Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Valkoinen terrori 1918

historioija kirjoitti: On "aivopestävä" ihmiset pysymään vapaaehtoisesti sen rajoissa, mitä pidetään oikeana.
Huh! Sellainen "hyvyys " ei ole minkään arvoista, jos ei ole psykologisesti vapautta valita pahaa. Tämähän on ollut länsimaiden perintö juutalaisuudesta.

Passiivi "pidetään" antaa määräysvallan ties mille diktatuurille ihmisen omantunnon sijasta.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Valkoinen terrori 1918

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: On "aivopestävä" ihmiset pysymään vapaaehtoisesti sen rajoissa, mitä pidetään oikeana.
Huh! Sellainen "hyvyys " ei ole minkään arvoista, jos ei ole psykologisesti vapautta valita pahaa. Tämähän on ollut länsimaiden perintö juutalaisuudesta.
Tuota en nyt ymmärrä, sillä puhun yhteisön arvoista ja laeista, en hyvyydestä. Eihän sääntöjen noudattamisen tarvitsekaan olla arvokasta, vain välttämätöntä.

Enkä ymmärtänyt mainintaasi suhteellisuusteoriasta.

Tässähän on nähdäkseni kysymys aivoista, eli että ne ymmärtääkseni toimivat omia aikojaan. Ihmisen tahto on siis todennäköisesti perimmältään vain näennäistä, riippuen kokonaan aivoissa olevista ja sinne tulevista aineksista. Tämä taas on itseään aiheuttava liike eli sekin yksilön tahdosta riippumaton. Näihin "aineksiin" voidaan vaikuttaa ja samalla automaattisesti ihmisen toimintaan. Mahdollisesti aito satunnaisuuskin on mukana kuvioissa.

Aivotutkimus voinee aikanaan osoittaa ja lopullisesti todentaa asianlaidan - jos rohkenee. Olisihan se epäilemättä oleva melkoinen mullistus ja "arvonalennus" ihmiskuvassamme (joka nykyisin perustuu uskonnolliseen perinteisiin, kuten "Jumalan kuvaan") ja koko ihmiskunnassa. Mutta näitä perustavia muutoksia on tapahtunut ennenkin, kuten historiakirjoista luemme.

Asia olisi tieteen tosiaan selvitettävä, jos järkeilyn kautta päädytään sen oikeellisuuden mahdollisuuteen. Onhan ajatus siitä, että osa ihmisistä (läheisineenkin) joutuu kärsimään koviakin koettelemuksia ja ihmisarvon menetystä rangaistuksena siitä, että heidän elämänsä edellytykset sattuvat tietyiltä osin olemaan huonot, oikeudenmukaisuutta ajavassa yhteiskunnassa sietämätön. - Mutta samalla on järjestettävä sopivin menetelmin yhteiskunnan ja sen jäsenten turvallisuus uudessa radikaalissa tilanteessa.

En siis vielä väitä mitään varmaksi, mutta tällainen on mielestäni hyvinkin mahdollista, jopa luultavaa. Ennustankin, että tämänkaltaiseenkin tilanteeseen joskus tieteen ja ajattelun edelleen kehittyessä joudutaan, mutta aikataulusta en osaa sanoa mitään.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Valkoinen terrori 1918

historioija kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: On "aivopestävä" ihmiset pysymään vapaaehtoisesti sen rajoissa, mitä pidetään oikeana.
Huh! Sellainen "hyvyys " ei ole minkään arvoista, jos ei ole psykologisesti vapautta valita pahaa. Tämähän on ollut länsimaiden perintö juutalaisuudesta.
Tuota en nyt ymmärrä, sillä puhun yhteisön arvoista ja laeista, en hyvyydestä. Eihän sääntöjen noudattamisen tarvitsekaan olla arvokasta, vain välttämätöntä.
"Sääntöjen noudattaminen" voi tarkoittaa myös rotuerottelua tai ilmiantamista jne. Silloin nimenomaan niiden rikkominen on välttämätöntä.

