Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Uudesta Petsamon nikkeli-tutkimuksesta Heikki Ylikankaan metodien innoittamana kirjoitetaan. Lueskelin Heikki Ylikankaan teosta Mennyt meissä, wsoy 1990: sivuilla 28 - 32 kirj. marxilaisesta tulkinnasta ja s. 331.: Historiantutkimus lähimmässä tulevaisuudessa:
"Suomen historiaa on kautta linjan verrattava jollei maailman niin ainakin Euroopan historiaan.", mikä on tietystikin paikallaan, mutta Ylikangas jatkaa: "Vaikkapa nuijasota saa aivan eri kehykset riippuen siitä, tarkastellaanko sitä yksin Suomen historian vaiko koko Euroopan historian osana", mutta marxilaisuuden kytkemistä historiantutkimuksen metodiksi en oikein ymmärrä.

Aukkoja Suomen historiankirjoituksessa ( 1990 ): mm. "Epäselvää on, miksi Talvisotaan mobilisoitiin vain vajaat 400 000 miestä mutta jatkosotaan miltei kolmannesta enemmän. Vankien kohtelu sodan aikana, Kannaksen halkijuoksu tai 1919 hallitusmuodon ilmeiset ongelmakohdat".
Sotasurmatutkimus on nyttemmin tehty ja teloitettuja Kannaksen karkureita on tuloksetta etsitty Huhtiniemeltäkin.

H.Ylikangas sanoo 1990 mielestäni oikein "Pietarin tien olevan jo osin tutkimuksistakin tuttu, mutta ei Tehtaankadun tie."" Parin vuosikymmenen takaisen uusvasemmistolaisuuden syyt ja sosiaalinen menestys on tutkimatta" ja tutkimista löytynee yhä nytkin vuonna 2016.

"Esimerkiksi Talvisodan syttymisen syistä käyty keskustelu tuntuu viittovan takaperoiseen suuntaan. Kun ohitetun `itsesensuurin´ kauden jälkeen on voitu vapaasti käsitellä Talvisotaa, eräät tutkijat ovat ottaneet ajasta vaarin. Nuttu on käännetty nurinpäin...... Karjalan ja 25000 ihmisuhrin menetys oli siis tämän tukimuksen kyltin alla piilottelevan poliittisen kannan ( Max Jacobssonin kiireinen uustulkinta, kirj. Ylikangas ) mukaan parempi tulos kuin itsenäisyyden säilyminen vähäisemmin menetyksin ja uhrauksin".

s. 335.: "Tietysti tutkijoihin on kohdistettu vahvoja poliittisia paineita ennenkin. ..... Sen vuoksi tutkijat - lähes aina asiaa selvästi tiedostamatta - antavat poliittisille paineille periksi."

Ylikangas ottaa jonkin olettamuksen tutkimuksen lähtökohdaksi ja mikäpäs siinä, mutta Sotasurmatutkimuskin poiki lukuisia oheistutkimuksia ikäänkuin poliitisesta tilauksesta, olihan Sotasurmatutkimus käynnistetty valtiojohdon toimesta ja uusin Petsamon nikkeli-tutkimuksenkin tekijä näyttää ilmoittavan lähtökohdakseen Ylikankaan metodin. Mutta miksiköhän mm. 1970-luvun uusvasemmistolaisuutta ei tutkita yhtä innokkaasti, Ylikangas sanoo tuossakin kohdassa olevan "tutkimusaukon"?

