Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Talvisodan henki

Lukunäyte Teporan kirjasta Sodan henki. Kaunis ja ruma talvisota:

http://media.bonnierbooks.fi/sample-pag ... _lukun.pdf

Teporan artikkeli Mikä tekee "sota-ajasta" muistettavan? Sota ja kollektiivinen muistaminen Ennen ja nyt -verkkolehdessä:

http://www.ennenjanyt.net/2015/08/mika- ... istaminen/

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Talvisodan henki

Teporan kirjassa oli paljonkin kiinnostavaa, mutta aloitan yksityiskohdasta: Aarne Saarisen muistelmien eroista:
Lähes kaikki jatkosodassa maan alle menneet tai vankiloihin säilötyt asevevolliset kommuistit lähtivät talvisotaan. SKP:n sodan jälkeinen johtohahmo Aarne Saarinen tunsi muistelmiensa mukaan myötätuntoa Neuvostoliittoa kohtaan. Kylmän sodan aikaisissa muistelmissa hän antoi ymmärtää kokeneensa sodan Neuvostoliiton kannalta oikeutetuksi ja tukeneensa Terijoen hallitusta. Sota oli syttynyt keskinäisestä epäluulosta, jota porvarillinen Suomi oli vihanlietsonnassaan 1920-30-luvulla synnyttänyt; tämä oli yleinen käsitys laitavasemmiston muistitiedossa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Saarinen kuitenkin uusissa muistelmissa ymmärsi talvisodan yksimielisyyttä; hänen näkemyksensä mukaan se kumpusi jaetusta sokista, jonka työläisvaltion hyökkäys aiheutti myös työväessä. Saatuaan 26-vuotiaana reservin alikersanttina tammikuussa 1940 palvelukseen astumismääräyksen hän päätti vaimonsa kanssa keskusteltuaan lähteä rintamalle, vaikka vuonna 1979 kirjooittikin pohtineensa maan alle painumista. Samoin hän toimi sittemmin kesällä 1941 valitessaan vastahakoisesti asepalveluksen sen ja mahdollisen pidätyksen sekä sen seurausten välillä. Kuvaavasti hän 1984 julkaistuissa muistelmissaan kertoo osallistumisensa talvisotaan Ässä-ryknmentissä rajoittuneen perääntymisvaiheeseen ja 'karkuun juoksemiseen muiden mukana'. Muiden tietojen valossa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa: Tuntemattoman sotilaan Lahtiseen teoksen julikaisun jälkeen samastuneelle Saariselle myönnettiin talvisodasta 2. luokan vapaudenmitali ja jatkosodassa hänet ylennettiin kersantiksi. Vaikka se ei pidä paikkansa, että Saarinen olisi saanut useita kunniamerkkejä, niin kuin usein kuuluu kerrottavan, ei karkuun juoksemisella vapaudenmitalia saavutettu. Monet Neuvostoliitn aggressiosta syksyllä 1939 suivaantuneet kommunistit, niin rintamamiehet kuin kotirintamalla sodan kokeneet, halusivat ja joutuivatkin unohtamaan oman panoksensa 'talvisodan henkeen'. Se nimittäin aiheutti aatteellisen ristiriidan, tai akateemisesti ilmaisten kognitiivista dissonanssia, aatteen ja kokemuksen välillä.
Lähteenä: Kotirintaman kahdet kasvot (toim Hako & Huhtanen, 1985), Saarisen muistelma kokoomateoksessa teoksessa Kun sota syttýi (1979), Aarne Saarisen muistelmateoksessa Suomalaisen kommunistin kokemuksia (1984) ja Kivimies (1995), Leppäsen artikkeli Kansallisbibliografiassa ja Saarisen sotilaskantakortti.

Aiemmin Tepora kertoo, että Maan Turvan oikeistolaiset tarkkailijat samastivat isänmaallisuuden ja maanpuolustustahdon eivätkä kyenneet ymmärtämään vasemmiston maanpuolustustahdon syitä ja tulkitsivat sen väärin poliittiseksi kääntymykseksi.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”