Myös "normaalissa" yhteiskunnassa yhteisesti hyväksytyt säännöt ovat vasta alin taso. Jos ihmiset katsovat että voi tehdä väärin kunhan ei vain riko lakia, niin surkeaa on.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Valkoinen terrori 1918

historioija kirjoitti: Onhan ajatus siitä, että osa ihmisistä (läheisineenkin) joutuu kärsimään koviakin koettelemuksia ja ihmisarvon menetystä rangaistuksena siitä, että heidän elämänsä edellytykset sattuvat tietyiltä osin olemaan huonot, oikeudenmukaisuutta ajavassa yhteiskunnassa sietämätön.
Itse asiassa suurin ihmisarvon alennus on nimenomaan se, jos ihmisiä e.i pidetä vastuullisina teoistaan. Tätähän on käsitelty taiteessa, esim. 70-luvun elokuvassa Kellopeli appelsiinissa. Ja Bruno Bettelheim totesi istuessaan natsien keskitysleirissä, että nimenomaan ne keskiluokan ihmiset, jotka eivät tienneet miksi olivat sinne joutuneet ja joilla ei ollut lujaa vakaumusta, taantuivat moraalisesti ja katsoivat että heillä oli oikeus tehdä mitä vain.

Kyllä nykyisinkin otetaan jo huomioon (paitsi perinteiset "ilman täyttä ymmärrystä") esim. sellainen biologinen seikka, että väkivaltaisuus saattaa johtua kromosomihäiriöstä ja on siten korjattavissa (Hannu Lauerma on puhunut tästä).

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Valkoinen terrori 1918

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Onhan ajatus siitä, että osa ihmisistä (läheisineenkin) joutuu kärsimään koviakin koettelemuksia ja ihmisarvon menetystä rangaistuksena siitä, että heidän elämänsä edellytykset sattuvat tietyiltä osin olemaan huonot, oikeudenmukaisuutta ajavassa yhteiskunnassa sietämätön.
Itse asiassa suurin ihmisarvon alennus on nimenomaan se, jos ihmisiä e.i pidetä vastuullisina teoistaan. Tätähän on käsitelty taiteessa, esim. 70-luvun elokuvassa Kellopeli appelsiinissa. Ja Bruno Bettelheim totesi istuessaan natsien keskitysleirissä, että nimenomaan ne keskiluokan ihmiset, jotka eivät tienneet miksi olivat sinne joutuneet ja joilla ei ollut lujaa vakaumusta, taantuivat moraalisesti ja katsoivat että heillä oli oikeus tehdä mitä vain.

Kyllä nykyisinkin otetaan jo huomioon (paitsi perinteiset "ilman täyttä ymmärrystä") esim. sellainen biologinen seikka, että väkivaltaisuus saattaa johtua kromosomihäiriöstä ja on siten korjattavissa (Hannu Lauerma on puhunut tästä).
Kysymyshän on tässä siitä, voiko ihmisiä pitää ansiollisina ja vastuullisina, ja jos, missä määrin. Oli miten oli, siihen on sopeuduttava ja suuntauduttava, myös keskitysleiriläisten ja tuomarien jätettävä vanhat opit ja luulot historiankirjoihin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Valkoinen terrori 1918

historioija kirjoitti: Kysymyshän on tässä siitä, voiko ihmisiä pitää ansiollisina ja vastuullisina, ja jos, missä määrin.

No tätähän on pohdittu siitä asti, kun lakeja on ylipäänsä ollut. Poikkeuksia on, mutta periaatteesta luopuminen romahduttaisi yhteiskunnan pohjan.
myös keskitysleiriläisten ja tuomarien jätettävä vanhat opit ja luulot historiankirjoihin.
Joten murhaajat voidaan julistaa "viattomiksi", kuten edellä esitit?

Paljon mielekkäämpää on pohtia, mitkä tekijät johtivat pahuuteen ja mitkä tekijät taas saivat vastustamaan pahaa, ja ottaa kokemuksista oppia.

Suosittelen Gloverin kirjaa Ihmisyys.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Valkoinen terrori 1918

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Kysymyshän on tässä siitä, voiko ihmisiä pitää ansiollisina ja vastuullisina, ja jos, missä määrin.

