historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Emma-Liisa kirjoitti:---
Yksi tunnetuista englantilaisista propagandakuvista syntyi niin, että Hitlerin liikkeitä Ranskan allekirjoitettua rauhansopimuksen nopeutettiin, jolloin syntyi vaikutelma, että hän tanssi.
Niinpä, Hitler kyllä nostaa jalkaansa omituisen korkealle, mutta ei siis tanssi eikä hyppele. http://hoaxes.org/archive/permalink/hitlers_silly_dance

Mitä filmiin tulee, niin kallista värifilmiäkin riitti mm. tällaiseen aiheeseen: "KS:n (kenttäsairaalan) pyykki kuivumassa Tuntsan rannalla."

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Meillä on ainakin yksi historioitsija, joka sekä tulkitsee hyvin visuaalisia aineistoja että kuvittaa kirjansa loistavasti. Hän on tietenkin Matti Klinge.
Klingen kirja Senaatintorin sanoma osoittaa, että jokin voi olla kaikkien nähtävänä, mutta useimmat eivät osaa todella katsoa, saati sitten tulkita näkemäänsä.

Muistan, että opiskeluaikoina meille näytettiin ilman ääntä filmi, jossa näytettiin mm. keskiaikaista kaupunkia (myöhemmin kävi ilmi että kyseessä oli Heidelberg) ja kaunista maaseutua. Kun ennakkotietoja ei ollut, ei tullut mieleen, että kyseessä oli natsien propagandafilmi, joka esitti ihannoitua saksalaisuutta.

Vastaava juttu sattui, kun oli annettiin paria tekstiä ilman yhteyksiä. Toinen taisi olla kreikkalaisen historioitsijan (taisi olla Polybius) teos Rooman noususta. Siinä sanottiin että aiemmat imperiumit olivat tuhoutuneet, eli vihjattiin että Roomankin kävisi samoin. Mutta tämä salakieli jäi minulta tajuamatta. Eikä paremmin käynyt (muistaakseni) Ranskan ja Englannin toimia Suezin kriisissä koskevan parin dokumentin kanssa. Ilman yhteyksiä niistä ei juurikaan saanut mitään irti.

Johtopäätökseni on, että visuaalisten aineistojen tulkinta ei periaatteessa eroa kirjallisten dokumenttien tulkinnasta. Täytyy olla ennakkotietoja monista asiaoista ja vertailuaineistoa, jotta osaisi tehdä tulkinnan.

Taitava tulkitsija saa visuaalisista aineistoista paljon irti. Esimerkiksi Eric Ives, joka elämäkerrassaan The life and death Anne Boleyn analysoi Annen kruunajaisten sanomaa, palatsien arkkitehtuuria ja koristeluja, tauluja, esineitä, unohtamatta akronyymejä.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Kommentoin, vaikkei viestini sinänsä koskettelekaan "historiantutkimusta visuaalisin keinoin".
ASnellman kirjoitti:Suomalaisen Kirjallisuuden Seurahan on visuaalisesti pahoinpidellyt Suomen Historiallisen Seuran vanhat, arvostetut julkaisusarjat, kuten Historiallisia Tutkimuksia -sarjan. Niissä ei ole edes kansikuvaa enää. Kun muutoin visuaalisuus on yhä tärkeämpi osa kaikkea - ja kuten visual history -suuntauksesta näkyy, se on yhä tärkeämpi osa myös tieteentekemistä - niin SKS kulkee tässä tavattoman rohkeasti vastavirtaan.
Tästä ei historian (ja kirjojen) kuluttajana voi olla muuta kuin täysin samaa mieltä. Jos vielä menisi ASnellmanin ja "owkleen" kannalta "historiantakaisiin" aikoihin, niin vielä 1970-luvulla esim. SHS:n lippulaivasarjan HTutk. yleisilme oli mielestäni tyylikkään "monokromaattinen": niteet julkaistiin yhtenäiseen sävyyn kalpeankeltaisissa paperikansissa, värivivahdetta toisinaan hieman muunnellen. Samalla vuosikymmenellä alkoikin sitten jo ilmestyä kansikuvitusta: ensimmäisten joukossa Soinisen vanhaa maataloutta koskevan tutkimuksen kanteen kuhilaat ja "herrasväkeä" Wirilanderin samannimiseen teokseen. Sittemmin kansikuvitus kehittyi, ja oli aina motivaatiota ja kirjallista ruokahalua lisäävää ottaa tutkittavakseen tyylikkäällä kansikuvalla varustettu Tutkimuksia- tai Bibliotheca Historica -sarjan nide.

