Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Kurjensaari taisi kertoa, että Hitleristä saatettiin esittää kutsuilla kriittisiä mielipiteitä, kunnes sitten joku muistutti Saksan olen muuri kommunismia vastaan, minkä jälkeen seurasi hiljaisuus. Ei siis niinkään ihailtu Hitleriä kuin pelättiin NL:oa.
Onhan se pelkokin varmasti ollut reaalisena tekijänä mukana. Toisaalta pelko-argumentilla tuntuu voitavan selittää pois melkeinpä mitä tahansa. Niitä lukiessa saattaa toisinaan mielessä alkaa soida edesmenneen Tarja-Tuulikki Tarsalan rallatus kaukaisilta ajoilta: Isä meni pimmeessä äitin viereen kun pelkäs niin kauheasti...
Tuo nyt oli varsin asiaton rinnastus.

Venäjän vallankumous, marraskuun suurlakko ja sisällissota oli traumatisoinut myös valkoisia. Esim. Erkko oli ollut Pietarissa vallankumouksen aikana, Mannerheim kokenut upseerien murhat ja Ryti vaimonsa kanssa joutunut pelkäämään henkensä etensä, kun Kordelin murhattiin. Ei olisi inhimillistä, ellei tämä olisi jättänyt jälkiä.

Toinen asia on, että kommunismia voi vastustaa väkivallalla ja poissulkemalla tai uudistuksia tekemällä ja integroimalla.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Emma-Liisa kirjoitti:
nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Kurjensaari taisi kertoa, että Hitleristä saatettiin esittää kutsuilla kriittisiä mielipiteitä, kunnes sitten joku muistutti Saksan olen muuri kommunismia vastaan, minkä jälkeen seurasi hiljaisuus. Ei siis niinkään ihailtu Hitleriä kuin pelättiin NL:oa.
Onhan se pelkokin varmasti ollut reaalisena tekijänä mukana. Toisaalta pelko-argumentilla tuntuu voitavan selittää pois melkeinpä mitä tahansa. Niitä lukiessa saattaa toisinaan mielessä alkaa soida edesmenneen Tarja-Tuulikki Tarsalan rallatus kaukaisilta ajoilta: Isä meni pimmeessä äitin viereen kun pelkäs niin kauheasti...
Tuo nyt oli varsin asiaton rinnastus.
Niin no, miten sen ottaa. Kurjensaari siis kirjoitti yhdessä "30-luvun korkokuvistaan":
Mielipiteet lensivät huolettomasti ja kevyesti kuin tennispallot; mutta aina tuli keskustelussa kohta, jolloin yhtäkkiä vakavoiduttiin, lakattiin puhumasta pilkallisesti pyhistä asioista ja joku seurasta totesi, että Saksa pelasti sentään Euroopan bolshevismilta. Ja kaikki panivat käteensä ristiin ja vastahakoisimmatkin nyökäyttelivät hartaasti päätään. Ja siihen keskustelu päättyi. - Laskemattomat olivat ne voitot, joita Hitler näin niitti suomalaisten kahvipöytien ympärillä.
Minusta Kurjensaari päinvastoin viljeli huomattavan runsasta ironiaa, mutta ehkä en vain osaa tulkita.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

nylander kirjoitti:Musiikinhistorian professori Veijo Murtomäki on tämänpäiväisessä lehdessä (HS 12.8.2015) tarttunut vanhaan, kiistanalaiseen teemaan artikkelissaan Natsisuhteissa olisi penkomista. Kymmenillä suomalaisilla tutkijoilla ja taiteilijoilla oli innostuneet suhteet Kolmanteen valtakuntaan.
Esitetään "unohdettuja", eli viimeisten kymmenen vuoden aikana yhä uudelleen vatvottua tarinaa taiteilijoiden Saksan käynneistä, http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2015 ... itaan.html kirjoittaa Timo Vihavainen.
Stalinin terrorihallinnon verisimpinä vuosina 1937-1938 ulkoministeri Rudolf Holsti kuitenkin vieraili Neuvostoliitossa ja agentti Jartsevin ehdotuksia käsiteltiin Suomessa vakavissaan.
Samaan aikaan tiedossa ollut kansanmurha Inkerissä ja Itä-Karjalassa sivuutettiin.

