänsä mitään ristiriitaa ole. Kun kysyttiin "olitteko natsi", niin hälmöhän sen olisi sodan jälkeen myöntänyt (paitsi luotettavassa seurassa), kun niin paljon riippui siitä, millaiseen kategoriaan luokiteltiin. Mutta kun kysyttiin konkreettisia asioita, esim. suhtautumista esim. miksi Saksa hävisi, niin ilmeni että aiempi propaganda oli mennyt monille perille.
En nyt usko toimittajien noin yksinkertaista kysymystä esittäneen, että "olitteko natsi"? Mistä tällaisen tiedon sait? Olisi kiva tietää mistä tällainen tutkimus on tullut? Yksittäisen toimittajan kertomus ei ole luotettava, ei edes kymmenen.

Kävin läpi nuo luokitellut kysymykset (miksi Saksa hävisi...)ja niiden yhteenvedot kahdelta vuodelta, eikä ainakaan niiden mukaan mikään propaganda ollut syvästi mennyt perille.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 16.04.15 17:04
Kirjoittaja Esko-Olavi
Mielestäni erittäin hyvin saksalaisten mielialaa ja natsismin kannatusta kuvastaa "Lasten maaseutuoperaatio" Kinderlandverschickung.

http://de.wikipedia.org/wiki/Kinderlandverschickung

Hanke oli Kolmannen valtakunnan epäsuosituin toimenpide. Vanhemmat pelkäsivät, että toimeenpaneva järjestö Hitler-nuoret ottaisi lapset holhoukseensa ja kasvatettavaksi.
Esimerkiksi Berliinissä asui 600.000 lasta. Hallituksen arvion mukaan vain 100.000 lasta saatiin turvaan maaseudulle. Vanhemmat tekivät kaikkensa saadakseen lapsensa muualle kuin "Hitler-leireille", joissa pelättiin heille syötettävän natsi-aatetta.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 19.04.15 10:57
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Esko-Olavi kirjoitti:Mielestäni erittäin hyvin saksalaisten mielialaa ja natsismin kannatusta kuvastaa "Lasten maaseutuoperaatio" Kinderlandverschickung.
Ovatkohan saksalaiset todella ehtineet miettiä kansallissosialismin kannattamista, kun lapsia on evakuoitu maaseudulle ilmapommitusten alta? Tosin ilmapommitukset lienevät täydellä teholla alkaneet vasta 1943.
Englannissa näytetään 1.9.1939 alkaen neljässä päivässä Operaatio Pied Piper´ssa
evakuoidun kolme miljoonaa ihmistä, etupäässä lapsia maaseudulle, http://www.defensemedianetwork.com/stor ... ld-war-ii/ luultavasti lähinnä Lontoosta ja Etelä-Englannista.

Saksassa on kesäkuun 1931 alussa pula-aikana perustettu vapaaehtoinen työpalvelukin.
Suomessa mm. vastaavaa on kutsuttu hätäaputöiksi. Saksassa http://en.wikipedia.org/wiki/Reichsarbeitsdienst hätäaputyö / työpalvelu näyttäisi olleen vapaaehtoista sodan alkuun 1939 saakka, jolloin se on muuttunut pakolliseksi työvelvollisuudeksi, Britanniassa mm. lienee ollut samoin?
Olisikohan ´normaalilla sota-ajan´ samankaltaisella toiminnalla vivahde-erojakin muisteluissa?

Veikko Palvo

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 21.04.15 12:07
Kirjoittaja Esko-Olavi
Veikko I Palvo kirjoitti:
Esko-Olavi kirjoitti:Mielestäni erittäin hyvin saksalaisten mielialaa ja natsismin kannatusta kuvastaa "Lasten maaseutuoperaatio" Kinderlandverschickung.
Ovatkohan saksalaiset todella ehtineet miettiä kansallissosialismin kannattamista, kun lapsia on evakuoitu maaseudulle ilmapommitusten alta? Tosin ilmapommitukset lienevät täydellä teholla alkaneet vasta 1943.
Miljoonat vanhemmat ehtivät miettimään asiaa. Lainaan tiedot Friedrichin Suuri palo-kirjasta.

