jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

Riksa kirjoitti:Mikähän on Baltimoren ongelmalähiön mustan nuoren ja teksasilaisen republikaanin yhdistävä asia? En osaa sanoa.
Varmuudella molemmat pitävät itsensä amerikkalaisena ja mitä todennäköisimmin puhuvat joka päivä englantia. Teksasissa on vuoden 2010 väestölaskennan perusteella reilusti yli 10 prosenttia väestöstä mustia ja hispano-taustaisia taas lähes 40 %. Heistä monet kannattavat republikaaneja.
Emma-Liisa kirjoitti:Kyllähän Gibbon nimenomaan piti syynä kristinuskon ja barbarian triumfia. Tämä liittyi tietenkin toisaalta valistusaikaan, jolloin uskontoa arvosteltiin, toisaalta varoitukseen brittiläiselle imperiumille.
Jostakin syystä kristinuskon arvostelu ei sovi monikulttuurisuuden kriitikoille.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

jsn kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Kyllähän Gibbon nimenomaan piti syynä kristinuskon ja barbarian triumfia. Tämä liittyi tietenkin toisaalta valistusaikaan, jolloin uskontoa arvosteltiin, toisaalta varoitukseen brittiläiselle imperiumille.
Jostakin syystä kristinuskon arvostelu ei sovi monikulttuurisuuden kriitikoille.

Mikähän Rooman imperiumissa lieneekään ollut kristinuskoisten orjien osuus eri provinsseissa ja olivatko "monikulttuuriset" uusroomalaiset ylipäätään laajasti omaksuneet "roomalaisuudelle vieraan" kristinuskon? Moraalinen rappio lienee ollut erilaistakin Aasian, Hispanian tai Gallian provinsseissa ja missä määrin imperiumia hajoittavat tekijät lienevät tiivistyneet emämaa-Italian provinssissa ja imperiumin pääkaupungissa?
Provinsseja taisi lopulta olla satakunta ja monessakaan provinssissa monietnisyys tuskin on ollut yhdistävä tekijä.
Mutta
monikulttuurisuus käsitteenä syntyi ilmeisesti vasta 1960-luvun Kanadassa?
Virallista kaksikielisyyttä vastaan 1963-1970 toiminut Quebecin vapautusarmeijakin
lienee ehkä viljellyt monikulttuurisuus-käsitettä. Pommeja räjäyteltiin ja poliitikkojakin murhattiin. Charles de Gaulle ei 1967 Kanadassa vierailunsa keskeyttäneessä puheessaan liene maininnut monikulttuurisuutta sanoen vain:
"Vive Montreal, vive le Quebec libre"!
Kansanäänestyksen tuloksena Kanada muuttui perustuslain muutoksella monikulttuuriseksi unioniksi. Mutta nuo kulttuurit lienevät olleet lähinnä englantilainen ja ranskalainen ja molemmissa amerikkalaistakin kulttuurivaikutusta?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

Veikko I Palvo kirjoitti: Moraalinen rappio lienee ollut erilaistakin Aasian, Hispanian tai Gallian provinsseissa
Mitähän tarkoitat moraalisella rappiolla?

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

Emma-Liisa kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti: Moraalinen rappio lienee ollut erilaistakin Aasian, Hispanian tai Gallian provinsseissa
Mitähän tarkoitat moraalisella rappiolla?
Rooman armeija on ilmeisesti ollut rappiolla valloitusten loputtua ja hyökkäyksistä on ollut siirryttävä puolustukseen ja kansainvaelluksen monietniset hyökkääjät ovat määränneet ajan ja paikan. Rooman legioonien sotilaatkin olivat alipalkattuja ja köyhien uusroomalaistenkin sotilaiden suhteellinen lukumääräkin on noussut. Roomalaisten virkamiestenkään uraputki ei enää pitkiin aikoihin ollut alkanut legioonien sodissa.
Mutta mikä oli ollut ensin?
Ehkäpä keskushallinto rappeutui samaan aikaan armeijan kanssa tai ainakaan se ei liene kyennyt juuri muuhun kuin tehostamaan lisättyjen verojen kantoa?
Kansalle oli tarjottava "leipää ja sirkushuveja", mutta köyhien ja tyytymättömien osuus lienee lisääntynyt Italian provinssissakin. Rooman laaja imperiumi jähmettyi paikoilleen, mutta sen suhteellinen rikkaus houkutteli kuitenkin ´monikulttuurisia´ hyökkääjiä.
Mutta kahteen osaan jakautuneen imperiumin osista kasvoi uusia mahtitekijöitä sotilaallisesti ja kulttuurillisesti, melkoisilta osin kadonneen imperiumin oppien pohjaltakin? Mikähän oli alueellisen pienentymisen lisäksi muuttunut?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