Rudolf Holsti ei liene tavannut Moskovassa Armas Äikiää, joka sodan jälkeen tuli rikastuttamaan suomalaista kulttuurielämää ja omalta osaltaan sensuroimaan sodanedellistä "äärioikeistolaista" kirjallisuuttakin.
Äikiän viitoittamalla linjalla jatkoivat sitten kulttuuritaistolaiset, mm. Kaj Chydenius.
Jean Sibelius kävi Saksassa viimeisen kerran 1931 hoitelemassa Veijo Murtomäen epäilemiä "natsisympatioitaan", mutta mitähän monien 1960- ja 1970-luvun kulttuurihenkilöiden höynähtämisestä kommunismiin voisi "uutisoida"?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Veikko I Palvo kirjoitti: Stalinin terrorihallinnon verisimpinä vuosina 1937-1938 ulkoministeri Rudolf Holsti kuitenkin vieraili Neuvostoliitossa ja agentti Jartsevin ehdotuksia käsiteltiin Suomessa vakavissaan.
Samaan aikaan tiedossa ollut kansanmurha Inkerissä ja Itä-Karjalassa sivuutettiin.
Otat esiin asian varsinaisen ytimen: ulkopolitiikan ja sen suhteen moraaliin. Millä perusteella voidaan katsoa, että Suomeen suhteen Natsi-Saksaan olisi pitänyt perusua moraaliin mutta suhteessa NL:n moraali piti heittää romukoppaan? Pitääkö ulkopolitiikkaa ylipäänsä arvioida moraalin mukaan ja jos pitää, niin miten? Jätän nämä asiat syrjään ja esitän seuraavaa:

Ihan moraalisen pohdinnan ulkopuolella, konservatiivisten poliitikkojen ja sotilaiden Saksa-ystävyys oli käytännöllisistä syistä tyhmää, sillä se esti näkemästä, ettei Saksa ollut 1918 auttanut Suomea pyyteettömästi vaan oman etunsa takia, että natseille suomalaiset olivat alempiarvoisia ja että Hitlerin suunnitelmat vaaransivat Euroopan vakauden ja siten Suomen turvallisuuden. Laajemmin katsoen tietysti on tyhmää luulla muistakin valtioista, etteivät ne aja ensi sijassa omaa etuaan ja uhraa tarpeen vaatiessa muut valtiot (esim. Englanti liittolaisensa Puolan).

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Veikko I Palvo kirjoitti: Äikiän viitoittamalla linjalla jatkoivat sitten kulttuuritaistolaiset, mm. Kaj Chydenius.
Jean Sibelius kävi Saksassa viimeisen kerran 1931 hoitelemassa Veijo Murtomäen epäilemiä "natsisympatioitaan", mutta mitähän monien 1960- ja 1970-luvun kulttuurihenkilöiden höynähtämisestä kommunismiin voisi "uutisoida"?
Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, taiteilijoita paljon merkittävämpiä olivat poliitikot ja talousmiehet, jotka eivät itse (pääasiassa) höyrähtäneet mutta puhuivat muuta kuin ajattelivat, mikä osaltaan johti nuorempia joko ottamaan sanottu todesta tai sitten kyyniseen "mihinkään viralliseen ei voi uskoa".

Haluaisin myös painottaa, että vanhempi sukupolvi, joka 60-luvulla vastasi nuorten puhuessa Vietnamista "entäs Viro, entäs Unkari", ei ollut aivan syytön nuorten radikalisoitumiseen. Tämä tausta on nykyään täysin unohdettu, kun valalla on esim. Sofi Oksasen lanseerama yleistys, että "Virosta ei puhuttu".