Hitler suositti lokakuussa 1940 viemään alle 14-vuotiaat lapset Berliinistä ja Hampurista sisäoppilaitoksiin maalle.
Vuodesta 941 alkaen lapsia ruvettiin evakuoimaan koululuokittain.
Elokuussa 1943 oli suurkaupungeista viety pois (vain) 300.000 lasta.
Vanhemmat kuitenkin koettivat saada lapset turvaan sukulaisten avulla.
Goebbelsin yllytys ei onnistu hajoittamaan perheitä. Lasten maaseutuoperaatiossa opetuksesta huolehti vakituinen opetushenkilökunta, mutta leirielämästä tuli keskenkasvuisten Hitler-nuorisojohtajien kokeilunäyttämö. Vanhemmat kuitenkin koettivat saada lapset turvaan sukulaisten avulla.

Kymmenen prosenttia Munchenista evakuoiduista 40450 lapsesta palasi takaisin ennen lokakuuta 1943 koska vanhemmat eivät kestäneet eroa. Juuri tuolloin alkoivat suurhyökkäyset kaupunkiin, 435 lasta kuoli.

Elokuussa 1943 jokaiseen kotitalouteen Berliinissä saapuu kirje, jossa neuvotaan evakuoimaan kaupunki.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 21.04.15 21:47
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Esko-Olavi kirjoitti:
Hitler suositti lokakuussa 1940 viemään alle 14-vuotiaat lapset Berliinistä ja Hampurista sisäoppilaitoksiin maalle.
Vuodesta 941 alkaen lapsia ruvettiin evakuoimaan koululuokittain.
Elokuussa 1943 oli suurkaupungeista viety pois (vain) 300.000 lasta.
Vanhemmat kuitenkin koettivat saada lapset turvaan sukulaisten avulla.
Goebbelsin yllytys ei onnistu hajoittamaan perheitä. Lasten maaseutuoperaatiossa opetuksesta huolehti vakituinen opetushenkilökunta
Tässä https://www.jewishvirtuallibrary.org/js ... ldren.html kirjoitetaan 250 000 Puolasta varastetusta lapsesta ja kahden "sotaorvon" tarinasta Baijerissa saksalaisten kasvatusvanhempiensa luona.
Tuo 250 000 on arvio, arkistot ovat tuhoutuneet sota-aikana, ja näytetään myös kirjoitettavan lähes puolesta miljoonasta "rodullisesti oikeannäköisestä" Saksaan viedystä lapsesta. Valtaosan ( 90%:a ) lapsista arvioidaan kasvaneen saksalaisiksi.
Ja lieneeköhän "varastettuja lapsia" kasvatettu myöskin "maaseutuoperaation leireissä"?

Evakuointivertailussa Hitlerin kehottaessa 10.1940 viemään lapsia Berliinistä maaseudulle Luftwaffe on samaan aikaan pommittanut Lontoota ja Englannin kaupunkeja ja ehkä n. 20 000 siviiliä on jo kuollutkin. Englannissa evakuoinnit oli aloitettu jo 1.9.1939, joten Douhet-opinkin mukaisesti Luftwaffen pommitusten pelotevaikutus on otettu todesta.
Berliiniä pommitettiin ensimmäisen kerran 25.8.1940, vaikka Luftwaffen komentaja olikin luvannut muuttaa nimensä jos niin tapahtuisi. Ja Saksan kaupunkien varsinaisia evakuointeja ei juuri näytettäisi tehdyn ennen kuin 1943 alkaneissa pommituksissa asuntoja tuhoutui ja siihen oli pakkokin?

