Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Kreikan velkojat 1850-luvulla: Rahat tai henki!


Kuva: Honoré Daumier: “La Note ou la Vie” Le Charivari, 15.2. 1850, lithograph.

Tässä Honoré Daumierin (1808-1879) karikatyyrissä kreikkalaisilta peritään velkoja, jotka olivat peräisin Kreikan itsenäistymissotien ajoilta. Velat kasvoivat entisestään vielä Kreikan-Turkin sodan vuoksi 1890-luvulla. Daumierin piirros ilmestyi Charivari-lehdessä 1850.

Piirros on julkaisut myös Richard Cloggin teoksesa A Concise History of Greece Clogg kertoo Kreikan veloista näin:
The insurgent Greeks had contracted loans, on disadvantageous terms, in the City of London during the war of independence and in 1832, the three Protecting Powers, Britain, France and Russia, guaranteed a loan of 60 millions francs, much of the proceeds of which were expended on the army, on King Otto’s Bavarian bureaucracy and on the service of the loan. In the 1880s, further loans totalling 630 million drachmas, were contracted, the service of which came to consume a third of the revenue of the state. When, in 1893, there was a collapse in world demand for her principal export, currants, Greece was forced greatly to reduce interest payments and was effectively bankrupt. Her economic condition was further weakened by defeat in the Greek-Turkish war of 1897, which resulted in the payment of a war indemnity of 4,000,000 Turkish pounds. The servicing of the loan raised to pay this indemnity and of Greece’s existing loans was placed in the hands of an International Financial Commission. This was based in Athens and consisted of representatives of the six ‘mediating’ powers, Britain, Russia, Austria-Hungary, Germany, France and Italy. The repayment of these loans was to be assured by the assignment of receipts from government monopolies, tobacco duties, stamp taxes and the customs duties levied in the port of Piraeus. The arrangement, virtually without precedent, amounted to a serious breach of Greece’s financial sovereignty. (Cambridge University Press, 2013, p. 64-65).

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Mark Twain Kreikasta 1867


Mark Twainin matkakuvaus Kreikasta vuodelta 1867:
Kreikka on kalsa ja kolkko joutomaa, eikä siellä ilmeisesti harjoiteta juurikaan maanviljelystä tai kaupallista tuotantoa. Jää mysteeriksi mikä oikein tarjoaa toimeentulon sen köyhyyden vaivaamalle kansalle tai hallitukselle.
...
Ne miehekkäät sankarit, jotka tekivät Maratonin urotyön kaltaisia ihmeitä, ovat enää vain mitäänsanomattomien orjien rupusakki. Klassinen Illyssus on kokonaan kuivunut, samoin kaikki kreikkalaisten vaurauden ja maineen lähteet. Koko kansaan kuuluu enää vain 800 000 asukasta joskin köyhyyttä, kurjuutta ynnä valheellisuutta on heidänkin parissaan helposti riittämiin ainakin neljällekymmenelle miljoonalle asukkaalle. Kuningas Oton valtakaudella valtion tulot viisi miljoonaa dollaria. Se kerättiin pitkälti verottamalla yksi kymmenys maatalouden tuotoista (tämän osuus maanviljelijän oli itse tuotava kuninkaalliseen viljavarastoon muulikyydillä, paitsi jos hän asui yli 30 kilometrin päässä). Lisäksi kaupantekoa verotettiin jonkin verran. Tuolla rahasummalla maan pikkutyranni yritti sitten ylläpitää kymmenentuhannen miehen armeijaa, maksaa palkkiot kuninkaallisille ratsujoukoille, sänkykamarin suursulhasille, vääristellyn veronkannon korkeille oikeusministereille ja kaikille muille hullunkurisille hyypiöille, joita nämä nukkekuningaskunnat pitävät omaksi huvikseen palkkalistoillaan jäljitelläkseen suuria monarkioita. Sen lisäksi kuningas ryhtyi rakennuttamaan valkeaa marmoripalatsia, joka jo itsessään olisi maksanut viitisen miljoonaa. Lopputulos: viidestä ei riitä kymmeneen eikä varsinkaan jää mitään yli, ja Otto joutui jälleen vaikeuksiin.