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Emma-Liisa kirjoitti:Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, taiteilijoita paljon merkittävämpiä olivat poliitikot ja talousmiehet, jotka eivät itse (pääasiassa) höyrähtäneet mutta puhuivat muuta kuin ajattelivat, mikä osaltaan johti nuorempia joko ottamaan sanottu todesta tai sitten kyyniseen "mihinkään viralliseen ei voi uskoa".
Tämä teemahan nousee aika ajoin esille foorumille. Aiheesta kirjoitettiin mm. vuonna 2007 otsikolla "Kuka hyötyy diktatuurista?"
Lainaan tuossa tekstissäni omaa kolumniani Hiidenkivestä (4/2007):
Mutta. Me jotka olemme heittämässä sitä sadatta kiveä voisimme ehkä vielä hetken miettiä ennen kuin annamme kiven lentää. Kuka oikeastaan hyötyi eniten Neuvostoliiton Itä-Euroopassa ylläpitämästä totalitaarisesta diktatuurista? Suomessa heitä oli kulttuurieliitin runoilija Rossi, joka sai julkaista runojaan Tiedonantajassa tai Kulttuurivihkoissa. Hänellä saattoi olla tiettyä auktoriteettia vasemmistolaisessa kulttuurieliitissä. Mikä tuon kulttuurieliitin painoarvo todellisuudessa oli? Jälkiviisaudella maustetusta uhoamisesta päätellen se oli varsin suuri.

Unohdetumpia, mutta kenties kiinnostavampia ja ainakin aikanaan huomattavasti vaikutusvaltaisempia ajojahdin kohteita olisivat vaikkapa ”punaiset vuorineuvokset”, valtionyhtiöiden johtoryhmät, perässähiihtäjät ja muut talouselämän johtajat, jotka liehittelivät poliittista valtaa. He tekivät kaikkensa saadakseen oman yrityksensä tungetuksi bilateraalisen kaupan tavaranvaihtopöytäkirjoihin, sillä jos siinä onnistui, oli saatavilla helppoa rahaa - ja paljon. Tämä porukka oli se, joka oikeasti hallitsi Suomea 1970-luvulla ja nettosi vielä mukavasti. Eikö zyskowicziläisen hyveellisen logiikan mukaista olisi vetää tilille muutkin diktatuurin kanssa veljeilleet: pääomapiirit ja tehtaanomistajat, jotka toimittavat kulutustavaroita Neuvostoliittoon hyvillä voitoilla, pönkittäen siten diktatuurivaltiota ja sen sortokoneiston säilymistä vuosikymmeniä.

Laivoja, koneita, talvisaapikkaita, sulatejuustoa, maaleja ja muuta kulutustavaraa meni Neuvostoliittoon isoja sarjoja ja laivalasteittain. Menekki oli taattu, kun kilpailua ei ollut, ja riskit olivat olemattomat. Tuotekehittelyyn ei juuri tarvinnut investoida, koska kaikki länsimainen meni itsestään kaupaksi, ja kaupat varmistettu valtioiden välisillä sopimuksilla etukäteen.

Energian saannin turvaaminen meni luonnollisesti kaiken ihmisoikeushömpötyksen edelle. Se oli öljykriisin jälkeisessä ajassa niin tärkeää, että esimerkiksi WSOY perusteli luopumistaan Aleksandr Solzenitsynin Gulagin julkaisemisesta vedoten koko maata uhkaavaan kylmyyteen ja kansalliseen etuun.

Siksi tuntuu vähän oudolta, että jokin runoilija tai laulaja saisi kymmenien vuosien jälkeen pyydellä anteeksi tekemisiään, mutta diktatuurista rankasti netonneet raharikkaat ovat selvinneet kuin koira veräjästä. Ja lopultakin, emmekö me kaikki hyötyneet diktatuurista? Se tavallinenkin tehdastyöläinen tai laivanrakentaja nettosi neuvostokaupan lihavista urakoista ihan kivasti. Ja juu, kyllä minäkin vietin lokoisia rikkaanpäiviä sukkahousukauppojen jälkeen Leningradin Europeiskajassa - ei siinä mitään.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Tapio Onnela kirjoitti: Aiheesta kirjoitettiin mm. vuonna 2007 otsikolla "Kuka hyötyy diktatuurista?"
Lainaan tuossa tekstissäni omaa kolumniani Hiidenkivestä (4/2007):
Mutta. Me jotka olemme heittämässä sitä sadatta kiveä voisimme ehkä vielä hetken miettiä ennen kuin annamme kiven lentää. Kuka oikeastaan hyötyi eniten Neuvostoliiton Itä-Euroopassa ylläpitämästä totalitaarisesta diktatuurista? Suomessa heitä oli kulttuurieliitin runoilija Rossi, joka sai julkaista runojaan Tiedonantajassa tai Kulttuurivihkoissa. Hänellä saattoi olla tiettyä auktoriteettia vasemmistolaisessa kulttuurieliitissä. Mikä tuon kulttuurieliitin painoarvo todellisuudessa oli? Jälkiviisaudella maustetusta uhoamisesta päätellen se oli varsin suuri.