Veikko Palvo

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 26.04.15 10:46
Kirjoittaja Olavi Lehto
RAUHANAJAN KESKITYSLEIREISTÄ: Leirit olivat työleirejä joissa tehtiin kovalla työllä ja ankaralla kurilla tapahtuvaa kasvatusta kansan yhtenäisyyden edellyttämiin vaatimuksiin. Vapauttavan päätöksen sai määrä-ajan jälkeen, jos teki kirjallisen sitoumuksen olla jatkossa lojaali natsihallinnolle sekä luopua niistä aktiviteeteista, jotka oli kielletty. Tämä oli yleisperiaate, johon oli poikkeuksina esim. vangin erityinen vaarallisuus (joko poliittisena vastustajana tai rikollisena). Natsien noustua valtaan pidätettiin heti kymmeniä tuhansia kommunisti-aktivisteja sekä muita vasemmisto- ja AY-vastustajia. Pidätys tapahtui kaaosmaisissa olosuhteissa koska leirejä oli oltu ehditty perustaa. Vankeja säilöttiin aluksi vanhoihin tehdas- ja varastorakennuksiin ja moniin muihin väliaikaispaikkoihin. Useimmille pidätysaika jäi lyhyeksi, jos vannoi uskollisuutta uudelle hallinnolle. Natsien alkuvuosina oli käytössä Dachaun leiri joka toimi leirikehityksen prototyyppinä. Sen pohjalta syntyi puolen tusinaa muita työleirejä joissa oli syksyllä 1938 noin 25.000 vankia. Vankien lukumäärä vaihteli ja eri internet-lähteet antavat eri lukuja. Tämä 25.000 saattaa olla tyypillinen leirivankien lukumäärän keskiarvo läpi vuosien. Suhteutettuna väkilukuun se vastaa Suomen vankiloiden vankimäärää. Voisi olettaa että vankien määrä vuosien kuluessa kehittyi pysyvästi vangittujen suuntaan koska tavallinen kansa oli oppinut läksynsä miten elää ja käyttäytyä. Potentiaalisesti vaarallisia ei päästetty vapaalle jalalle vaan esim. vankilasta vapautunut pedofiili- tai raiskaustuomittu siirtyi työleiriin. Oliko romaanien kohtalo sama – koska eivät voineet muuttaa rotuaan? Kristalliyö aiheutti 1938 lopulla toisen suuren pidätysaallon, joka nyt kohdistui juutalaisiin vain siksi että ovat juutalaisia. Heidän vangitsemisensa kaksinkertaisti vankien määrän. Heidätkin vapautettiin muutamassa viikossa.
Varsinkin alkuvuosina leirit olivat verrattain avoimia, joiden sisälle oli helppoa päästä tutustumaan. Koko rauhan ajan leirit olivat ylpeyden aihe valtiolle ja puolueelle ja niihin kävi tutustumassa ulkomaisia diplomaatteja ja lehtimiehiä. Tässä oli selvä vastakkaisuus sota-ajan leireihin, joiden koko olemassaolo haluttiin salata historialta (paikkakin maisemoitiin kuten Treblinka). Kuria, järjestystä, siisteyttä vaadittiin ja päiväohjelmassa oli usein simputusta muistuttavia elementtejä. Mielivaltainen kiduttaminen tai pahoinpitely oli virallisesti kielletty ja sen rikkomisesta langetettiin myös rangaistuksia.
Yhteiskuntaa alettiin poliittisten vastustajien jälkeen siivota muustakin ei-toivotusta tai hyödyttömästä aineksesta kuten kerjäläiset, pummit, homot, taparikolliset, romaanit, Jehovan todistajat, sutenöörit, työtä vieroksuvat (work-shy). Tuomiot olivat useimmille lyhyitä, jos vannoi lojaalisuutta valtiolle ja sitoutui luopumaan huonoista tavoistaan. Allekirjoitetulla sitoumuksella Jehovan todistajien tuli erota järjestöstään ja lähetystyöstään , homojen lopettaa homoilu, prostituoitujen huoraaminen, sutenöörien parittaminen jne. Useimmat allekirjoittivat ja vannoivat uskollisuutta valtiovallalle. Osa Jehovan todistajia kuitenkin kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä natsien kanssa. Virallinen tervehdys oli tullut käyttöön julkishallinnon työpaikoilla. Jos siitä kokonaan kieltäytyi, niin menetti työpaikkansa ja työsuhdeasuntonsa. Menetti myös ajoneuvonsa mikäli jakoi sen avulla kiellettyjä julkaisuja. 2000 jäsentä joutui keskitysleireihin ja erityisen ankaraan kuritukseen. Vanhemmat olivat kieltäneet lapsiaan laulamasta koulussa isänmaallisia lauluja jolloin myös heitä kuritettiin koulussa ja lopuksi otettiin jopa lastenkotiin. Tämä kuvastaa, että oli tapahtunut auktoriteetteihin ehdottomasti uskovien yhteentörmäys (Jehova-Fuhrer).
Antipatia homoseksuaaleja kohtaan on minulle arvailujen varassa huomioiden että lesboihin ei kiinnitetty huomiota. Arvelen, että syynä on palvelu armeijan leivissä, jonne ei ilmiön haluttu pesiytyvän. Toinen oletettu syy on vastakkaisuus arjalaiselle ihanneperheelle, jolle syntyy monta lasta, joista poikia tarvitaan sotilaiksi tuleviin sotiin. (Sotiminen ei taatusti olisi loppunut vaikka Neuvostoliitto olisi lyöty kahdeksassa viikossa kuten armeijan johto lupasi). Homot olivat leireissä juutalaisten ohella halveksituinta kastia.
Kuoliko ihmisiä leireillä rauhan aikana? Muutama sata oli tuomioistuimissa tuomittu kuolemaan, mutta missä suoritettiin teloitukset – luultavimmin vankiloissa. Ei ole osunut silmiini tietoja leirikuolemista, mutta oletettavasti ainakin pakoon yrittäviä joutui ammutuksi. On saatavana uusi kirja KL: A History of the Nazi Concentration Camps . Kukaan ei liene ehtinyt lukea?

