Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historia taas esillä

historioija kirjoitti: Itsenäisintä on lähteä liikkeelle tosiasioista. Ennusteet ja ennustukset pitää jättää siihen asemaan mikä niillä on eli arvailuksi. Ei mielestäni pidä korottaa niitä heti tosiasioiksi ja peruslähtökohdaksi, vaikka niillä olisi sadan prosentin tuki takanaan. Kriittisyyden täytyy kohdistua sellaiseenkin tietoon, siinä minä en anna periksi.
Kriittisyys ei ole sama kuin ennakkoluulo, puhuttamattakaan yleisestä epäluuloisuudesta.

Mikset koskaan esitä tosiasioita vaan vain omia päänpyörittelyjäsi?

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historia taas esillä

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Itsenäisintä on lähteä liikkeelle tosiasioista. Ennusteet ja ennustukset pitää jättää siihen asemaan mikä niillä on eli arvailuksi. Ei mielestäni pidä korottaa niitä heti tosiasioiksi ja peruslähtökohdaksi, vaikka niillä olisi sadan prosentin tuki takanaan. Kriittisyyden täytyy kohdistua sellaiseenkin tietoon, siinä minä en anna periksi.
Kriittisyys ei ole sama kuin ennakkoluulo, puhuttamattakaan yleisestä epäluuloisuudesta.

Mikset koskaan esitä tosiasioita vaan vain omia päänpyörittelyjäsi?
Soveltakoot sitten mm. dosentit kriittisyyttä oikein.
Ikä lisää epäluuloisuutta. On nähnyt paljon humpuukia ja huomannut itsestäänkin, että ihminen tosiaan on vajavainen olento.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historia taas esillä

Emma-Liisa kirjoitti:---
Mikset koskaan esitä tosiasioita vaan vain omia päänpyörittelyjäsi?
Mitäpä Emma-Liisa tuumannet esimerkiksi tästä W.G. Sebaldin päänpyörittelystä? Sopiiko se Agricolan palstoille, vai onko siinä liian vähän konkretiaa? Ja mitä sanot itse asiasta, vai meneekö se jo konkreettisen ja päätään vain yhteen suuntaan pitävän ihmisen näköpiirin ulkopuolelle?

Mutta mitäpä me voimmekaan etukäteen tietää historian kulusta, joka määräytyy joidenkin logiikan ulottumattomissa olevien lakien mukaan, jota ohjaavat ja jonka suuntaa muuttavat ratkaisevalla hetkellä usein ennalta arvaamattomat pikkuseikat, jokin tuskin havaittava ilmavirta, maahan putoava lehti tai väkijoukossa vaihdettu katse. Edes jälkikäteen emme pysty selvittämään, miten asiat todella olivat olleet ja mistä tuo tai tämä maailmantapahtuma johtui. Tarkinkaan menneisyydentutkimus tuskin yltää yhtään lähemmäs meidän ulottumattomissamme olevaa totuutta kuin vaikkapa niinkin mieletön väite kuin se, jonka minulle kerran esitti Belgian pääkaupungissa asuva ja vuosikymmenet Napoleon-tutkimusta harrastanut mies nimeltä Alfonse Huyghens: hän kun väitti, että kaikki Ranskan keisarin Euroopan maissa ja valtakunnissa aikaansaamat mullistukset johtuivat pelkästään värisokeudesta - keisari näet ei erottanut punaista vihreästä. Mitä enemmän verta valui taistelukentälle, niin sanoi tämä belgialaistutkija, sitä tuoreemman vihreältä ruoho näytti Napoleonin silmissä.
W.G. Sebald: Merkintojä Korsikasta. Suomentanut Oili Suominen, Tammi 2016.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”