Veikko Palvo

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti: Ylikangas ottaa jonkin olettamuksen tutkimuksen lähtökohdaksi ja mikäpäs siinä, mutta Sotasurmatutkimuskin poiki lukuisia oheistutkimuksia ikäänkuin poliitisesta tilauksesta, olihan Sotasurmatutkimus käynnistetty valtiojohdon toimesta ja uusin Petsamon nikkeli-tutkimuksenkin tekijä näyttää ilmoittavan lähtökohdakseen Ylikankaan metodin. Mutta miksiköhän mm. 1970-luvun uusvasemmistolaisuutta ei tutkita yhtä innokkaasti, Ylikangas sanoo tuossakin kohdassa olevan "tutkimusaukon"?
Jos vertailukohdaksi otetaan sotien aika, mistä tahansa voi sanoa ettei "tutkita yhtä innokkaasti". Se, että Ylikangas 1990 sanoo olevan aukon "uusvasemmistolaisuuden" (jolla oletan viitattavan 1960-luvun alun liikkeisiin) tutkimuksessa, saattoi tietysti tuolloin pitää paikkansa, mutta eri asia on sitten pitääkö enää. Toki enemmän on huomiota kiinnitetty sen jälkeisiin ilmiöihin, eli taistolaisuuteen ja esim. maolaisiin, ja SKP:n sotien jälkeiseen toimintaan ylipäätäänkin, joista on lukuisia hyviä monografioita ja artikkeleita. Ehkä ne on vaan olleet raflaavampia aiheita kuin tuo aiempi uusvasemmistolainen liikehdintä. Tosin myöhempien vaiheidenkin tutkimus kyllä kohtuullisen paljon kiinnittää huomiota myös varhaisvaiheisiin. Joten mistään merkittävästä aukosta lienee liioiteltua puhua. Oleellisempia aukkoja näkisin pikemminkin porvariryhmien tutkimuksessa. Onko esim. tähän vasemmistoaaltoon liittyen kokoomuksen ns. remonttimiehistä tai kepulaisten vasemmistosiivestä yhtään kunnollista monografiaa edelleenkään? Kokoomuksen virallinen historiikkikin taitaa yhä loppua vuoteen 1966.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti: Aukkoja Suomen historiankirjoituksessa ( 1990 ): mm. "Epäselvää on, miksi Talvisotaan mobilisoitiin vain vajaat 400 000 miestä mutta jatkosotaan miltei kolmannesta enemmän."
Syitä olivat:
- asevelvollisuusikärajan lasku, minkä takia välirauhan aikana koulutettiin samalla kertaa kaksi ikäluokkaa
- mukaan otettiin myös sellaisia, jotka oli aiemmin hylätty tai laitettu B-miehiksi fyysisten tai psyykkisten puutteiden takia
- jatkosotaan oli aikaa valmistua 1,5 vuotta

Vasta, jos nämä syyt eivät riitä, tulee vuoroon Ylikankaan poliittinen selitys. Hänen vahvin argumenttinsa (erään vaimon muistelma) koskee kuitenkin ex-punakaartilaisia, jotka olisivat pääosin olleet 1941 yli 40-vuotiaita, joten heidän hylkäämisensä aikoinaan armeijasta ei liene ollut suuri vahinko. Toista olisi, jos heidän poikiaan olisi joukolla hylätty 30-luvulla. Toinen asia on, jos kommunistiaktiivilla oli henkilökohtainen vankilatuomio, koska siihen liittyi kansalaisluottamuksen menetys, mutta heitä oli pieni joukko. Sellaiset vasemmistoradikaalit kuin Raoul Palmgren kävivät armeijan ja palvelivat talvisodassa, mutta istuivat jatkosodassa vankilassa.

Useiden Itä- ja Pohjois-Suomen asevelvollisten huono fyysinen terveys (pituus ja paino eivät riittäviä) on mielestäni riittävä selitys hylkäämisiin, ja selvää on, ettei monia olisi pitänyt ottaa jatkosotaankaan.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti: s. 335.: "Tietysti tutkijoihin on kohdistettu vahvoja poliittisia paineita ennenkin. ..... Sen vuoksi tutkijat - lähes aina asiaa selvästi tiedostamatta - antavat poliittisille paineille periksi."

Ylikangas ottaa jonkin olettamuksen tutkimuksen lähtökohdaksi ja mikäpäs siinä, mutta Sotasurmatutkimuskin poiki lukuisia oheistutkimuksia ikäänkuin poliitisesta tilauksesta, olihan Sotasurmatutkimus käynnistetty valtiojohdon toimesta
Minusta tässä ei ole syytä puhua "poliittisesta tilauksesta", koska tutkijat olisivat varmaan saaneet enemmän suosiota ns. suurelta yleisöltä, jos olisivat päätyneet päinvastaiseen tulokseen. Uusien tulkintojen esittäminen on aina epäkiitollista.

Sen sijaan se, että sotia pitkään tutkivat tai niistä kirjoittivat samat henkilöt, jotka olivat olleet joko aktiivisina toimijoina tai ainakin propagandisteina tai sensuurimiehinä (Puntila, Jutikkala, Wilkuna) oli "poliittista tilausta" jos mikä. Toki Suomessa ei ollutkaan ko. ikäluokan ihmistä, joka ei olisi ollut jollakin lailla mukana sodassa, vaikka sitten vankilassa, joten kaikilla oli motiivi puolustaa omia ja oman ryhmänsä silloisia tekemisiä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”