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 26.04.15 11:09
Kirjoittaja Emma-Liisa
Olavi Lehto kirjoitti:RAUHANAJAN KESKITYSLEIREISTÄ: Leirit olivat työleirejä joissa tehtiin kovalla työllä ja ankaralla kurilla tapahtuvaa kasvatusta kansan yhtenäisyyden edellyttämiin vaatimuksiin. Vapauttavan päätöksen sai määrä-ajan jälkeen, jos teki kirjallisen sitoumuksen olla jatkossa lojaali natsihallinnolle sekä luopua niistä aktiviteeteista, jotka oli kielletty. Tämä oli yleisperiaate, johon oli poikkeuksina esim. vangin erityinen vaarallisuus (joko poliittisena vastustajana tai rikollisena). Natsien noustua valtaan pidätettiin heti kymmeniä tuhansia kommunisti-aktivisteja sekä muita vasemmisto- ja AY-vastustajia. Pidätys tapahtui kaaosmaisissa olosuhteissa koska leirejä oli oltu ehditty perustaa. Vankeja säilöttiin aluksi vanhoihin tehdas- ja varastorakennuksiin ja moniin muihin väliaikaispaikkoihin. Useimmille pidätysaika jäi lyhyeksi, jos vannoi uskollisuutta uudelle hallinnolle. Natsien alkuvuosina oli käytössä Dachaun leiri joka toimi leirikehityksen prototyyppinä. Sen pohjalta syntyi puolen tusinaa muita työleirejä joissa oli syksyllä 1938 noin 25.000 vankia. Vankien lukumäärä vaihteli ja eri internet-lähteet antavat eri lukuja. Tämä 25.000 saattaa olla tyypillinen leirivankien lukumäärän keskiarvo läpi vuosien. Suhteutettuna väkilukuun se vastaa Suomen vankiloiden vankimäärää. Voisi olettaa että vankien määrä vuosien kuluessa kehittyi pysyvästi vangittujen suuntaan koska tavallinen kansa oli oppinut läksynsä miten elää ja käyttäytyä. Potentiaalisesti vaarallisia ei päästetty vapaalle jalalle vaan esim. vankilasta vapautunut pedofiili- tai raiskaustuomittu siirtyi työleiriin. Oliko romaanien kohtalo sama – koska eivät voineet muuttaa rotuaan? Kristalliyö aiheutti 1938 lopulla toisen suuren pidätysaallon, joka nyt kohdistui juutalaisiin vain siksi että ovat juutalaisia. Heidän vangitsemisensa kaksinkertaisti vankien määrän. Heidätkin vapautettiin muutamassa viikossa.
Michael Burleigh kertoo teoksessaan The Third Reich) on suomeksi mutta sitä minulla ei ole) seuraavaa (s. 198): leirivangeissa ennen sotaa suurin osa poliittisia vastustajia. Vuonna 1933 pidätettyjen oli 100 000, mutta talveen mennessä, kun hallitus oli vakiinnuttanut asemansa, luku oli pudonnut muutamaan tuhanteen. "Antisosiaaliset" nostivat lukua, ja korkeimmilaan se oli yli 60 000 Kristalliyön jälkeen, mutta suurin osa vapautettiin muutaman viikon kuluttua. Elokuussa 1939 luku oli yli 20 000.