Kaiken tuonhan SKS lopetti vuosia sitten. Kustantamon kirjat jaettiin eräiden näkemieni (naispuolisten) tutkijoiden saatesanoin ja korostuksin toisaalta "yleistajuisiin" tietokirjoihin sekä toisaalta "tiedekirjoihin": viimeksi mainitut (mm. Tutkimuksia-sarja) oli kuulemma tarkoitettu vain "tiedeyhteisöön kuulkuville". Samalla näiden "tiedekirjojen" ulkoasu muutettiin (ehkä tarkoituksellakin,opiksi ja varoitukseksi!) mahdollisimman luotaantyöntäväksi. Ainoa visuaalinen piirre on siitämisin ollut niteestä toiseen vaihtuva räikeän värinen kansi "tiedekirjaleimoineen"; design on kuulemma peräti jonkun taiteilijan suunnittelema palkittu luomus.

Meistä "yleistajuisista" saattaisi pianaikaa tuntua, että tällainen kustantamo kulunutta sanontaa käyttäen menettelyllään ampuisi pahasti omaan nilkkaansa. (Samaa koskee vaihdettavat vaihtaen muuatta suurta kirjakauppaa äskettäisine "uudistuksineen" ja "pysselböcker"-painotuksineen.) No, kaipa ne itse oman ns. ansaintalogiikkansa parhaiten tietävät, mitäpä meikäläinen niitä neuvomaan. Meille "yleistajuisille" kuitenkin on siunattu asia, että laadukasta historiakirjallisuutta kyllä riittää luettavaksi mielin määrin ilman näitä (entisiä) kirjallisia instituutioitakin.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Parasta taisteluhengen nostatusta jatkosodan alkupuolelta, voi sanoa sotapropagandaksikin. Isänmaan lisäksi on Jumala ja uskonto puolustettavana: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/604810
Lopun taistelukohtaus, virran ylimeno, on muistaakseni tallennettu harjoituksista. Niinkin siis saatiin näyttävää kuva-aineistoa, jota aidoista tilanteista oli inhimillisistä ja teknisistä syistä sekä nykyaikaisen sodan luonteesta johtuen vaikea saada.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

historioija kirjoitti:Parasta taisteluhengen nostatusta jatkosodan alkupuolelta, voi sanoa sotapropagandaksikin. Isänmaan lisäksi on Jumala ja uskonto puolustettavana: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/604810
Lopun taistelukohtaus, virran ylimeno, on muistaakseni tallennettu harjoituksista. Niinkin siis saatiin näyttävää kuva-aineistoa, jota aidoista tilanteista oli inhimillisistä ja teknisistä syistä sekä nykyaikaisen sodan luonteesta johtuen vaikea saada.
Eikös nämä puolustusvoimien katsaukset, joita (kuten muitakin dokumenttilyhytelokuvia) esitettiin ennen illan näytelmäelokuvaa, olleet tarkoitettu kotirintamalle (jonka joukossa toki oli sotaan haikailevia murrosikäisiä poikia)?

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Mielestäni Teemu Keskisarjan ohjelma Pimeä historia keskittyi liikaa henkilöiden patsasteluun ja jätti käyttämättä mahdollisuudet, miten tapahtumapaikalla käyminen lisää ymmärrystä.

Englannin parlamentin alahuone oli luonnossa paljon pienempi kuin miltä se elokuvissa vaikuttaa, joten heti ymmärsi, millainen kiihkeä tunnelma siellä debatin aikana on.