Sen jälkeen Kreikan kuningashuoneen heikohkosti varteenotettava nokkelista huijareista koostuva ryysyläisväki, joka oli vailla työtä kahdeksan kuukautta vuodesta, koska karujen kukkuloiden ja rikkaruohoa kasvavan joutomaan lisäksi maassa ei ollut juuri mitään lainattavaa ja sitäkin vähemmän takavarikoitavaa, vietti pitkän aikaa mieron tiellä. Kuninkaan pallia tarjottiin eräälle kuningatar Victorian pojista, ja sen jälkeen eri kuninkaallisten nuoremmille pojille, joilla ei ollut omaa valtaistuinta ja jotka siksi olivat joutuneet syrjään kuninkaallisista toimista, mutta he kaikki kieltäytyivät kohteliaasti kyseisestä katalasta kunniasta, koska arvostivat Kreikan muinaista mahtavuutta niin paljon, etteivät halunneet pilkata sen kurjia ryysyjä ja rikkoja nousemalla nykyisten nöyryytysten ajan katinkultaiselle valtaistuimelle.

Mark Twain: Vanhaa Välimerta ristiin rastiin, (Europe and Elsewhere, 1923. Savukeidas 2010. Teoksessa Mark Twain kertoo purjelaivalla 1860-luvun lopulla tekemästään kiertomatkasta Azorien, Gibraltarin, Marokon, Ranskan, Italian ja Kreikan kautta Istanbuliin.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Kreikan velkojat 1850-luvulla: Rahat tai henki!

Mark Twain (kirjailijanimi) oli tarkkanäköinen elämäntarkkailija, mistä seurasi kyynillistymiskehitys elämän mittaan. Siitä antaa kuvaa oheinen lainauskin. Se kertoo myös terävästä ja nokkelasta sanankäyttäjästä.
Kaikkea tätä on myös hänen ns. poikakirjoissaan, varsinkin Huckleberry Finnin seikkailuissa vuodelta 1884, joka ei tosiaan ole pelkästään eikä varsinaisesti lasten seikkailukirja. Vähemmän on vielä tummia sävyjä varhaisemmassa Tom Sawyerin seikkailut -teoksessa (1876). Kumpikin teos kertoo Yhdysvaltain Mississippi-Missouri-seudun elämästä 1800-luvun puolimaissa.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Mark Twain Kreikasta 1867

Tapio Onnela kirjoitti: Kuningas Oton valtakaudella valtion tulot viisi miljoonaa dollaria. Se kerättiin pitkälti verottamalla yksi kymmenys maatalouden tuotoista (tämän osuus maanviljelijän oli itse tuotava kuninkaalliseen viljavarastoon muulikyydillä, paitsi jos hän asui yli 30 kilometrin päässä). Lisäksi kaupantekoa verotettiin jonkin verran. Tuolla rahasummalla maan pikkutyranni yritti sitten ylläpitää kymmenentuhannen miehen armeijaa, maksaa palkkiot kuninkaallisille ratsujoukoille, sänkykamarin suursulhasille, vääristellyn veronkannon korkeille oikeusministereille ja kaikille muille hullunkurisille hyypiöille, joita nämä nukkekuningaskunnat pitävät omaksi huvikseen palkkalistoillaan jäljitelläkseen suuria monarkioita. Sen lisäksi kuningas ryhtyi rakennuttamaan valkeaa marmoripalatsia, joka jo itsessään olisi maksanut viitisen miljoonaa. Lopputulos: viidestä ei riitä kymmeneen eikä varsinkaan jää mitään yli, ja Otto joutui jälleen vaikeuksiin.
Mitenkähän Mark Twain olisikikaan kirjoittanut nykypäivän Kreikasta, Kreikan velkahistoria näyttää alkaneen jo ennen Kreikan itsenäistymistä, http://greece.greekreporter.com/2014/01 ... borrowing/ rahaa lainattiin Britannialta.
Ja 1827 Kreikka pyysi turhaan lisälainaa Euroopasta maksaakseen entistä lainaa pois ja ajautui samana vuonna konkurssiin.
Baijerista haettiin kuninkaaksi Otto https://en.wikipedia.org/wiki/Otto_of_Greece lainaamaan lisää rahaa. Otto otti käyttöön uuden valuutankin 169 vuodeksi, drakman.
Konkurssi oli jälleen julistettava ja Otto kuoli maanpaossa.
Mutta julkisen velan kasvu jatkui ja 30.10.1893 pääministeri Charilaos Trikoupisin oli julistettava Kreikka kolmannen kerran konkurssiin.
Eleftherios Venizelos
sai lisää lainaa entisten velkojen maksamiseksi, mutta Turkin valloitusyritys kuluttikin ja tuotti 1,5 miljoonan pakolaisrasituksenkin. Ernest Hemingwaykin kirjoitti Smyrnan quaylla ensimmäisen sotareportaasinsa, kreikkalaiset sotilaatkin olivat tuolloin 1922 jo pakomatkalla.
Lainaa lienee länsivalloilta saatu lisää, mutta 1929 Kreikka meni konkurssiin neljännen kerran.
WW2-aikana talous tietysti kuihtui, eikä tilannetta helpottanut alkanut sisällissotakaan.
Marshall-avulla Kreikan sanotaan onnistuneen järjestelemään jopa 90 %:a sodan edellisistä lainoistaan ja "Kreikan talousihme" 1950- ja 1960-luvuilla nosti elintasoa Kreikan samaan aikaan muuttuessa maatalousmaasta teollisuusmaaksi.
Hallitukset vauhdittivat Kreikan hyvinvointivaltion kasvua velkarahalla ja 2001 Kreikka liittyi €uroon.
Ja jatko näyttäisi olevan kuin Kreikan historiasta, Lainatkaa meille rahaa pitkällä maksuajalla ja nollakorolla niin me sitten makselemme pois vanhoja velkojammekin?