Unohdetumpia, mutta kenties kiinnostavampia ja ainakin aikanaan huomattavasti vaikutusvaltaisempia ajojahdin kohteita olisivat vaikkapa ”punaiset vuorineuvokset”, valtionyhtiöiden johtoryhmät, perässähiihtäjät ja muut talouselämän johtajat, jotka liehittelivät poliittista valtaa. He tekivät kaikkensa saadakseen oman yrityksensä tungetuksi bilateraalisen kaupan tavaranvaihtopöytäkirjoihin, sillä jos siinä onnistui, oli saatavilla helppoa rahaa - ja paljon. Tämä porukka oli se, joka oikeasti hallitsi Suomea 1970-luvulla ja nettosi vielä mukavasti. Eikö zyskowicziläisen hyveellisen logiikan mukaista olisi vetää tilille muutkin diktatuurin kanssa veljeilleet: pääomapiirit ja tehtaanomistajat, jotka toimittavat kulutustavaroita Neuvostoliittoon hyvillä voitoilla, pönkittäen siten diktatuurivaltiota ja sen sortokoneiston säilymistä vuosikymmeniä.

Laivoja, koneita, talvisaapikkaita, sulatejuustoa, maaleja ja muuta kulutustavaraa meni Neuvostoliittoon isoja sarjoja ja laivalasteittain. Menekki oli taattu, kun kilpailua ei ollut, ja riskit olivat olemattomat. Tuotekehittelyyn ei juuri tarvinnut investoida, koska kaikki länsimainen meni itsestään kaupaksi, ja kaupat varmistettu valtioiden välisillä sopimuksilla etukäteen.

Energian saannin turvaaminen meni luonnollisesti kaiken ihmisoikeushömpötyksen edelle. Se oli öljykriisin jälkeisessä ajassa niin tärkeää, että esimerkiksi WSOY perusteli luopumistaan Aleksandr Solzenitsynin Gulagin julkaisemisesta vedoten koko maata uhkaavaan kylmyyteen ja kansalliseen etuun.

Siksi tuntuu vähän oudolta, että jokin runoilija tai laulaja saisi kymmenien vuosien jälkeen pyydellä anteeksi tekemisiään, mutta diktatuurista rankasti netonneet raharikkaat ovat selvinneet kuin koira veräjästä. Ja lopultakin, emmekö me kaikki hyötyneet diktatuurista? Se tavallinenkin tehdastyöläinen tai laivanrakentaja nettosi neuvostokaupan lihavista urakoista ihan kivasti. Ja juu, kyllä minäkin vietin lokoisia rikkaanpäiviä sukkahousukauppojen jälkeen Leningradin Europeiskajassa - ei siinä mitään.
Hyvä kirjoitus. Tosin en oikein näe, miksi kaupankäynti sinänsä olisi ollut paha asia. Se mikä oli paha oli että kaupan(kin) tähden rajoitettiin sananvapautta. En tarkoita, että olisi pitänyt tahallaan ärsyttää, mutta ainakin mahdollisimman objektiivisesti tutkia, sillä lopputuloshan itsesensuurista oli se, että NL:n kukistuminen yllätti housut kintuissa.

Matti Rossi on saanut olla kuppina, johon on helppo sylkeä, vaikka hän on jo kokenut riittävän "rangaistuksen" nähdessään aatteensa kukistumisen, joten häntä sopisi pikemmin sääliä.