Veikko I Palvo kirjoitti:Mikähän Rooman imperiumissa lieneekään ollut kristinuskoisten orjien osuus eri provinsseissa ja olivatko "monikulttuuriset" uusroomalaiset ylipäätään laajasti omaksuneet "roomalaisuudelle vieraan" kristinuskon?
Käsittääkseni kristinusko levisi ensin juuri orjien ja muiden sosiaalisesti alisteisten ryhmien (kuten maahanmuuttajat) parissa.Juuri Rooman yhtenäinen hallinto- ja talousalue hyvine liikenneyhteyksineen edisti sen leviämistä aivan kuten väestön liikkuvuuttakin. Yläluokka tuli viimeisenä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

jsn kirjoitti: "roomalaisuudelle vieraan" kristinuskon
Mahtoiko Roomassa olla edes sellaista käsitettä kuin "roomalaisuudelle vieras"? Ainakin he omaksuivat kovasti muiden maiden tapoja ja myös uskontoja. Kristinusko ei suinkaan ollut ainoa, sillä oli vahvoja kilpailijoita.

Lisäys: Veikko Litzen on teoksessaan Tie Nikeaan selostanut, miten kristinusko "roomalaistui". Yksi ydinasia oli, että käsittellä "jumala" oli useita merkityksiä, minkä takia Jeesus saattoi olla jumala samalla tavoin keisarikin oli ollut.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 14.05.15 19:00. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

jsn kirjoitti: Juuri Rooman yhtenäinen hallinto- ja talousalue hyvine liikenneyhteyksineen edisti sen leviämistä aivan kuten väestön liikkuvuuttakin.
Muistelen, että McNeillit olisivat Verkottuneessa ihmiskunnassa kutsuneet kristinuskoa "matkalaukku-uskonnoksi", jonka saattoi ottaa mukanaan minne sitten menikin ja löytää sieltä uskovaisten ryhmän. Monet muut uskonnot olivat paikallisia uskontoja.

Alkuaan kristinusko tai "Jeesus-usko" oli vain yksi juutalaisuuden lahko, mutta luopumalla tiukoista vaatimuksista kuten ympärileikkauksesta ja VT:n lukemattomista käskyistä siihen oli helpompi kääntyä kuin juutalaisuuteen, joka säilyi heimouskontona.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 14.05.15 20:24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

Emma-Liisa kirjoitti:
jsn kirjoitti: "roomalaisuudelle vieraan" kristinuskon
Mahtoiko Roomassa olla edes sellaista käsitettä kuin "roomalaisuudelle vieras"? Ainakin he omaksuivat kovasti muiden maiden tapoja ja myös uskontoja. Kristinusko ei suinkaan ollut ainoa, sillä oli vahvoja kilpailijoita.
Kirjoitin "roomalaisuudelle vieraasta" kristinuskosta olettaen sen mm. ensimmäisen juutalaiskapinan http://en.wikipedia.org/wiki/First_Jewish-Roman-War ja keisari Neron aikana alkaneena vuosina 66 - 67 olleen Rooman imperiumin vastainen kapina.
Lieneekö keisari Nerokaan aikanaan eritellyt kristinuskon suuntauksia?
Muiden kansojen ja imperiumiin kuuluvien kansojen ja heimojen tapoihin roomalaisten kirjoitetaan suhtautuneen suvaitsevaisesti, kunhan ne eivät uhanneet Rooman valtaa.
Nykykäsitteenä monikulttuurisuuteen lienee ollut pakkokin suhtautua suopeasti ja ei ainakaan kapinoihin yllyttävästi?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Tuhoutuiko Rooma moraaliseen rappioon?

Huom. Emma-Liisa, en sanonut kristinuskon olleen "roomalaisille vieraan", vaan se oli Veikko Palvo.
Veikko I Palvo kirjoitti:Muiden kansojen ja imperiumiin kuuluvien kansojen ja heimojen tapoihin roomalaisten kirjoitetaan suhtautuneen suvaitsevaisesti, kunhan ne eivät uhanneet Rooman valtaa.
Monoteismi eli keisarille uhraamisesta kieltäytyminen oli kai kristittyjen vainojen muodollisena syynä. Juutalaisille poikkeus tästä myönnettiin, mutta kristityille ei, koska heidän uskontonsa ei ollut heimouskonto, vaan aktiivisesti leviävä ja sellaisena potentiaalisesti vaarallinen.

Roomalaistuminen oli yleistä laajoissa osissa valtakuntaa, mutta provinssit ja Rooma kuitenkin olivat aina eriarvoisessa asemassa, kunnes vasta Caracalla antoi vuonna 212 kaikille Rooman valtakunnan asukkaille Rooman kansalaisuuden. Mistään assimiloimisesta ei oikeastaan voi puhua, mutta roomalaisessa kulttuurissa oli kiistatonta vetovoimaa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”