The Wall Street Journal http://graphics.wsj.com/greece-debt-timeline/ Kreikan veloista.

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kreikan velkojat 1850-luvulla: Rahat tai henki!

1970-luvulla Kreikkaa lainoitti Yhdysvallat. Taloussanomat kirjoitti aiheesta 8.7.2015:
Yhdysvallat teki Wikileaksin julkaisemien sähkeiden mukaan jo sotilasjuntan aikakaudella merkittäviä sijoituksia Kreikkaan, mutta vuosina 74–76 sen ja IMF:n asema Kreikan tukijoina vahvistui selvästi.

Raha helpotti tulehtuneita Nato-suhteita

Vuonna 1974 IMF myönsi Kreikalle 130 miljoonan dollarin lainan, ja seuraavan vuoden toukokuulle päivätyssä sähkeessä Yhdysvaltain Kreikan-suurlähettiläs Jack Kubisch painottaa, että USA:n on jatkettava tukemista tarjoamalla Kreikalle suuri talousapupaketti.

Kubischin mukaan sen tulisi sisältää avustuksia sotilasmenoihin, lainoja yhdysvaltalaisen sotakaluston hankkimiseen, edellisten sotakalustolainojen uudelleenjärjestelyä, muita erilaisia lainoja ja avustuksia sekä "Yhdysvaltain vahva ja näkyvä tuki sille, että IMF ja Maailmanpankki antavat Kreikalle tarvittaessa apua".
Teemu Muhonen: USA pelasti Kreikan kerran – pystyykö se siihen toistamiseen? (Taloussanomat 8.7.2015)

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Kreikan velkojat 1850-luvulla: Rahat tai henki!

Tapio Onnela kirjoitti:
Vuonna 1974 IMF myönsi Kreikalle 130 miljoonan dollarin lainan, ja seuraavan vuoden toukokuulle päivätyssä sähkeessä Yhdysvaltain Kreikan-suurlähettiläs Jack Kubisch painottaa, että USA:n on jatkettava tukemista tarjoamalla Kreikalle suuri talousapupaketti.

Teemu Muhonen: USA pelasti Kreikan kerran – pystyykö se siihen toistamiseen? (Taloussanomat 8.7.2015)
[/quote]

IMF ei antane ainakaan enää lisäapua Kreikalle, eikä ole keskeisessä roolissa viimeisimmässä EUn esityksessä Kreikka-kriisin hoidossa.
Kreikan sanotaan saaneen €urokriisissään jo enemmän apurahaa, kuin koko Eurooppa Marshall-apua WW2 jälkeen.
The Guardianin http://www.theguardian.com/business/201 ... ebt-relief laskelman mukaan USA antoi neljän vuoden aikana Marshall-apua 13 miljardia $:a. ( nykyrahassa 150 miljardia )
Artikkelissa
sanotaan Englannin ulkoministeri Bevinin innostuksen heränneen hänen saatuaan tiedon G.Marshallin puheesta 5.6.1947, Britanniahan saikin Marshall-avusta eniten, neljäsosan.
J.K.Paasikivikin innostui ottamaan Marshall-avun vastaan, mutta Neuvostoliitto kielsi.
Suomen oli selviydyttävä "orjantyöstään", joksi J.K.P. sotakorvauksia kutsui, yksin.
Miten
"sotakorvausdollareita" sitten nykyrahaksi lasketaankin, seitsemän vuotta niiden maksamiseen ainakin aikaa kului, ja miten sodanjälkeisiä Marshall-dollareita?
€uroalueeseen
kuulumattomassa Englannissa noita Marshall-vertailuja ja Kreikan €urokriisinhoitoehdotuksia on ainakin mukava tehdä ulkopuolisena havainnoitsijana?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”