No tätähän on pohdittu siitä asti, kun lakeja on ylipäänsä ollut. Poikkeuksia on, mutta periaatteesta luopuminen romahduttaisi yhteiskunnan pohjan.
myös keskitysleiriläisten ja tuomarien jätettävä vanhat opit ja luulot historiankirjoihin.
Joten murhaajat voidaan julistaa "viattomiksi", kuten edellä esitit?

Paljon mielekkäämpää on pohtia, mitkä tekijät johtivat pahuuteen ja mitkä tekijät taas saivat vastustamaan pahaa, ja ottaa kokemuksista oppia.

Suosittelen Gloverin kirjaa Ihmisyys.
Keskustelemme näköjään eri asioista. Vuoropuhelullakin voi olla paikkansa, mutta ei tässä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Valkoinen terrori 1918

Dan McMillanin kirja Polttouhrit herätti Suomeen sovellettuna seuraavia ajatuksia:

- Tietojen torjuminen: Hbl:n toimitus torjui Linderin kirjoituksen suoraa päätä, jolloin mahdollisuus asialliseen keskusteluu meni jo silloin (motiivina saattoi tietenkin olla, että "yleinen mielipide" tunnettiin ja reaktion pelättiin suuntautuvan myös lehteä kohtaan). Myöskään ei toteutettu toimituksen velvollisuutta mennä paikan päälle ottamaan asioista selvää vaan torjuttiin epämiellyttävät tiedot. Epävarmaa on vain, tiedettiinkö asiasta ja valehdeltiin yleisölle pokkana (esim. joidenkin tekijöiden suojelemiseksi) vai uskottiinko sokeasti viranomaisia.

- Demokratian myöhäisyys: usein korostetaan yleistä äänioikeutta, mutta sehän ei suinkaan merkinnyt demokratiaa, koska hallitus (senaatti) ei ollut vastuussa eduskunnalle ja keisarin asema säilyi ennallaa. Kunnallisella tasolla, jossa yhteistyön opettelulla olisi ehkä ollut suurin merkitys, yleinen äänioikeus säädettiin vasta 1917. Kun vielä vuoden 1917 tapahtumat, ei ollut ihme, että legimiteetti ei kestänyt.

- AKS halusi tuoda "luokkataistelun" tilalle "kansakokonaisuuden": antisemitismin tilalla oli Suomessa ryssänviha.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Valkoinen terrori 1918

Emma-Liisa kirjoitti:Tietojen torjuminen: Hbl:n toimitus torjui Linderin kirjoituksen suoraa päätä
Juu, eikä tuo torjunta sitten heti kohta herennytkään, jos sellaisesta herkeämisestä sitten vieläkään oikein voidaan puhua. SKS:n historiasta kaksi sekä kiinnostavuudeltaan (ottaen huomioon että kyseessä on instituutiohistoria) että tyylillisesti mielestäni poikkeuksellisen korkeatasoista päätösosaa kirjoittanut Kai Häggman kertoo tuoreimmassa niteessa (Pieni kansa, pitkä muisti. SKS 2015) kuvaavan esimerkin, jolle hän on omistanut kokonaisen luvun "Eino Jutikkala järkyttyy...". Referoin:

Nuoret folkkloristit Matti Sarmela, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento esittelivät Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 SKS:n johtokunnalle organisoimansa vuosien 1917 - 1918 tapahtumia koskevan muistitietokeräyksen tuloksia. Keräys oli tuottanut noin 15 000 sivua muistiinpanoja 480 kansalaiselta,ja myöhemmin tuli vielä tuhansia sivuja lisää. Häggmanin mukaan Laaksonen, Sarmela ja Vento olivat innoissaan ja varmoja siitä, että aineistolla olisi käyttöä paitsi perinteentutkijoille myös historioitsijoille, sosiologeille ja kirjallisuudentutkijoille. Tarkoitus oli, että seura olisi julkaissut materiaalin perusteella vuosien 1917 - 1918 tapahtumia käsittelevän antologian, ehkäpä peräti kirjasarjan. Toisin kävi. SKS:n johtokuntaan oli kuulunut vuodesta 1946 lähtien Helsingin yliopiston Suomen historian professori Eino Jutikkala, joka ei seuran asioihin yleensä osallistunut kovin aktiivisesti.
Tällä kertaa Jutikkala kuitenkin ponkaisi pystyyn ja ihmetteli miksei hän tiennyt moisen keräyksen käynnistämisestä mitään. Jutikkalan kiukkuisen arvion mukaan "tällaisella keruulla ei ole mitään merkitystä historiantutkimukselle". - - Professori Jutikkala suuttui keruusta niin paljon, ettei vuosiin ollut tuntevinaan Urpo Ventoa, ja levitti myös historian laitoksella aktiivisesti viestiä, että vuosien 1917 - 1918 muistitietokeräyksen kaltaista materiaalia ei kannattanut opinnäytteissä tai tutkimuksissa käyttää.


Kuten arvata saattaa, johtokunta ei koskaan päättänyt antologian julkaisemisesta.

Häggman tulkitsee kuvattua seuraavasti:
Eino Jutikkalan ja seuranjohtokunnan voimakas reaktio oli Laaksosen ja Vennon mukaan pohjimmiltaan poliittinen
(Mielestäni tärkeä kirjaus; sellaistakin siis suomalaisessa historiakulttuurissa sittenkin esiintyy,vaikka toisinaan tällaiset väitteet kiistetään kategorisesti.)
Punaisen puolen muistitiedon nostamisessa tasapuolisesti valkoisen rinnalle vainuttiin tietenkin vasemmistolaisuutta. Sisällissotaan oli lähes mahdoton suhtautua neutraalisti. Kysymys ei ollut vuosien 1917 - 1918 tapahtumien muistamisesta sinällään; olihan vapaussodan julkinen muistaminen ollut itsenäisen Suomen tärkeimpiä historiaprojekteja. - - 1960-luvun perspektiivistä katsoen kaikessa tuossa muistamisessa oli kuitenkin se ongelma, että virallinen Suomi ei koskaan ollut hyväksynyt hävinneen osapuolen kokemuksia ja kertomuksia edes marginaaliin. Ne oli pyritty häivyttämään julkisuudesta kokonaan.
Häggman tiivistää SKS:n johtokunnassa tapahtuneen Jutikkala-episodin näin:
Vapaussotamyytin ytimessä oli aina ollut valkoisen puolen ylevöittäminen ja punaisten epäinhimillistäminen. 1950-luvulta alkaen tätä myyttiä oli vähitellen myös akateemisen tutkimuksen piirissä pyritty murtamaan objektiivisen tutkimuksen avulla, mutta Jutikkalan reaktioista päätellen prosessi oli vielä pahasti kesken.
Ja kesken se se tuntuu olevan yhäkin, vaikka toinenkin puolivuosisata on Häggmanin kuvaamista päivistä vierähtänyt. Viittasin jokin aika sitten Jarmo Niemisen toimittamaan teokseen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917 - 1918 (Gummerus 2015). (Epäselväksi itselleni jäi, onko myös Helsingin kaupunki osallistunut teoksen kustantamiseen.) Kyseessä on monen kirjoittajan yhteistyönä syntynyt erittäin laaja ja perusteellinen kokoomateos, jonka antamasta erinomaista kokonaisvaikutelmasta olen jo varhemmin maininnut. Ikävä kyllä tällainenkin modernin historiankirjoituksen tuote kantaa parissa artikkelissaan mukanaan mielestäni räikeää asenteellisuutta, tähän tapaan: "Helsingin suojeluskunta - - yritti vaikean yhteiskunnallisen levottomuuden aikana olla vastapaino anarkialle ja sosialistien sekä venäläisten sotilaisen mielivallalle. - Mitäpä dosentti Häggman edellä sanoikaan "ylevöittämisestä" ja "epäinhimillistämisestä". Myytti ei horju.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Valkoinen terrori 1918

nylander kirjoitti:
Jutikkalan kiukkuisen arvion mukaan "tällaisella keruulla ei ole mitään merkitystä historiantutkimukselle".
Sikäli huvittava huomautus, että folkloristiikka ei yleensäkään ota kantaa aineiston totuudenmukaisuuteen. Ja historiantutkijan täytyisi osata käyttää lähdekritiikkiä.