Toki hymyilyttävät, miten ex-taistolaiset kertovat hurskaasti vain taistellessaan oikeudenmukaisuuden puolesta (vain-sanalla tarkoitan että olihan sitäkin mukana). Mutta katuminen on jokaisen omantunnon asia. Sen sijaan olisi tärkeää, että taistolaiset julkaisivat sensuroimattomia päiväkirjojaan ja kirjeitään ja näin alkuun veisivät dokumenttinsa arkistoon tutkijoiden käyttöön.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

TTimo Vihavainen kirjoittaa aiheesta näin:

http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2015 ... itaan.html

En ole lainkaan yhtä varma, että Saksa-suhteet on jo pengottu tarpeeksi perusteellisesti Yleensähän vasta noin 50 vuoden kuluttua alkaa tutkimus, joka ei ole kiinni aikalaisten näkemyksissä.

Yhdyn kuitenkin Vihavaiseen siinä, ettei pitäisi etukäteen olla varma mitä sieltä löytyy.

Esko-Olavi
Viestit: 197
Liittynyt: 18.03.15 12:46

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Emma-Liisa kirjoitti:TTimo Vihavainen kirjoittaa aiheesta näin:

http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2015 ... itaan.html

En ole lainkaan yhtä varma, että Saksa-suhteet on jo pengottu tarpeeksi perusteellisesti Yleensähän vasta noin 50 vuoden kuluttua alkaa tutkimus, joka ei ole kiinni aikalaisten näkemyksissä.

Yhdyn kuitenkin Vihavaiseen siinä, ettei pitäisi etukäteen olla varma mitä sieltä löytyy.
Kiitoksia Emma-Liisalle hyvän blogin löytymisestä.

En ole itsekään varma Saksa-suhteiden penkomisen tilasta.
Voisiko sieltä löytyä jotakin positiivista? Ja jos löytyy niin kuinka hyvin nykyinen media jättää asiasta kertomatta ja kuka uskaltaisi edes tällaista julkistaa?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Emma-Liisa kirjoitti:Matti Rossi on saanut olla kuppina, johon on helppo sylkeä, vaikka hän on jo kokenut riittävän "rangaistuksen" nähdessään aatteensa kukistumisen, joten häntä sopisi pikemmin sääliä.
Tämä kyllä osoittaa hyvin sen, ettei hän ole menneisyyden virheistä juuri mitään oppinut:
Laura Halmisen arvio teoksesta Matti Rossi: Raunioista nousee Donbass. Johan Bäckman Publications, 2015. Palkitun kirjailijan Matti Rossin Donbass-pamfletti saa lukijan häpeämään
Jos se näyttää ankalta ja kävelee kuin ankka, se yleensä on ankka. Jos kirja
haisee propagandalta ja siinä argumentoidaan kuin propagandassa, se yleensä on propagandaa.

Kääntäjä-kirjailija Matti Rossin pamfletti Raunioista nousee Donbass on propaganda-ankka.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Esko-Olavi kirjoitti:Kiitoksia Emma-Liisalle hyvän blogin löytymisestä.
Tästä Agricolan blogiseurannasta saattaa löytyä niitä lisää:
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/blogit/

Esko-Olavi
Viestit: 197
Liittynyt: 18.03.15 12:46

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Tapio Onnela kirjoitti:
Esko-Olavi kirjoitti:Kiitoksia Emma-Liisalle hyvän blogin löytymisestä.
Tästä Agricolan blogiseurannasta saattaa löytyä niitä lisää:
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/blogit/
Tässä törmätäänkin mielestäni pientä suurempaan ongelmaan.
Linkin "ulkomaiset blogit" kohdasta ei löytynyt lainkaan saksan- ranskankielisiä blogeja. Tosin ymmärrettävistä syistä. Ei enää osata kieliä.
Suomalainen media käyttää tarinoissaan usein lähteenä englanninkielistä uutisointia. Englanninkielisen uutisen lähde on joskus saksankieliseltä alueelta.
Kun uutisen lukee suomalaisesta mediasta kahteen kertaan käänettynä, on sen merkitys joskus muuttunut jopa päinvastaiseksi.
Näitä saa sitten ihmetellä mielessään viikoittain lukiessaan vaikkapa Hesaria.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Emma-Liisa kirjoitti:TTimo Vihavainen kirjoittaa aiheesta näin:

http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2015 ... itaan.html

En ole lainkaan yhtä varma, että Saksa-suhteet on jo pengottu tarpeeksi perusteellisesti Yleensähän vasta noin 50 vuoden kuluttua alkaa tutkimus, joka ei ole kiinni aikalaisten näkemyksissä.