On varsin kummallista tehdä vertailu Suomen vankimäärään ottamalla mukaan myös ne, jotka eivät olleet tehneet mitään rikollista. Sitä paitsi varsinkin Kristalliyönä ihmisiä myös tapettiin.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 26.04.15 11:27
Kirjoittaja Emma-Liisa
Olavi Lehto kirjoitti: Antipatia homoseksuaaleja kohtaan on minulle arvailujen varassa huomioiden että lesboihin ei kiinnitetty huomiota. Arvelen, että syynä on palvelu armeijan leivissä, jonne ei ilmiön haluttu pesiytyvän. Toinen oletettu syy on vastakkaisuus arjalaiselle ihanneperheelle, jolle syntyy monta lasta, joista poikia tarvitaan sotilaiksi tuleviin sotiin. (Sotiminen ei taatusti olisi loppunut vaikka Neuvostoliitto olisi lyöty kahdeksassa viikossa kuten armeijan johto lupasi). Homot olivat leireissä juutalaisten ohella halveksituinta kastia.
Homoseksuaalisuuden suhteen ei kannata rajoittua vain Natsi-Saksaan. Se oli tuohon aikaan ja pitkään jälkikäteenkin rikos myös muissa maissa. Lesbous sen sijaan oli rangaistavaa vain poikkeuksellisesti, esim. Itävallassa. Mielikuvitus ei näet riittänyt kuvittelemaan, miten naiset sen tekevät.

Natsien suhde homouteen ei kuitenkaan ollut yksioikoinen. Esim. filmeissä kuvattiin ihannoiden paidattomia työvelvollisia.

Muuten, Hans Scholl sai opiskeluaikanaan lyhyen tuomion epäsiveellisestä käytöksestä alaista kohtaan (hän oli natsien nuorisojärjestön paikallisjohtajia), mutta jopa tuomari piti sitä "ikäkauteen kuuluvana", ja hän kuului joukkoarmahduksen piitiin (muistaakseni) Itävallan liittämisen yhteydessä. Ilman armahdusta hän ei olisi voinut opiskella yliopistossa.

Re: Kansallissosialismin valtaannousun ajoilta

Lähetetty: 13.09.15 13:30
Kirjoittaja Emma-Liisa
Luin Dan MacMillanin kirjan Polttouhrit. Holokaustin synty (Like 2015). Suomalainen nimi on harhaanjohtava, kyse on pääasiassa Saksan historiasta ennen Holokaustia. Englanninikielinen kuuluu: How could this happen. Explaining the Holocaust.