PS. Työväen muistitietotoimikunta julkaisi kokonaisen kirjasarjan, jonka Tammi kustansi. Matti Hakon ym. toimittama Aateet ja aseet ilmestyi 1967.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Valkoinen terrori 1918

nylander kirjoitti:--- Ikävä kyllä tällainenkin modernin historiankirjoituksen tuote kantaa parissa artikkelissaan mukanaan mielestäni räikeää asenteellisuutta, tähän tapaan: "Helsingin suojeluskunta - - yritti vaikean yhteiskunnallisen levottomuuden aikana olla vastapaino anarkialle ja sosialistien sekä venäläisten sotilaisen mielivallalle. - Mitäpä dosentti Häggman edellä sanoikaan "ylevöittämisestä" ja "epäinhimillistämisestä". Myytti ei horju.
Tosiasioiden toteaminen ei sinänsä ole asenteellisuutta. Tosihan on, että venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset aloittivat rauhattomuudet vuonna 1917. Sitä voi sanoa anarkiaksi ja mielivallaksi, varsinkin marraskuussa. Historiatieteenkään ei pidä pyrkiä tasapuolisuuteen väkisin, periaatteen nimissä, kaikkien osapuolten yhtäläiseen ylevöittäiseen tai epäinhimillistämiseen. Valkoiset varustautuivat väkivallan tasapainottajiksi, tietysti myös poliittisessa mielessä. Heille oli tärkeää säilyttää yhteiskunnan status quo ja entinen meno.

Asenteellisuutta tuossa toki on se, ettei valtakamppailua noteerata valkoisen puolen tärkeänä motiivina. Eli tässäkin tapauksessa sekä "ylevyys" että "epäinhimillisyys" esiintyvät yhdessä, toisiinsa kietoutuneina, ja ne molemmat on pystyttävä toteamaankin. Puhdasta sankaruutta ja konnuutta on harvassa, mihin tapaan olen jo aikaisemmin todennut.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Valkoinen terrori 1918

historioija kirjoitti:Tosiasioiden toteaminen ei sinänsä ole asenteellisuutta.
Eipä tietysti olekaan. Mutta en oikein ymmärrä, miten huomiosi liittyy tähän asiaan.
historioija kirjoitti:Tosihan on, että venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset aloittivat rauhattomuudet vuonna 1917. Sitä voi sanoa anarkiaksi ja mielivallaksi,
Tämä on sinun tosiasiasi. Siinä on suuri ero. Perussyynä on taas, kuten niin monesti aikaisemminkin, uskomattoman hataralta vaikuttava tietopohjasi historiassa, tässä tapauksessa vuotta 1917 koskevasta tutkimuksesta ja laajemmin Suomen poliittisesta ja sosiaalihistoriasta 1800-luvun lopulta lähtien. Ja mikä tässä yhteydessä tärkeintä: ilmeinen (ellei sitten teeskennelty?) tietämättömyytesi myös siitä, ketkä henkilöt yhäkin, anno 2015, kirjoittavat Suomessa "vapaussotahistoriaa". - Eipä siis paljon houkuttele jatkamaan "keskustelua" kanssasi.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Valkoinen terrori 1918

