Nope
Viestit: 3
Liittynyt: 01.09.15 22:49

Omien teloitukset 1918

Surmasivatko punaiset ja valkoiset omia sisällissodassa?

Marko Tikan mukaan punaiset mahdollisesti ampuivat Otto Laxin ja Valdemar Niemenströmin. Oskari Tokoi ja Kasperi Tanttu saivat kuolemantuomiot, joita ei pantu käytäntöön. Sitten on vielä Mannerheimin murhayritys Seinäjoella, josta on epäilty jääkäreitä.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Omien teloitukset 1918

Punaisten surmaamisten osalta kannattaa tutustua esimerkiksi Jari ja Jouni Eerolan tutkimukseen "Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918".

Valkoisten omien surmaamisia ei liene juuri tutkittu. Palveluksesta kieltäytyneitä asevelvollisia kyllä ammuttiin, samoin karkureita.

Jääkärien toimeenpanema Mannerheimin murhayritys taitaa olla legendaa. Ainakin muutamat korkeat jääkäriupseerit mitätöivät muistelmissaan koko jääkärikriisin ylipäällikön kanssa.
Kaikki jääkärit eivät tietysti Mannerheimia arvostaneet ainakaan vielä 1918. Toisaalta he saivat ikiomat joukkonsa saksalaiset komentajinaan ja sankariglorian sekä lisää ylennyksiä nopeassa tahdissa. Ei siihen tilanteeseen ylipäällikön surmaaminen oikein istu.

Nope
Viestit: 3
Liittynyt: 01.09.15 22:49

Re: Omien teloitukset 1918

Kiitos. Löytyikö Seinäjoelta aikoinaan pommi vai onko Mannerheimin murhayritys kokonaan legendaa tai ylireagointia?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Omien teloitukset 1918

Olen aika paljon perehtynyt Mannerheimin vaiheisiin ja myös vuoteen 1918.

Tuollaista tapausta en saa mieleeni.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Omien teloitukset 1918

Selailin tuota Eeroloiden kirjaa.

Siellä on selvitetty ss. 139-144 myös valkoisten omien ampumisia.
Tunnetuin tapaus on säveltäjä Toivo Kuula, joka ammuttiin humalaisten riitelyssä Viipurin valloitusta juhlittaessa.

On myös joitain muita melko hämäriksi jääneitä tapauksia.

Asevelvollisuuskarkureita arvioidaan ammutun 40-50. Olivatko he sitten "omia", jos kerran karkasivat?

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Omien teloitukset 1918

Tässä yksi tapaus, jota pojantytär yritti selvitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_ ... %C3%A4inen

Tämän peruseteella voisi arvella, että "vanhoja kaunoja" saatettiin maksella oloissa, joissa teoista ei joutunut edesvastuuseen.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Omien teloitukset 1918

Vilkaisin (huolimattomasti) Jaakko Paavolaisen Punaista terroria, jossa hän toteaa (s. 93, 185): "On näet huomattava, että kapinassa henkensä menettäneisiin kuului vielä joukko punaisten murhaamia punaisia, joitten luku virallisen tilaston mukaan on 99 henkeä [Paavolaisen itsensä tarkistamana 94]. Siten ei ole todennäköistä, että puoluekannaltaan 'tuntemattomista' olisi muuta kuin pieni osa punaisten murhaamia punaisia."

Paavolaisen tutkimuksella on ikää, mutta tuskinpa Eerolat, sotasurmaprojekti tai muut ovat olennaisesti päätyneet kovin erilaiseen suuruusluokkaan.

Tunnettu perimätieto kertoo, että "Turun punaiseksi diktaattoriksi" (ei vailla asennetta) ristitty William Lundberg olisi punaisten tehdessä huhtikuussa lähtöä itään ampunut Itäisellä (myöh. Kupittaan) asemalla "pullikoineen" ja porvareille kostoa hautoneen punakaartilaisen. Muistaakseni siitä on maininta esim. Anna Bondestamin monografiassa Arbetet. En tidning i Åbo på 1910-talet och människorna kring den (SLS 1968).

Nope
Viestit: 3
Liittynyt: 01.09.15 22:49

Re: Omien teloitukset 1918

Varsin mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Olof Laguksen tapaus:
Ruben Laguksen elämäkerran kirjoittaja Erkki Käkelä kirjoittaa: oli juotu kahvia ja konjakkia, jonka jälkeen Olof lähti majapaikkaan majuri Nils Ero Gadolinin ja 27-vuotiaan everstinrouva Harriet Thesleffin kanssa. Matkalla majapaikkaan Olof ammuttiin. "Tapaus Lagusta" ei koskaan tutkittu Ruben Laguksen sinnikkäästä painostuksesta huolimatta. Epäselväksi jäi, kumpi Olof Laguksen ampui, majuri Gadolin vai everstinrouva Thesleff. Everstiluutnantti Erkki Käkelä arvelee, että jutun taustalla on ollut vaikutusvaltaisia voimia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olof_Lagus

Everstinrouva oli ilmeisesti Wilhelm Thesleffin vaimo?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Omien teloitukset 1918

OLof Lagus kuoli 20.4. 1918.