Luvussa Tiedonkulku väitetään: "Sodanaikainen Saksa suorastaan tulvi tietoa Holokaustista - ainoa keino välttyä tiedolta oli torjua se." Perustelut:
- miljoonat asevoimissa palvelleet, etenkin tukitehtävissä linjojen takana, "ovat pystyneet helposti näkemään itse tai kuulemaan tovereiltaan, kuinka hallinnon kuolemanpartiot kokoavat juutalaiset yhteen ja ampuivat heitä tuhatmäärin. Myös vakinaisen armeijan yksiköt murhasivat suuria määriä juutalaisia tällä tavalla. Tappajat tekivät työtään avoimesti, ja ampumiset toivat säännöllisesti paikalle isoja katsojajoukkoja, niin saksalaisia kuin siviilisopimuskumppaneita."
- "Sadattuhanneet saksalaissotilaat osallistuivat massa-ampumisiin, joko tappajina, katsojina tai molempia. "Todistusaineisto osoittaa, että käytönnössä kaikki sotilaat tiesivät ammunnoista ja ymmärsivät niiden suunnattoman laajuuden."
- "Ennemmin tai myöhemmin sotilaat välittivät tiedon kotona ystävilleen tai perheilleen." (Tässä M. on varsin naiivi, eihän sotakokemuksistakaan useimmiten kerrottu.)
- "ulkomaiset radiolähetykset kertoivat saksalaisille juutalaisten kohtalosta sangen yksityiskohtaisesti."
- "Britit ja amerikkalaiset tukivat radiolähetyksiään holokaustista pudottamalla Saksaan pommikoneista lentolentisiä."
- Saksan juutalaisten pakkosiirto itään alkaen lokakuusta 1941 antoi "saksalaisille useita mahdollisuuksia pohtia juutalaisten naapuriensa kohtaloa - ja monissa tapauksissa toimia tavoin, jotka olivat pöyristyttäväön raakoja ja opportunistisia. Vaikka hallinto pysyi lehdistössä vaiti joukkosiirroista, sana levisi nopeasti ja käynnisti säädyttömän kamppailun juutalaisten asunnoista ja omaisuudesta, usein jo ennen kuin he olivat lähteneet pois." "Pakkosiirron jälkeen viranomaiset myivät uhrien omaisuuden julkisella huutokaupalla."
- "Kun juutalaiset kokoontuivat noustakseen kohtalonjuniin, paikalle kerääntyi usein paljon katsojia." (Muistelen kuulleeni Berliinin Grünewaldista, että junat lähtivät sivuraiteelta eikä päiväaikaan.) "Saksalaiset yhdistivät varmasti pakkosiirrot useilta sotilailta kuultuihin kertomuksiin idän massa-ampumisista." (Eräät kyllä, mutta ei voine yleistää.) Amerikkalainen lehtimies "Howard K. Smith totesi kuvatessaan "ensimmäisiä joukkosiirtoja, "että epäonniset juutalaiset rahdattiin Puolaan ja miehitetylle alueelle Neuvostoliitossa, missä he kuolivat nälkään ja muihin puutostiloihin."
- ennen pakkosiirtoa juutalaisten itsemurhat olivat yleisiä, mistä M. tekee johtopäätöksen, "että monet saksalaiset olivat väistämättä kuulleet synkät uutiset ja vetäneet hirvittävimmän johtopäätöksen pakkosiirrettyjen kohtalosta" ja myös monet Saksan juutalaiset "sittenkin saivat tietää, että pakkosiirto merkitsi kuolemaa, vaikka heitä oli kielletty omistamasta radiota ja heiltä oli evätty pääsy moniin muihinkin uutislähteiisin."
- M. myöntää, että vaikka tietoa holokaustista saaatiin, sitä voitiin "rationalisoida, vähätellä, selittää pois": "Vihollisen radio ja lentolehtiset saattoivat valehdella ja liioitella", "Raportoitu ampuminen on saattanut olla yksittäinen tapahtuma tai sen laajuutta on liioiteltu."
- Vaikka Saksan hallinto salasi tappmisen yksityiskohdat, se kertoi avoimesti "hävittävänsä" tai "tuhoavansa" Europan juutalaiset.
- Kuitenkin "Saadakseen aidosti tietoa oli päätettävä ajatella eteensä osuvaa informaatiota. Sangen monet saksalaiset, kenties useimmat, torjuivat tappamisesta saamansa informaation." Näihin kuului myös natsismin vastustajia (esim. Moltke).
- ""jopa ne lukuisat saksalaiset, jotka todella tiesivät jotain, eivät luultavasti ymmärtäneet holokaustin radikaalia luonnetta - yritystä murhata Euroopan kaikki juutalaiset." Poikkeuksena Victor Klemperer.
- "Vaikka huhut myrkkykaasulla murhaamisesta olivat hyvin yleisiä, sangen harvat näyttävät muodostaneen kuvan kuolemanleireistä", mikä ei ole yllättävää, koska nykyisinkin "Auschwitzin ja Treblinkan kaltaiset paikat venyttävät mielikuvituksen rajat äärimmilleen."

Niille, jotka oliuvat 1945 vähintään 15-vuotiaita, tehtiin gallup-kyselyjä 1961, 1988, 1991, 1995, 1996. Kolmessa ensimmäisessä kysymys muotoiltiin: "Milloin kuulit ensimmäisen kerran tuhoamisesta? En tarkoita yksityiskohtia vaan enemmänkin yleisesti - että sitä paraikaa tehtiin?" Ppuhelinlyselyssä 1995 esitettiin yleisempi kysymys: "Milloin kuulit natsien rikoksista?" ja 1996: "Kuulitko sinä itse jotain, kuulitko sinä, siihen aikaan, jotain joiltakulta muilta siitä vai kuulitko siitä vasta sodan jälkeen?"

Kaikki kyselyt antoivat samanlaisen tuloksen: noin kolmannes sanoin kuulleensa juutalaisten tuhoamisesta (1995 "natsien rikoksista") ennen toisen maailmansodan päättymistä. M. olettaa että todellisuudessa kyseessä oli suurempi osuus, koska osa vastaajista saattoi unohtaa ja osa valehdella tietoisesti.