nylander kirjoitti:
historioija kirjoitti:Tosiasioiden toteaminen ei sinänsä ole asenteellisuutta.
Eipä tietysti olekaan. Mutta en oikein ymmärrä, miten huomiosi liittyy tähän asiaan.
historioija kirjoitti:Tosihan on, että venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset aloittivat rauhattomuudet vuonna 1917. Sitä voi sanoa anarkiaksi ja mielivallaksi,
Tämä on sinun tosiasiasi. Siinä on suuri ero. Perussyynä on taas, kuten niin monesti aikaisemminkin, uskomattoman hataralta vaikuttava tietopohjasi historiassa, tässä tapauksessa vuotta 1917 koskevasta tutkimuksesta ja laajemmin Suomen poliittisesta ja sosiaalihistoriasta 1800-luvun lopulta lähtien. Ja mikä tässä yhteydessä tärkeintä: ilmeinen (ellei sitten teeskennelty?) tietämättömyytesi myös siitä, ketkä henkilöt yhäkin, anno 2015, kirjoittavat Suomessa "vapaussotahistoriaa". - Eipä siis paljon houkuttele jatkamaan "keskustelua" kanssasi.
Ainoa varsinainen keskustelija onkin minusta täällä Emma-Liisa, jos kohta hänenkin kärsivällisyytensä näkyy olevan minun kanssani koetuksella. Muuten vain heittelen mieleenjohtumiani sekaan. Otettakoon ne vaikka pikku provoina viestityksen virkistämiseksi. Nytkin saatiin jonkinlainen kohokohta tähän jaanaukseen. Lukijat varmasti ovat siitä kiitollisia ja odottavat jatkoa samaan tyyliin. Minusta ei yksitotisuudessani sellaiseen ole, mutta sinä, Nylander, olet aina valmis elävöittämään keskustelua.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Valkoinen terrori 1918

nylander kirjoitti:
historioija kirjoitti:Tosiasioiden toteaminen ei sinänsä ole asenteellisuutta.
Eipä tietysti olekaan. Mutta en oikein ymmärrä, miten huomiosi liittyy tähän asiaan.
historioija kirjoitti:Tosihan on, että venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset aloittivat rauhattomuudet vuonna 1917. Sitä voi sanoa anarkiaksi ja mielivallaksi,
Tämä on sinun tosiasiasi.
Yrittäkääpä nyt molemmat rauhoittua. Asiahan ratkeaa helposti niin, että kun on ensin kerrottu, mitä venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset konkreettisesti tekivät, sitten kerrotaan, miten porvaristo ja suojeluskuntalaiset tulkitsivat nämä teot.

Luonnollisesti historiantutkijankin kuuluu tulkita osapuolten tekoja, mutta ei pidä mennä siitä mistä aita on matalin, eli samastua itsestään selvästi jommankumman osapuolen tulkintaan, vaan yrittää selvittää, mistä tuo tulkinta johtui.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Valkoinen terrori 1918

Emma-Liisa kirjoitti:Yrittäkääpä nyt molemmat rauhoittua.
Jotenkin vain johtui mieleen se kohta pärekattotalkooyönä, kun Leppäsen Preeti niinsanotusti meni väliin. :)
Emma-Liisa kirjoitti:Asiahan ratkeaa helposti niin, että kun on ensin kerrottu, mitä venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset konkreettisesti tekivät, sitten kerrotaan, miten porvaristo ja suojeluskuntalaiset tulkitsivat nämä teot.
Mielestäni asia ei ratkea hetikään yhtä helposti kuin vaikkapa hiekkalaatikolla kysymällä, kuka ensin kalautti ketäkin muovisella leikkilapiolla päähän.

Oivallisena johdatuksena aihepiirin ehdottaisin vaikkapa Pertti Haapalan kirjaa Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914 - 1920. Sen ohella voisi kerrata vaikkapa tyhjiin rauenneet ponnistelut demokraattisen kunnallislainsäädännön aikaansaamiseksi 1860- ja 1870-luvun harvain- ja rahavaltaisten kunnallisasetusten (myöhempine lisineen) tilalle.
historioija kirjoitti:Muuten vain heittelen mieleenjohtumiani sekaan. Otettakoon ne vaikka pikku provoina viestityksen virkistämiseksi.
Pikku provoina? Siis vähän niin kuin trollauksena, niin kuin nykyään sanotaan? Muistelisin, että toimituksen laatimat säännötkään eivät varsinaisesti ainakaan kannusta sellaiseen. Mutta ehkäpä tähänkin historioija keksii kelvokkaan meriselityksen - kuten melkein aina.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”