Retkellä Väinö Linnan Urjalassa kävi ilmi esim. siihen, että Linnan perhe ei suinkaan ollut köyhä (sinne oli hankittu "ylellisyysesineitäkin"). Talo oli vilkasliikkeisen tien varrella (ei mikään siis Koskela) ja kun isä oli teurastaja, talossa kävi usein asiakkaita. Sisällissotaan isä ei osallistunut (tilasi 20-lukua edistyspuolueen lehteä), sukulaiset kyllä. Linnalla ei siis ollut mitään henkilökohtaista syytä kirjoittaa Pohjantähteä, saati katkeruutta. Mutta isä kuoli varhain ja perheen status putosi - jos näin ei olisi tapahtunut, Väinö olisi voitu kouluttaa tai ainakin hänen työuransa olisi alkanut muuten kuin kartanon renkinä ja sitten tamperelaisena työmiehenä. Todennäkäisesti hänen romaaneistaan silloin olisi tullut toisenlaisia - jos hän olisi niitä ollenkaan kirjoittanut, sillä ryhtyminen kirjailijaksi ei johtunut vain luomisen tarpeesta vaan oli myös tie sosiaaliseen nousuun. Hautausmaalla kävi ilmi, että Väinö oli perheessä kolmas samanniminen poika, kaksi Väinöä oli kuollut ennen häntä pieninä - tämä tuskin on voinut olla vaikuttamatta psykologisesti.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 22.05.16 19:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:Parasta taisteluhengen nostatusta jatkosodan alkupuolelta, voi sanoa sotapropagandaksikin. Isänmaan lisäksi on Jumala ja uskonto puolustettavana: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/604810
Lopun taistelukohtaus, virran ylimeno, on muistaakseni tallennettu harjoituksista. Niinkin siis saatiin näyttävää kuva-aineistoa, jota aidoista tilanteista oli inhimillisistä ja teknisistä syistä sekä nykyaikaisen sodan luonteesta johtuen vaikea saada.
Eikös nämä puolustusvoimien katsaukset, joita (kuten muitakin dokumenttilyhytelokuvia) esitettiin ennen illan näytelmäelokuvaa, olleet tarkoitettu kotirintamalle (jonka joukossa toki oli sotaan haikailevia murrosikäisiä poikia)?
Sitä lähinnä tarkoitinkin, sillä asevoimat käsittivät ajankohdasta riippuen vain 10-15 prosenttia väestöstä, tosin niissä oloissa sen keskeisimmän osan. Koko kansa piti pienen maan valjastaa puolustustyöhön ja rintamaa tukemaan.

owklee
Viestit: 14
Liittynyt: 20.04.11 12:43

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Sitä väliä, että sellaisessa paikassa, jossa hengenmenon tai haavoittumisen riski on pieni, ei tuollaista ikävyyttä kohtuudella odota tapahtuvan, ja sinne siis on helpompi mennä. TK-miehet tietääkseni - ja jälkeenjääneen aineiston todistuksella - suosivat mm. kuvaustöissään tällaisia kohtuullisen riskin paikkoja.
Saiko TK-mies siis itse valita minne meni? Olisiko vaikuttanut sekin, etteivät sotilaat halunneet "sivullisia" vaivoikseen?

Sitä paitsi talvisodassa kuvaaminen näyttää olleen aika lailla improvisoitua. Esim. Markku Pietisen kirjasta vanhemmistaan Eila Hiltusesta ja Otso Pietisestä Tulivuori ja marttyyri käy ilmi, että Pietisen valokuvadynastian pojat värvättiin ihan sattumalta sodan alussa valokuvaajiksi, toinen taisi olla vapautettu sotapalveluksesta ja toinen alaikäinen.

Aivan sodan alussa ei lehtimiehiä rintamalle edes päässyt, joten tuskin kuvaajiakaan. Mika Waltarin käynti Kollaalla (2-osainen artikkeli julkaistiin Hesarissa tammikuun alussa 1940) tapahtui hiljaisena päivänä (Waltari oli B-mies RUK:ssa tapahtuneen auto-onnettomuuden seurauksena).

Emma-Liisa ja historioitsija: Aikaisemman tutkimuksen perusteella voin sanoa, että TK-miehet saivat varsin vapaasti käyttää olaa harkintaansa sen suhteen, minne menivät tai eivät menneet. Päämaja toki pyrki ohjekäskyillään kannustamaan TK-kuvaajia etulinjaan, mutta toisaalta päämajassa ymmärrettiin, että kuollut TK-mies ei tuota yhtään kuvaa.
Saksalaisten tiedottajien oli ilmeisesti pakko tai heillä oli kovempi paine mennä eteen. Mutta ei heiltäkään kovin rohkeita kuvia ole näkynyt.
Jos saksalaiset kuvaajat eivät tuottaneet riittävän hyvää materiaalia, heidät saatettiin siirää pois PK-aselajista. Tässä lienee ollut jonkin verran motivaatiota "mennä eteen".