Yhdyn kuitenkin Vihavaiseen siinä, ettei pitäisi etukäteen olla varma mitä sieltä löytyy.
Ei pitäisi olla etukäteen varma siitä, mitä löytyy Saksa-suhteiden tutkimuksessa. Tosin mm. Natsi-Saksan asiakirjat ovat jo sodan jälkeen olleet laajalti julkisia lännessä, Venäjähän vasta nyt "paljastelee" sotasaalisasiakirjoja ehkäpä valikoiden.

Vaaran vuosista on meillä kirjoitettu ja kiistettykin valvontakomission ajan vaarallisuus. Mutta mitähän uutta löytyisi ajan 1948 - 1966 / 1969 tutkimuksessa:

-Paasikivi ei puhunut Suomen puolueettomuudesta, käsite näyttäisi syntyneen em. aikana?
-Pres. Kekkosen valtiovierailut länteen vähenivät, mm. 1962 noottikriisin jälkeen UKK valtiovieraili De Gaullen Ranskassa, puheenaiheina lienee ollut EEC-vapaakauppasopimuskin. ( 1972 suomalaiset EEC-vapaakauppasopimuksen vastustajat vuotivat julkisuuteen Zavidovo-muistion, sisäpolitiikassa oli tapahtunut muutos. )
-Kommunistitkin
oli 1948 työnnetty oppositioon ja 1966 muodostettiin Kansanrintamahallitus.

Saksassa luotiin noin 50 vuotta sitten käsite Finnlandisierung.
Clearing-tilinen vaihtokauppakin vakiintui sotakorvaustoimitusten aikaansaamana jatkona.
Mitähän uutta voisi löytyä 1948 - 1966 ajanjakson tutkimuksessa?

Veikko Palvo

Esko-Olavi
Viestit: 197
Liittynyt: 18.03.15 12:46

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Voisin vielä lisätä muutaman aiheen sota-ajalta, joita ei ole vielä kartoitettu:

Urho Kekkosen maanpetoksellinen toiminta:

1. Keskinäinen syy- ja seuraussuhde puna-armeijan suuroffenssiin kesällä 1944.
2. Kekkosen toiminta rauhanoppositiomiehenä.
3. Kekkosen toiminta pakolaishallituksen puuhaajana.
4. Maanpetoksellinen yhteys vihollismaiden liittolaisen tiedustelupalveluun.

Palvo on mielestäni siinä oikeassa, ettei Paasikivi koskaan tarkoittanut Suomen puolueettomuutta.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

Esko-Olavi kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:
Esko-Olavi kirjoitti:Kiitoksia Emma-Liisalle hyvän blogin löytymisestä.
Tästä Agricolan blogiseurannasta saattaa löytyä niitä lisää:
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/blogit/
Tässä törmätäänkin mielestäni pientä suurempaan ongelmaan.
Linkin "ulkomaiset blogit" kohdasta ei löytynyt lainkaan saksan- ranskankielisiä blogeja. Tosin ymmärrettävistä syistä. Ei enää osata kieliä.
Tämä on valitettavan totta. Nykyopiskelijoitakin on vaikea sada lukemaan muita paitsi suomen tai englanninkielisiä kirjoja.
Yksi ranskankielinen blogi sieltä kyllä löytyy:
Gallica, Le blog (Bibliothèque nationale de France)
Mutta kuten varmaan huomasit tuolla sivulla pyydetään ehdotuksia seurattavista blogeista. Joten ehdota ihmeessä niitä sinne lisää.
Ehdota lisää historiablogeja seurattavaksi: Agricolan uutisfoorumit, Uudet historia-aiheiset mediat

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”