Kenraalimatrikkelissa todetaan Wilhelm Thesleffin 1, puolisoksi Harriet Dippel s. 14.3. 1891. Avioero 1918.

Thesleff merkittiin everstiluutnanttina Suomen armeijan upseeriluetteloon 21.4. 1918. Paasikiven hallituksen sotaministeri hänestä tuli 27.5. 18, Suojeluskuntain ylipäällikkö 2.8. 18 ja Suomen armeijan ylipäällikkö 13.8. 18. Ero viroista omasta pyynnöstä 27.11. 1918.
Tapahtuma-aikaan hän oli yhteysupseerina saksalaisten joukkojen esikunnassa, ilmeisesti Helsingissä? Miksi vaimo sitten oli Kannaksella?

Miehen asema liene merkinnyt osaltaan siinä, ettei Harrietin mahdollista syyllisyyttä kovin innolla tutkittu. Avioerosta voi jotain päätellä.

Gadolin oli jääkärien kärkimiehiä ja tapahtuma-aikaan 4. Jääkärirykmentin komentaja.

Tapahtumapaikka oli Heinjoen Ristseppälä, jonne rykmentti oli keskitetty Viipurin operaatiota varten. Lagus ei ollut Gadolinin alainen.

Tuon ajan oloissa myöskään Gadolinin syyllisyyttä ei kunnolla tutkittu. Hänen takanaan oli jääkärien vaikutusvalta.

Tapahtuma sattui juuri Viipurin operaation alla. Gadolinin rykmentti lähti 23.4. hyökkäämään kohti Viipuria osana eversti von Colerin ryhmää, jonka tehtävänä oli kaupungin valloitus.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Omien teloitukset 1918

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Miksi vaimo sitten oli Kannaksella?
En tiedä onko tällaisella merkitystä, mutta olisikohan ollut jotain kotipuolen asioita? Harriet Dippelin isä nimittäin oli Kansallisbiografian mukaan arkkitehti Carl Eduard Dippel.

Arkkitehti lienee sama kuin Viipurissa toiminut Eduard Dippel, joka tunnetaan vuonna 1893 valmistuneen Viipurin uuden suomalaisen kirkon suunnittelijana. (Myöhemmin tätä Helsingin Johanneksenkirkkoa ja Turun Mikaelinkirkkoa muistuttanutta uusgoottilaista tiilikirkkoa kutsuttiin Agricolan kirkoksi sen edustalle 1908 sijoitetun patsaan mukaan, ja Viipurin tuomiokirkko siitä tuli 1925, kun piispanistuin palautettiin Savonlinnasta Viipuriin. Kuten tunnettua, kirkko vaurioitui pahoin talvisodassa, ja jatkosodan jälkeen venäläiset purkivat kirkon lopullisesti, niin että nykyään paikalla, keskellä Torkkelin puistoa, on vain muistokivi.)

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Omien teloitukset 1918

Kiitos tiedosta.

Lienee niin, että isä-Dippel on ollut punaisia paossa Heinjoella? Tytär on tullut häntä tervehtimään.

Valistuneena(?) arvauksena koko surulliseen tapaukseen voisi esittää, että jostain syystä on kesken flirttailun syystä tai toisesta otettu ase esille ja tuloksena on ollut vahingonlaukaus Laguksen surmaksi ehkä hänen omasta kädestään(?).

Thesleffin mielipiteen kertoo hänen avioeronsa. Gadolin palveli vuoteen 1924 ja erosi sitten palveluksesta. Hän kuoli 1944.
Huomattakoon, että häntä ei kutsuttu sotien aikana palvlukseen.

Totuus jäänee tietymättömiin.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Omien teloitukset 1918

Luin viikonloppuna kirjastosta varaamani uutuuden Matti Backman, Harriet ja Olof. Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918 (Gummerus 2016). Kirja ei ole sataprosenttisesti tietoteos, vaan Backman on täydentänyt "kerronnalliset aukkopaikat" kevyellä fiktiolla. Lopputulosta tekijä itse kutsuu "faktioksi".

Joka tapauksessa Backman (takakannen mukaan Suomen Kuvalehden ja Iltalehden ent. päätoimittaja, s. 1948) on selvittänyt asiakirjamateriaalista jääkärimajuri Olof Laguksen arvoituksellisen kuoleman ja siihen liittyneiden henkilöiden (Harriet Thesleff (o.s. Dippel), Wilhelm Thesleff, Ero Gadolin, Ruben Lagus, John Rosenbröijer jne.) vaiheet näiltä osin niin tarkoin kuin se nähdäkseni on mahdollista.

Taustana tapahtumille on suomalaisten vappuna 1918 Viipurin Pyhän Annan kruunun vallien välisellä alueella toimeenpanema noin neljänsadan venäläisen siviilin joukkomurha.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”