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

owklee kirjoitti: toisaalta päämajassa ymmärrettiin, että kuollut TK-mies ei tuota yhtään kuvaa.
Viisas ajatus.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

historioija kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:Parasta taisteluhengen nostatusta jatkosodan alkupuolelta, voi sanoa sotapropagandaksikin. Isänmaan lisäksi on Jumala ja uskonto puolustettavana: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/604810
Lopun taistelukohtaus, virran ylimeno, on muistaakseni tallennettu harjoituksista. Niinkin siis saatiin näyttävää kuva-aineistoa, jota aidoista tilanteista oli inhimillisistä ja teknisistä syistä sekä nykyaikaisen sodan luonteesta johtuen vaikea saada.
Eikös nämä puolustusvoimien katsaukset, joita (kuten muitakin dokumenttilyhytelokuvia) esitettiin ennen illan näytelmäelokuvaa, olleet tarkoitettu kotirintamalle (jonka joukossa toki oli sotaan haikailevia murrosikäisiä poikia)?
Sitä lähinnä tarkoitinkin, sillä asevoimat käsittivät ajankohdasta riippuen vain 10-15 prosenttia väestöstä, tosin niissä oloissa sen keskeisimmän osan. Koko kansa piti pienen maan valjastaa puolustustyöhön ja rintamaa tukemaan.
Onkohan tutkittu, mikä tehosi parhaiten ja kehen?

Luulisi, että poikansa puolesta huolestunut äiti olisi pikemmin tykännyt esim. Waltarin kirjoituksesta Metsä poikiansa suojelee, josta sai käsityksen, että poika on turvassa, kun luonto on Suomen puolella eikä vihollinen uskaltaudu metsään. Toki sotaintoilijoitakin oli. Kotirintaman muistelmista saa kuitenkin käsityksen, että tärkeintä ei ollut intoilu, joka karisikin varsin nopeasti, vaan velvollisuudentunto joka sai jaksamamaan loputonta puurtamista.

ASnellman
Viestit: 7
Liittynyt: 18.05.16 02:03

Re: Historiantutkimusta visuaalisin aineistoin?

Jos vertaa esinetutkimukseen, niin visual history näyttäisi siis olevan jonkin verran lähempänä perinteistä historiaa? Se ottaa kuvat pääosin lähteinä (ei niinkään itsenäisinä tutkimuskohteina?) ja kuvien kohdalla representatiivisuuden ja materiaalisuuden suhde on niin kiinteä, ettei eroa juuri pääse tekemään. Tulkitsenko oikein?
Riippuu ihan siitä, miten Sinä ymmärrät perinteisen historian. Ohessa linkki erääseen visual historyn perustekstiin, jossa suuntaus määritellään mielestäni hyvin:
https://docupedia.de/zg/Visual_History_ ... rhard_Paul
No niin, ehdin viimein lukea tuon artikkelin. Siitä kävi hyvin ilmi, että Visual Historyssä kuvat ovat myös täysin itsenäisiä tutkimuskohteita eivätkä vain lähteitä: mielenkiintoista!

Artikkelissa mainittiin myös tuo rajankäynti taidehistoriaan. Valokuvien kohdalla se tuleekin vielä helpommin vastaan kuin esineiden, koska valokuvat ovat ihan vakiintunut tutkimuskohde taidehistoriassa.

Taidehistorioitsijoilla olisi siis välineet vastata historiantutkijoitakin kiinnostaviin kysymyksiin, mutta lienee niin, että heidän vakiintunut traditionsa on niin vahva, etteivät he useimmiten aseta historiantutkimuksen kannalta kiinnostavia kysymyksiä, vaan tutkivat kuvallisuutta enemmän oman alansa konventioista käsin. Niinpä historiantutkimuksen on todella syytä ottaa kaikki kuvallinen tosissaan.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”